torstai 22. syyskuuta 2011

Etsimistä

                  


Mikäli kuljetat mukanasi mennyttä, koitatko elää kokemasi yhä uudelleen, torjuen tulevaa, pyrkien välttymään joltakin aikaisemmin kokemaltasi.

Kuitenkin tuo kaikki on vain turhaa itsensä väsyttämistä. Olotilaa helpottaa mikäli kykenee tulemaan nykyhetkeen uutena, ilman tarrautumista, toisen hallinoimista.

Kykenetkö vain vastaanottamaan, tarrautuen siihen, ennen kuin se katoaa pois.

Maailma on täynnä erilaisia avaimia. Jokainen etsii onnea sieltä, mistä uskoo sen saavansa. Jokainen meistä etsii sitä, minkä kokee olevan maailmassa häntä varten.

Me katsomme maailman suurta rikkautta ja valitsemme siitä asioita, jotka houkuttelevat meitä.

Uskallammeko katsoa avoimin ja rehellisin silmin sitä, mitä ne ovat?

Me saatamme olla pelonsekaisesti niin kiintyneitä asioihin, joista etsimme onnea, että emme huomaa, että niissä ei sitä ole.

Toistamalla niitä muutamia asioita, joissa me näemme onnemme, me vain lisäämme surkeuttamme. Paraneminen näkyy siinä, että me alamme käyttää maailman laajoista resursseista entistä suurempaa osaa.

Me suhtaudumme itseemme positiivisemmin, ja positiiviset asiat alkavat kiinnostaa meitä. Sen sijaan, että me kokisimme rasittavaksi sen, että ystävämme haluaa poiketa luonamme, me otamme vastaan positiivisen huomion.

Sen sijaan, että pelkäisimme muita ihmisiä, me etsimme heidän seuraansa. Meidän elämäämme tulee raikkaus ja oikeita onnen avaimia.

Tarkoitus on sen sijaan, että katsoisit omaa toimintaasi ja sen kautta näkisit, mistä ja minkälaisin teoin etsit onnea. Silloin näet jotakin itsestäsi ja siitä, minkä koet tässä maailmassa olevan sinua varten.

Saatat nähdä, että keräät onnen kappaleita maailman tunkiolta. Tai että vain unelmoit onnen kappaleista luullen, että niitä ei ole missään juuri sinulle varattuna. Tai että et uskalla luottaa kehenkään toiseen.

Saatat myös nähdä, että etsit onnea raikkaista paikoista, ja että sinussa on tapahtunut paljon kasvua. Missä tahansa oletkin, ja mitä tahansa näetkin, muista, että näet itsesi. Näet, kuinka lujasti olet yrittänyt etsiä onnea siitä osasta, jonka uskot kuuluvan sinulle.

Mutta minä vakuutan sinulle, että sinulle kuuluu paljon enemmän.
Sinulle kuuluu koko maailma. Sinulle kuuluu kaikki se, mitä ikinä maailmassa on poimittavaa.

Samalla sinulla on suuri haaste: surra pois ne aidat ja rajat, jotka uskottelevat sinulle, mitä voit tehdä ja mitä et.

Surra pois se, että olet uskonut, että saat vain sen, mitä muilta jää yli. Surra pois se, että sinä olet katsonut iloa, riemua ja loistoa sivusta, kokien että ne eivät ole sinua varten.

Surra pois se, että olet yrittänyt luottaa vain itseesi, koska lapsuutesi opetti, että kaikki muut ovat vaarallisia.
Nämä ovat suuria menetyksiä.

Jotta me voisimme olla Rakastajia, meidän on ensin löydettävä Rakkaus omalle kohdallemme.

Silloin me parannamme vain olemalla oma itsemme ja rakastamme vain olemalla oma itsemme - levosta käsin ja keskellä elämän suloisuutta.
                                                 - Net -

6 kommenttia:

  1. Pystytkö itse tähän maksi? Minusta tuntuu että kannan haluamattani aina mennyttä ja yritän turhaan vaistää etten iske taas päätäni seinään:)

    VastaaPoista
  2. Leskiseni kuules.

    Kyllä tähän on ollu vakaa pyrkimys
    koko kevään. Tiedä sitten mikä jarruttanee kehitystä.

    Yleisesti ottaen oireet on vielä lähes samat kuin edellisessä komentissa.
    Yrittää kuitenkin aina täytyy.

    Ensi viikolle horoskooppi neliöitä lupali, vai kuutioitako peräti olivat.

    Toivottavasti ei isompia meteoriittejä, saati sitä kustonnista avaruusromua...

    VastaaPoista
  3. Pohdiskelusi elämästä tuo uutta uskoa ja toivoa toisenlaisiin vesiin...
    Kiitos!

    http://youtu.be/bidOiCAWzUE

    VastaaPoista
  4. Ulleriina.
    Elämä jota eletään on vaiheista, vaiheellista.
    Kenties virran juoksun loppuun asti.

    Aina, jossain virtaa toisenlaiset veet,
    jossain kuohuu toisenlaiset kosket.

    Kuitenkin virran uoma on vakaa...
    ...sen voima, vastustamaton...

    VastaaPoista
  5. Elämäni on kuin pallo jokin sitä pyörittää menneessä ja tulevassa tietämättä kuitenkaan mitä tapahtuu?Hyviä on tarinasi Maxsi.............

    VastaaPoista
  6. Voi Valde. En oo kuin exlento ja pesäpalloilija.
    ns. poimija.

    Mutta kyllä tarinas tutulta tuntuu.
    On kuin tulis joskus kierteisiä laakeja liikaa.
    Mutta pelattava on, jos tulis pelkkää laakaa, edes joskus...

    VastaaPoista