Nelivetojuttu.

                       

Tällä videolla ei ole tarkoitus pilkata mitään uskontoa erikseen.

Oheinen musa on 5-kymmentä vuotta vanhaa, jolloin siihen tutustuin ekakertaa. Ko. video on vain paljon parempaa kuin kotimainen Ismo Kallion esitys. Oliskohan tässä Kari Krandi, kaikkien janoisten sankari, puuvilla poletissaan.

Lunta on kuulemma ihan haitaksi asti, ja haitat vaan pahenevat. Moottorikelkat ja kevyemmät telavarusteiset eivät kykene etenemään metsän lumisissa olosuhteissa
joissa ne voisivat olla apuna sähkölinjojen raivaustyössä. Kaikki jalkapelillä tehtävä.

Nyt vois kysyä, mihin tarkoitukseen nuo alunperin onkaan suunniteltu. Taitaa olla niin
etteivät ne sovellu kuin valmiiseen ura-ajoon, turistien käyttöön.  Kummastelen tuon pelkän telakelkankin (Suomalainen keksintö) puutteellisuutta lumessa selviytymiseen.
Kuitenkin juuri arktisiin oloihin tarkoittettuja vekoituksia. 
(Telacat / Bearcat. esiintyi maailmalle mm. Karhusaari filmissä sekä jossakin Bondissa)

Hevosiakaan kun ei taida olla saatavilla. Tai onhan niitä. Nekin ovat nykyajan vaatimusten mukaan vain ulkoiluttamiskäyttöön, ei enää kuormien kantoon saati vetämiseen.

Oliskohan tässä viedeolla esitetty kulkujuhta Suomen nykyiseen talveen sopiva.
Tosin kirahvilla on vielä pidemmät jalat, mikäli lumimäärä nykyisestä yhä lisääntyisi.
Kameli luullakseni sietää kylmää jonkin verran, kirahvi ei kait ollenkaan.

Viikonvaihteessa menomatka turkuun oli liukas, ikkunan jäätymisineen sun muine.
Paluu sitten arkiaamuna hieman helpompaa. Toiseksi nuorimmainen lapsenlapsi piti
isoisää ujostelematta lähes lelunaan.  Runsas pariviikonen ja nuorimmainen sylissäni,
ellei mitään ihmeellistä, äkkinäistä heille matkan esteeksi ilmaannu.

Ilmat vaihtelee, samoin olosuhteet. Kaunis kirkas pakkasaamu heti auringon noustua.
Kaunista, aurinkoista, suomen talviluonto parhaimmillaan. Hieno pyörälenkin aika.
Pakkasta -22 kraatia. Nyt iltasella enää -13, joka taas on kivunnut liki pariakymppiä. 

Ajaminen on aina nautinnollista, kun autossa on pitkä akseliväli, ja painopiste alhaalla.
Nykyisin alkavat lähes kaikki olla vielä etuvetoisia, muutama takatuuppari on jäljellä.
Kun on tälläiset em. kaltaiset olosuhteet tai vielä huonommat niin takavedollakin pärjää, kun vaan malttaa käyttää pelisilmää.

Suomi on matala maa. Oikeastaan koko läntinen rannikkomme tuonne jyväskylän sekä
pohjoiseen pitkälle, ehkä jonnekin kolarin seutuville asti on matalahkoa.
Olis mielenkiitoista tietää, mutta veikkaanpa maastonkorkeuksiksi jotakin 30-50 metriä
noilla matalimmilla alueilla, joka taitaa itseasiassa ulettua suomenselälle asti.
Liekö sitten kyseessä vanha Litorinanmeren pohja tai mikä vielä vanhempi tekijä sen 
aikaansaaneena sitten onkaan.

Mikäli noita korkeampia tuntureitamme ei olisi, luulisin meidän olevan belgian, jopa hollannin korkeuksien seutuvilla.  Mataluudesta on myös se hyöty, että venäjän mantereelta tuleva mannerilmasto-olosuhteet takaavat meille vakaat leudot sääolot.
Norjan vuoristo, onneksi, suojaa meitä pahimmilta, mereltä tulevilta sääilmiöiltä.

Tällä kaikella tarkoitukseni on sanoa se, että mataluudesta, tiestostä, sääoloista johtuen meillä kuitenkin on hyvät kulku-olosuhteet. Tiestömme on pääasiassa hyvin tai tyydyttävästi liikennöitävää säässä kuin säässä. Kenenkään ei pidä olla ymmärtämättä että talvi !jonkinlainen, tulee aina, joka vuosi. Se ei siis voi, eikä saa yllättää.  Kesäkelejä ei pysty talven ajaksi missään puolella maailmaa järjestämään. Ongelma ei ole keli, vaan kelissä liikkujat.

Ja nyt kun moni mainostaa nelivetosia mallejaan tai ylpeilee niillä, niin voinen kertoa etteivät ne mun mielestäni ole nelivetoisia. Veto on kyllä välitetty neljään pyörään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että ne kaikki vetävät aina yhtäaikaisesti.

Lähi-idässä, Intiassa Venäjällä, ja muissa tämän kaltaisissa paikoissa tarvitaan nelivetoisia, joissa vähintään nuo kolme (napalukkoiset) pyörää vetävät.  Siellä tiestön tyyppi ja sääolosuhteet ovat oikeita tämän kaltaisille ajopeleille.

Yksi jota en rakenteellisesti ymmärrä on tuo citymaasturi, ja muut sen tapaiset. Markkinamiehet ovat luoneet ja huomannnet tarveraon, josta on saatu mast-juttu markkinoimalla aikaiseksi. On jälleen luotu status. Näiden ominaisuudet, korkea, etupainoinen, lyhyt akseliväli, pitkä perän ja keulan ylitys. tekevät näistä talviseen maantieajoon huonosti sopivia, myös maasto-ajoon epäkelpoja,  helposti esteisiin, olosuhteisiin, kiinnijuuttuvia. Tasaisille mutta kuiville savanneille tälläinen ehkä sopii.

Parhaat maastoon sopivat ovat alkuperäinen Jeep (GP=yleiskäyttö) Lada Niva, Land-Rover. Paras näistä on niva, lyhyt, pyörät kulmissa (talvi-maatieajoon myös sopimaton). Samat pätevät myös suosittuihin minijeeppeihin(suzuki + muut)
Mekaaninen välitys on maastoon paremmin paikallaan kuin turbiinkytkinipakkoihin perustuvat voimansiirron välitykset, vaikkakin se on vikaherkempi  (nestevälitteinen luistaa yhtä paljon kuin pitää). Tämä sama koskee tietenkin myös työkoneita, jotka ovat nestevälitteisiä vedoiltaan. Nykyisin enimmäksee hydraulisella vetomoottorilla jossa on 2-3 välitteinen alennusvaihde.

Automaatti laatikko on mielestäni hyvä, ja siinä on paljon vähemmän kuluvia osia kuin mekaanisessa (autom. 64 / <280, 4-vaihteinen) vaihdelaatikossa. Haittapuolena vaatii jarruilta hieman enemmän kulutuskestävyyttä.

En esitä tässä mitään erityistietämystä, enkä sillä ylpeile, saati kervistele, näin mun mielestäni vain on. Oheinen on vain matkanvarrella tarttunutta, joka välttämättä ei enää kaikilta osiltaan ole enää ihan ajantasalla.

Sitäpaitti. Ei tullu mutakaan aihetta mieleen tälle illalle. Ei tarkoitus ole olla muutenkaan
niin erinomainen, mutta eipä nuo näytä olevan monet muutkaan jorinat. Yx lisää siinä toisten samanlaisten  joukossa.

Niin paitsi että kohta latino-musa taas soi. Meikä koittaa taas lauleskella mukana. 
Nati-nati-nat-vaan-taas.