Muistoista!

               

Hyvin monet meistä ihmisistä muistavat aina tuon nuoruuden ensirakkautensa.
Tuon kultaisen, rakkauden taika-ajan, joka yritämme yritämme vielä aikuisenakin joiltakin osiltaan saavuttaa, saadaksemme takaisin tuon oudon tunteen hetken.

Hetken sen ihanan (juu juu, myöntäkää pois), yhä harvakseltaan mieltämme lämmittävän muiston, jonka muistoisat hetket, nykyisyyteen yhä vielä vaikuttavat.

Muuttavat meidän syvimmät tunteemme tehden meidät muistoissamme yhä onnelliksi.

Näin, huolimatta kaikesta siitä katkeruudesta, joka on vieläkin piloon kätkeytyneenä myös muistoissamme, ja josta sen salaperäisyys meitä yhä kiehtoen kammitsoi.


Nyt vanhempana ajatellen tuo vapaus ja riippumattomuus ovat avainkysymyksiä tällä tunne elämän sektorilla ja siksi meidän pitäisi myös pystyä antamaan kumppanille
paitsi arvostusta, kunnioitusta, pyyteetöntä tukea, sekä liikkumatilaa, mutta myös pyyteetöntä tukea vahvalle, mutta päivittäin uudistuvalle arvomaailmalle.


Kiitokset vierailijoille.