Lähes kaikki mikä jollakin tavalla surisee, pörisee, kolisee, paukkuu, soittaa ja laulaa on etusijalla....
tiistai 18. tammikuuta 2011
Illanhämäryyttä.
Täydenkuun aika on huomenna. Nukuttaa, vaikka juuri pitkiltä nokosilta heräilen.
Lähes keväinen keli. Liukasta, rosoista, plus asteista keliä. Valuvaa räntäsadetta.
Sattumaltako joku pohdiskeli mitä jättää lapsilleen perinnöksi.
Siinäpä kyllä mietettä.
Mielestäni, mikäli onnistuu jättämään perinnöksi tasapainoisen, vilpittömän suoran avoimen luonteen, välittömyyden, rehtiyden, huumorintajun, terveen itsetunnon, oikeamielisyyden, reiluuden ja palvelualttiuden, siinä olisi jo paljon.
Sade pilviä himmentää
ja metsien sinen,
mutta väreille mullan
se kostean loisteen luo.
Ja pisarat kimmeltävät
ja ihmeellinen
on vehmaus maan,
joka kasvun ja hedelmän suo.
Ja versoen jälleen
kuin olisi heleä kevät,
syysniityt leikatut
vihreinä hymyilevät,
ja puutarhan loimu
jota syyssäde viilentää.
Syvän mustana odottaa
kynnetty multa,
mutta pelloilla vaipuu
kuin tumma ja hehkuva kulta
ja raskaat tähkät
nöyrinä maahan jää.
Saima Harmaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti