Hyvää Uutta Vuotta

Auringonnousu 9:25. Auringonlasku 15:22. Päivän pituus on 5 h 57 min.  -2 aste.

                

Laulut muuttuvat vuosien myötä, kukin omalla tavallaan, muutunko vielä tässä ajassa.
                 

On kuitenkin asioita joita ainakin meikäläisen elämässä on paha toiseksi muuttaa.

Se on edelleen, kaikesta huolimatta, toive löytää lopun elämän matkalle yhä toiveissa oleva kumppani. 
Jäniksen vuonna sitä ei tuntunut löytyvän, jospa tulevana vuonna tuo toive toteutuisi.



Kiitos runsaista vierailuistanne,  sekä mielenkiinnosta tekstejäni kohtaan.
                                       Hyvää Uutta alkavaa vuotta kaikille.

Uutta vuotta odottaen

Auringonnousu 9:43. Auringonlasku 15:11. Päivän pituus on 5 h 28 min.  -1 aste.

                 

Tuleva uusivuosi. MIllainen se tällä kertaa tulee kohdallamme olemaan.

Onko se iloinen vai suruinen, aamulla naurava, illalla itkevä, synkkä surumielinen,  jää nähtäväksi.  Onhan meidät opetettu epäilemään ilon aitouden tunnetta.

Pelkäämme sitä, sen näyttämistä, esiintuomista, samoin kuin muidenkin tunteiden, koska pelkäämme ilon olevan jokin ansa johon putoamme, koittaen siksi iloa välttää.

Todellisuutta meille on ilon karsiminen pois ja jäljelle jäänyt on pelkkää todellisuutta.
Kun tapaat tuttavan vuosien takaa, jonkun sinulle rakkaan ystävän, mitä teet silloin.
Oletko sinä murheen murtama, iloa näyttämätön, ikään kuin vain varmuuden vuoksi.

                 
------
Kuitenkin elämä on tässä hetkessä, jossa kaikki on hyvin, niin hyvin kun vain voi olla.
Tämän paremmaksi se tuskin enää kohdallamme tulee.
Tarvitsee vain valita ilo tai epätoivo.
Valitsen mieluimmin ilon, koska elämä on nyt ja tässä.

Elämän ihana taika on eteenpäin vierivä aika, sillä jokainen kaunis muisto, on sydämessä kukkiva puisto.
------
Rakastamansa asiat lapsi säilyttää sydämessään aina vanhuuteensa saakka.
Kauneinta elämässämme on se, että sielumme jäävät leijailemaan niiden paikkojen ylle jossa kerran riemuitsimme.
     - Kahlil Gibran -


                                      Kiitos vierailustasi
                                                Hyvää illan jatkoa.

Uuttavuotta odotellen..

Auringonnousu 9:44. Auringonlasku 15:09. Päivän pituus 5 h 25 min. + 2 astetta.

        

                                                     Viisas ymmärtää,
                                         ettei voi ohjata kohtaloaan,
                                                      ja ohjaa silti.

  Jos tuli samuu, sitä ei saa yksin syttymään taas. Yksin olet pelkkä tikku vailla raapaisupintaa. Tuli syttyy vain jos kaksi suuta puhaltaa yhdessä kylmään tuhkaan.            
                    

                                                         Tule hiljaa.
                                           tämän lauluni sulle mä tein,
                                                sua ainutta yksin vain,
                                                         odotellen.
                                                        Tule hiljaa...
                                                        ...niin hiljaa!

Joulupäivä 2011

Auringonnousu  9:25. Auringonlasku 15:15. Päivän pituus on 5 h 50 min +6 astetta.

                  

Aamuauringon kirkas kuuma loiste kaukaa puidenlatvojen takaa, tasalta, osuu silimiini
häikäisevän kirkkaana, istahtaessani nauttimaan aamukahvista pöytäni ääreen.

Nautin hiljaisesta rennosta olotilasta, ulkoilman raikkaasta, avoimesta ikkunasta tulvivasta tuoksusta, tuoksusta joka tuo sisään tuoreen mäntypuun tulvahduksen, puun jonka oksilla tintit malttamattomina odottelevat, koputeltuaan aikansa tyhjään ikkunapeltiin. Otan kauraleivän ja nyhdän siitä murusia näille iloisille pyrähtelijöille.

Elämä näyttäytyy jälleen kauniissa valossaan ympärilläni, valossa josta vielä saan nauttia. Aika vierii kaihoten (lähes viimevuotisen tasolle) laulaa Vieno Kekkonen.

Verkalleenkin se useimmiten meiltä soljuu, niin monilta yksinäisiltä, joita tänäkin jouluna näkyy paljon olevan. Kuinka monelle meistä virtuaali maailma näyttäytykään kaverina, kumppanina, ystävänä, jään miettimään koneen avattuani.

http://maxim-ex.blogspot.com/2010/12/vain-lunta-kaikkialla.html#links
http://maxim-ex.blogspot.com/2010/12/mauno-kuusisto-konstan-joululaulu.html#links
http://maxim-ex.blogspot.com/2010/12/vain-lunta-kaikkialla.html#links

Mietin kaikkea elämän kummallisuutta, sattumia, tapahtumia, joita meille kaikille, kunkin omina versioina väistämättä aina silloin tällöin eteemme tulla tupsahtaa.

 Tässä alempana linkki josta löytyy yhteys; eräs 1939 rintamalta;  Isän Kirje.
http://www.kolumbus.fi/jaakko.harjuvaara/orvokki_sota_ja_sotaorpous.shtml
Linkki on Jaakon plokista, jossa on tätini, äitini isosisko, saama kirje mieheltään.

Tätini odotti tuolla hetkellä lähes viimeisillään nuorimmaista lastaan.
Lisäksi tuosta linkistä löytyy myös omalle äidilleni ja mummolleni osoitettu kirje, jossa mies pyytää heitä huolehtimaan vaimostaan ja lapsistaan, kuin kuoleman aavistaen.

Viimevuoden tilastojen mukaan yksinäisyyttä oli nyt paljon vähemmän kuin silloin.
Nytkin tosin aaton kävijämäärä yltää lähes viimevuotiselle tasolle, kuinkahan käynee tämän joulupäivän kanssa, joka viimevuonna oli odottamattoman huikea kävijämäärä.

Kertooko kaikki tämä meidän monien ihmisten yksinäisyydestä ja siitä johtuvasta seurankaipuusta, joskin myönnän että on hienoa kun saa ja nimenomaan voi olla ihan
yksin, pelkästään vain olla ja löhöillä omassa rauhassaan, tarvitsematta tressata itseä kaikella turhalla hössötyksellä, vai mistä nämä aattoillan runsaat käynnit kertovat.

Meillä ikääntyneemmillä lienee jo kaikki tuo turha hössötys takanapäin, ei tarvitse enää niin juosta sen tai tuon perässä, lapsemme ovat jo isoja, omillaan kuka mitenkin tahoillaan pärjäileviä. Ne keitä kaipaamme kenties eniten ovat omat lapsenlapsemme.

Nähdä pienokainen joka on juuri tai vasta nyt oman elämänsä alussa, kuka ottaen ensiaskeleitaan, kuka tapaillen ensi sanojaan, kuka nauttien oivaltavasta riehakkuuden kokemuksestaan, kuka oloonsa tyytyväisenä vielä äitinsä tai isänsä käsivarsilla, niiden syleilevässä, turvaa suovassa, hellässä otteessa.

Tämän ihmeen kun saisi jälleen kerran, alusta asti, nähdä vielä elämässään toistuvan, siinä sitä olisi ainakin meikäläiselle joululahja josta riittäisi iloa pitkään, pitkään.

Näiden muutamien näppäilyiden aikan taivas on tummunut, painunut pilveen, alkaen
tiputella muutamia harvoja hahtuvia, hiutaleita, yhä yltyvän tuulenpuuskien alkaessa
riepotella pihan puiden latvustoja ja kohta kai myös pienempiä pensaita.

Maa alkaa muuttua valkoiseksi, keli on kuiva, asfaltti samoin. Sataa lunta, vaikka on monta astetta lämmintä. On aivan kuin lokakuu, jolloin talvi jo tapailee tuloaan, silti olemme lähellä keskitalvea, puolessa välissä vuotta, ajankohdassa jolloin talven selkä on jo taittunut kevääseen, lisääntyvän valon suuntaan.

Tuuli yltyy. Kohta myrskyää. Jalka on parempi, tosin siteiden takia kenkää siihen en saa, mutta jotakin on kohta yritettävä. Yö oli parempi, ei särkyä, joten nukuttua sain
kohtuullisesti. Nyt kun vielä on tilaisuus yritän lähteä liikekannalle, katsomaan mitä maailmassa on toisin, siellä missä en ole muutamaan hetkeen käynyt.

Tuskin mikään, pientä kasvua lukuunottamatta, mutta jäänee nähtäväksi.
Juuri äsken satanut hienoinen lumi on sulanut pois muuttaen asfaltin märäksi...

Hyvää joulupäivän jatkoa kaikille.

Kiitos vierailuistanne.

Joulun odotusta - VIII

Auringonnousu 9:43. Auringonlasku 15:04. Päivän pituus on 5 h 21 min.  +3 astetta.   

                

Jo joutuu ilta ja tuuli käy yli tumman, synkeän salon,
hämy majan verhovi matalan

ja kirkkaan uhkean talon.

Kun tuntea sais tuon pyhän,

lohtua luovan valon!

Vaan tähdet lempeän hohteen luo

syvyyksiin synkkiin asti.

Ja jouluvalkeat loistavat
joka paikassa kirkkahasti.
Oi Luojamme, sä tule meille johtajaksi!

Nyt valkeus voittaa ja synkkyyskin

jo murtuu maisilla teillä.

Majassa halvimmassakin

on sijansa enkeleillä.

Ja silloin on myös joulurauha

parhain meillä.

- Z. Topelius -

http://youtu.be/gqSMHKwR4xs                    http://youtu.be/KIP77CdXmBE

                                           http://youtu.be/sIxW90JP0yc

Kiitos vierailuista.

Joulun odotusta - VII

Auringonnousu 9:43. Auringonlasku 15:04. Päivän pituus on 5 h 21 min. +2 aste.

                      

Ensimmäinen päivä, josta valoisuuden aika alkaa hiljalleen päivä päivältä lisääntyä yhä kiihtyvällä tahdilla, kunnes kevätpäivän seisaus, ja jälleen alkaa lyhentyä valoisuus.

Näin se on, elämän kiertokulku, vakiota, toki toisaalta jää nähtäväksi, millainen tuo paljon muutoksia tuova mainittu kohtalon vuosiluku 2012 tulee olemaan meille kaikille.
                                                   

Ohessa vinkki, Jaakon Adventtikertomus, johon on tulossa lisää jatkoa joulun aikaan.
 http://www.kolumbus.fi/jaakko.harjuvaara/2011_adventin_aika.shtml

                                     Hyvää aaton-aattoa vierailijat.

Joulun odotusta - VI

                 
                      

Sylvian joululaulu.

Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan,
Joulu joutui jo rintoihinkin.
Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan
Jo pirtteihin pienoisihin.
Mutt' ylhäällä orressa vielä on vain
Se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain.
Ja vaiennut vaikerrus on vankilan.
Oi, murheita muistaa ken vois laulajan?

Miss' sypressit tuoksuu nyt talvellakin,
Istun oksalla uljaimman puun.
Miss' siintääpi veet, viini on vaahtovin
Ja sää aina kuin toukokuun.
Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään,
Ah', tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään.
Ja laulelmat lempeesti lehdoissa soi,
Sen runsaammat riemut ken kertoilla voi!

Sä tähdistä kirkkain nyt loisteesi luo
Sinne Suomeeni kaukaisehen!
Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo,
Sa siunaa se maa muistojen!
Sen vertaista toista en mistään ma saa,
On armain ja kallein mull' ain' Suomenmaa!
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian,
Ja soi aina lauluista sointuisimman



                   http://youtu.be/zSSyyYwJEko: by Tarja Turunen (Nightwish).
       

                                             Kiitos vierailustasi.
                                             Hyvää talvipäivän seisauksen iltaa.

Joulun odotusta - V / Talvipäivän seisaus.

Tänä vuonna 2011 talvipäivänseisaus on torstaina 22.12. Suomen aika klo 7.30  aamu.

Auringon nousu 9.43. Auringon lasku 15.02.   Päivän pituus 5 h 19 min.  -1 aste.




                         
                    
                               Kaunis lähes keväinen, raikas, aurinkoinen, lämmin.
                              Sellainen oli kulunut eilinen päivä.
                              Minkälaiseksi muodostuu tämä,
                              Talven seisaus-päivä. 

                               Ihanainen joulu jo tullut on
                              Tuo miekkosten ystävä luopumaton,
                              Ja kaduilla pyörii hyörivä kansa,
                              Jokaisella myttynen kainalossansa,
                              He lahjoja kantavat armailleen,
                              Ken lapsilleen, ken kullalleen...
                                - Paavo Kajander -


 http://youtu.be/cNaGdCQrU_E


                                
                                               Kiitos vierailustasi.

Joulun odotusta - IV

       Auringonnousu 9:42. Auringonlasku 15:03. Päivän pituus on 5 h 21 min.  - 1 aste.
                            
                     

                                            Ihmisyys kasvaa siellä
                                              missä etsimisen ja eksymisen pelon intohimo
                                              voittaa epäonnistumisen pelon.
                                              Missä ihmiset luulevat itsestään ja toisistaan
                                              enemmän, ei vähemmän.
                                              Missä ihmisen kyky olla
                                              oma outo itsensä
                                              voittaa hänen halunsa olla
                                              samanlainen
                                              kuin kaikki muut.
                                                           




                                                 Kiitos vierailustasi.

Joulun odotusta - III

                                    
                                                       On yö niin hiljainen, lauha,
                                                       vain välkkää tähtien vyö.
                                                       Ja maassa on taivainen rauha,
                                                       kuin oottaisi ihmettä yö.
                                                       Ja palmujen latvat tummat
                                                       ne ääneti unelmoi,
                                                       ja sävelet uudet ja kummat
                                                       läpi ilmojen enteenä soi.
                                                                 - Immi Hellen -


Blue Christmas





                                                   
                                                    Kiitos vierailustasi.                                            

Joulun odotusta - II

Auringonnousu 9:42. Auringonlasku 15:03. Päivän pituus on 5 h 21 min.+2 - 0,  Kohtalaista  lumisadetta, joka kuitenkin sulaa heti vedeksi.

Niin paljon lunta, kaikkialla lunta vain. On onni unta unelmat on harhaa vain. 
Se on ns. musta joulu tulossa sittenkin. 

Ohessa hieman lumisempi vinkki...
  http://youtu.be/yv473ieTQGI  : ja toinenkin...   http://youtu.be/CvSMu3XWjew


                     

                        Oi, tullos joulurauha sydämiin
                        ja rintahan ihmislasten tahto hyvä.
                        Puhalla vihanliekit sammuksiin,
                        vie meidät sopusoinnun temppeliin,
                        suo ristiriitain hetkseks hiljentyä.
                        - Immi Hellen -
                       Christmas For Cowboys
                      


          


 
                                  Kiitos vierailuista.
                                         Hyvää illan jatkoa.

Joulun odotusta - I

 
                     

                      Yksi kynttilä on meillä, nyt sen sytytämme.
                          Tuika, tuika kirkkahasti, joulukynttilämme.

                      Sä vietät juhlaa valon ja juhlaa rakkauden.
                      Käy kautta synkän salon nyt viestit veljeyden.

                           On koti sulla hellä on siskot vanhemmat
                           oi, olla voisko kellään, nää juhlat armaammat.
                            - Immi Hellen -
                              



Merry Christmas Darling - Christmas Songs

 

                                        
                                        Kiitos viesraluistanne.
                                                 Hyvää päivän jatkoa.

Musiikkia ja intohimoa

                                                                              
                                                        Ihmisenä oleminen
                                                  on kykyä nähdä ja oivaltaa
                                                  arvoja. Kykyä laittaa arvoja
                                         tärkeysjärjestykseen. Kykyä ja tahtoa
                                              ilmentää tuota tärkeysjärjestystä
                                                   sekä elämän valinnoissa,
                                                     myös kaikissa teoissa.
                                                 Intohimon erilaisina asteina,
                                                       sävyinä ja suuntina.
                                                     Inhona, vihana, intona,
                                               ilahtumisena, pakkomielteenä.

                                                          
                                               Intohimo kertoo että joku asia
                                                      on jollekin arvokas.
                                           Passions are expressions of value.
                                        Arvo jonkun asian pitäminen tärkeänä,
                                            on intohimon edellytys ja perusta.

                                                        
                                                                     
                                               Ihminen vailla intohimoja on
                                                     ihminen vailla arvoja.
                                                               "Ei välii"
                                    hän viestittää, kaiken lattean olonsa voimalla.
                                                     Valinnoillaan teoillaan.
                                                               "Ei välii"
                                                        kaikki on kaupan,
                                                 kaikesta voidaan neuvotella.
                                                Notkea tyyppi kerta kaikkiaan...

                                           ...eikä ihme; ihminen vailla arvoja on
                                                   ihminen vailla selkärankaa.
                                                           Arvoton ihminen,
                                                     onko ihminen ollenkaan.

                                                    Jo koulubiologia opettaa:
                                                             selkärangaton
                                                             ei ole ihminen
                                                           vaan esimerkiksi
                                                         mato tai nilviäinen...

                                                ...notkea tyyppi kertakaikkiaan
                                                    työelämän mallikansalainen,
                                              ihannealainen, yhteistyökykyinen,
                                             venyy, joustaa, sopeutuu ja pärjää.

                                                    Totisesti, ei ole hänestä
                                                  kenelläkään sanottavanaan
                                                             pahaa sanaa.
                                                               - Ken Robinson -

Illan hämäryydessä

                 


Kaunis kirkas aurinkoinen päivä on päättynyt, hämärän vaihduttua illan pimeyteen.
Alkuillan tunteina sakeana, märkänä mutta kauniina alkanut lumisade on vaihtunut suoraan soljuen alas putoavaksi, sakeaksi, kastelevaksi räntäsateeksi, joka vielä kuorruttaa asfaltit valkoiseen peitteeseen. 
Kertymää ei juurikaan tästä, syksyn neljännestä lumivaipasta enää synny, ja toden näköisesti se jo huomenna on haihtunut nurmikoltakin pois, lämpötilan kohotessa plussalle.

Lämmin hämärä hetki muistelulle, kaikelle mieleen juolahtaville, siellä jo ennestään pyöriville.
Kynttilät lämmittävät, suoden mukavan hämärän rauhallisen iltahetken, samoin lasillinen viiniä, jonka mausteinen tuoksu saa haluamaan sitä toisen mokoman lisää. 

Lumisade ulkona vähentää soljumistaan, laantuen oireista päätellen kohta kokonaan.
Lämmintä, väsyttää, vaikka täydenkuun odotus hieman tuota nukkumista jälleen häiritsee.

Kuinka juuri nyt toivoisinkaan jonkun olevan läsnä, Jonkun pehmeän, lämpimän, hiukset puhtaalle tuoksuvan, joka ensin hieman nojautuen ja kohta jo kainaloon käpertyen kysyisi. Mennäänkö nukkumaan.   

                 

Kas, lunta sataa.
Ja muistot kohta unhon kinos peittää, 
pois kätken onnen sekä tuskan kyyneleet.
Taas aika mataa, ilta varjot heittää,
mut aatokset, ne yhä ovat yhtyneet.

         
Näissä mietteissäni istuen, kaadan nyt sen toisen kierroksen lasiini. Viini tuoksuu.

                         
                                   Hyvää yötä. Kiitos vierailuistanne.

Itsenäisyyspäivä. (Saksa-Suomi 1944) Osa - I

Näin itsenäisyyspäivänä ajattelin kirjoittaa hieman jotain muutakin historiasta kun vain tuota perinteistä, aina ja kaikkialla toistuvaa samaa tarinaa. Tässä hieman tuota historian havinaa, surinaa, kenties hieman myös kolinaa, eräästä pitämästäni aiheesta.  
- Lähde pääasiassa alan kirjallisuus, mutta myös lapsena aloittamani, yli 50v kestänyt, pienoismalliharrastukseni eräs vaikuttaja / innoittaja. -

Tämän juttuni tarkoituksena ei kuitenkaan ole ihannoida sotaa itse sotana, vaan sitä, että kaikki liittyy kaikkeen, sotateknologia kehittää aina kaikkea muuta, yhdistää, eroittaa, uutta luoden, tehden, kuten Suomesta, agraalivaltiosta, yhden uuden teollisuusvaltion, sotien jälkimainkien puitteissa, suureksi osaksi sotakorvausten tuotannon ansiosta. 
Suomi oli talvisodan jälkeen tilanteessa jossa se oli eristettynä aikaisemmista vanhoista perinteisistä läntisistä yhteistyökumppaneistaan, joutuen yksinjäätyään, tekemään valinnan
itsenäisen valtiollisen olemassaolonsa takaamiseksi, turvautumisen joko Stalinin Neuvostoliittoon tai Hitlerin Saksaan. 

Tapahtumien kulku euroopassa ja muualla maailmassa viittasivat siihen ettei muita vaihtoehtoja liittoutumisen sijaan enää Suomella ollut jäljellä.
Nytkin ajankohtaisena esiin tulee usein tuo pohjoismainen sotilaallinen puolustusliittoutuma muodostus yhteisesti Norjan, Ruotsin ja Suomen kesken, joka tuolloin talvisodan jälkeen oli tiukasti torjuttu sekä Moskovasta että Berliinistä käsin.
Sodan jälkeen sekä Tanska, että Norja liittyivät natoon.
Näin ollen luontevampi vaihtoehto sen ajan poliittiisessa ilmapiirissä oli Suomelle valinta Saksan valitseminen, kahdesta tarjolla olevasta vaihtoehdosta. 
Saksassa Suomen asema muuttui ratkaisevasti Saksan-Neuvostoliiton keskinäisen avunantosopimuksen solmimisen elokuussa 1939 kun saksa oli vallannut Norjan.

Suomelle alkoi syntyä uusi rooli Hitlerin suunnitellessa operaatio Barbarossaa, hyökkäystä Neuvostoliittoon. Oma vaikutuksensa oli myös Stalinin johtaman neuvostoliiton Suomen kohtelu joka oli suorastaan tyly ja työnsi Suomea pois Moskovan vaikutuksesta, työntäen Berliinin suuntaan, osaltaan vaikuttaen Suomen turvallisuus halukkuuteen Saksasta.

Suomella oli myös erittäin huomattava osuus sodan aikasena Saksan kauppakumppanina. Esim. Suomen tuonnista 93%, mm. ruoka ja vilja, oli kaikki vain Saksan yhteistyön varassa, josta aiheutui Suomelle selvä riippuvuustarve jo pelkästään elintarvikekysymyksissä.
Toisaalta taas Saksa, jonka sodankäyntiä vaivasi krooninen raaka-aine pula lähes kaikessa sotateollisuuteen liittyvässä, mm. teräksen seosmetalleissa, joita tarvittiin kovien, sitkeiden ja lujuutta vaativien teräslaatujen tuottamiseen.

Nikkeli oli eräs ratkaisevista sodankäynnissä tarvittavista raaka-aineista (Luodit, Ammukset, sekä metallin kovuuden lisääminen, läpäisykyvyn nostamiseksi ja tietenkin ehkäisemiseksi).
Vuonna 1943 Suomi toimitti Saksaan 85% sen tarvitsemasta ja käyttämästä nikkelistä sekä 23 % sen tarvitsemasta molybdeenistä, joista (1943) Petsamon Nikkeli 7899 tonnia sekä Mätäsvaara 151 tonnia. Lisäksi toimitettiin kuparia ja vanadiinia.

Saksan sotateollisuuden monet pullonkauloja olivat lähes kaikki mahdolliset teollisuudenalat aina räjähdeaine teollisuutta myöten. Jo pelkkä puolan sotaretki vei Saksalta puolet kaikista sen lentopommeista. Kivihiili oli se teollisuuden perusraaka-aine jota olisi ollut omasta takaa, jota olisi ollut riittävästi, mikäli kuljetus- ja työvoimakapasiteetti sen olisivat sallineet
laajemmin hyödynnettäväksi.
Metalleista, etenkin alumiinista sekä teräksen seosmetalleista oli krooninen, huutava puute.
Hyvä esimerkki tuosta raaka-aine tarpeesta, ja siitä mitä tuhlausta sota edustaa on 750 kg lentokoneesta pudotettavan pommin tai torpeedon raaka-aine tarve. 

(Esim. torpeedon, LT-F5, joita Norjan kentiltä käytettiin etenkin Muurmanskin saattueisiin, sekä myös tietenkin Maltan ja Libyan saattueisiin, niiden valmistamiseen tarvittiin, oli raaka-ainetarve: 51,3 kg kromia, 114 kg alumiinia, 78,6 kg lyijyä, 55 kg tinaa, ja 374 kg kuparia. Siis yhteen pommiin.)

Venäjä oli yrittänyt valloittaa koko Suomen Talvisodassa. Saksa oli auttanut Talvisodan aikana liittolaistaan Venäjää, eikä suinkaan Suomea. Siitä hyvästä Saksaa ei katsottu hyvällä silmällä ei Talvisodan aikana, eikä myöskään välirauhan aikana.

Kun imperialistinen Venäjä oli kuitenkin Suomelle valtava uhka valmistautuessaan uudelleen hyökkäämään Suomen kimppuun, sekä Englanti ja Venäjä ajoivat Suomen riippuvuuteen Saksasta, niin suomalaisten oli nieltävä katkeruutensa Saksaa kohtaan ja käytävä saksalaisten kanssa keskusteluja siltä varalta, että Venäjä hyökkää jälleen Suomen kimppuun.

Saksa miehitettyä Norjan, norjalaiset lensivät osan ilmavoimien koneistaan Suomeen. Saksa takavarikoi itselleen Norjaan jääneet lentokoneet joista osa myytiin kesällä 1940 Suomelle. 
Talvisodan alkaessa monet tulossa olevat aseet ja tarvikkeet, saksa jäädytti satamiin mm Ranskan lahjoittamat Morane Saulnier hävittäjät, Italiasta ostetut Fiat 50 hävittäjät, sekä muita ilmavoimien ja jalkaväen tarvitsemia varusteita, aseita ja tarvikkeita.
Vasta kun Suomi suostui tekemään Saksan kanssa sopimuksen saksalaisten lomalaisten kauttakuljetuksesta Pohjois-Norjasta Suomen alueen kautta Saksaan ja päinvastoin, niin Saksa lupasi vapauttaa Norjassa takavarikoimansa suomalaiset aseet ja tarvikkeet sekä siinä tapauksessa, että Saksa oli jo ottanut käyttöönsä niitä Suomen materiaaleja korvata ne toisilla toimituksilla ja myös myydä aseita Suomeen.  Saksa myi myös suomeen osan norjasta sotasaalina saamiaan lentokoneita, joista norjalaiset olivat ehtineet jo osan siirtää suomeen, pois saksalaisten ulottuvilta.

Suomessa ”näkyi taas valoa tunnelissa”. Saksa ei suostunut edelleenkään myymään Suomeen omaa modernia aseistustaan, kuten hävittäjäkoneita - mutta sekin oli eteenpäin kun Saksa suostui myymään jotakin sotasaaliiksi ottamaansa materiaalia, kuten Morane-Saulnier, Curtiss P-36 koneita, sekä venäläisiä t-26 t-34 panssareita sekä Polikarpov 153 ja I-16 hävittäjäkoneita sekä DB ja SB pommikoneita. Oli se sotasaalis parempaa kuin ei mitään.

Venäjä hyökkäsi jälleen Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05 aloittaen Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan, joka oli erillissota.  Hyökkäys oli kosto saksan sotajoukkojen rajan ylityksestä, hyökkäyksestä neuvostoliittoon suomen puolelta.
Jatkosodan aikanakaan Saksa ei suostunut myymään Suomeen merkittävää määrää mitään uutta sotakalustoa. Göring lahjoitti tusinan verran vanhentuneita Dornier-pommikoneita ja Suomi sai ostaa yhden laivueellisen (30 kpl, G-2) Messerchmitt-hävittäjäkoneita vuonna 1943, jolloin Suomen muu kalusto oli jo täysin vanhentunutta. No, mainittakoon vielä kaksi tusinaa ajanmukaisia Ju-88 pommikoneita.

Suomi oli ainoa Saksan satelliittivaltioista, jossa myös poikkeuksetta kaikki, Suomen omilla tunnuksilla varustetut, saksalaiset lentokoneet olivat kaikki suomalaislentäjien ohjaamia.
Kalustollisesti Suomi oli melko surkeassa jamassa. Saksa katkaisi useaan otteeseen sekä asetoimitukset, että vilja- ja muut raaka-ainetoimitukset Suomeen aina kun Suomi käyttäytyi Saksan mielestä epäystävällisesti. Tämä lähinnä tarkoitti erillisiä Suomen rauhanhieronta yrityksiä, jotka saksa sai tietää, sekä Leningradin hyökkäys-, tykistön tulitus- ja kupungin piirityskieltoa.
Myös ilmapommitukset kaupunkiin olisivat olleet vaikutuksiltaan mitättömiä, lisäksi lähes mahdottomia suorittaa Kronstadtin ja Oranienbaumin mottien ansiosta niiden erittäin voimakkaiden ja tehokkaiden ilmatorjuntatulitusten takia.

Sota on kansainvälistä tapahtumaa. Kesän 1944 suurhyökkäyksessään jossa Neuvostoliitto valloitti viipurin Churchill mk-IV, Mathilda  ja Valentine Brittipanssarien tukemana, joista ensin mainitut, kaikki myös tuon Marshall-avun turvin toimitetut, toimivat tuon hyökkäyksen kärjessä. 
(Neuvostojoukkojen muonitus oli paljon liittoutuneiden säilykkeiden varassa.)
Tosin myös omaa tuotantoa olevia Neuvostopanssareita oli rintamalla monessa suurhyökkäyksessä paljon mukana, mutta enimmäkseen ne / niitä tarvittiin muilla taistelutantereilla ylivoimaisen paremmuutensa takia, saksalaisia panssareita vastaan. 

Näiden lisäksi Neuvostoliitolla oli omien lentokoneidensa lisäksi Amerikkalaisia Airacobra P-39 sekä Tomahawk P 40D (kittyhawk uudempia versioita) Boston B-20 (Havoc) koneita sekä brittien Spitfire mark -IV koneita
Eräs tyyppi jonka Amerikkalaiset olivat valmistaneet Briteille heidän pyynnöstään, oli A 36 A eli Abache, jolle Britit antoivat nimen Mustang.

Vastaavasti taas Normandian maihin-nousun aikana ja jälkeen, monet liittoutuneet, lähinnä vapaan Ranskan pilotit, lensivät venäläisillä, etupäässä Jakolev Yak-9 tyyppiä olevilla hävittäjä-koneilla, joista heille oli muodostettu omat erilliset lentolaivueensa, koneiden käyttäessä Ranskan valtiollisia tunnuksia.

                    

Vastaavasti Saksan pohjoiset joukot joita tuli suomeen n 230.000 miestä. Tuon aikainen Suomen Lapin väkiluku oli n. 150.000- 180.000 ihmistä.

Salla rintamalla Saksalaiset joukot käyttivät Ranskan sotasaalista olevia Char B1, Renault 35 ja 40 tyyppiä, Somua S-35, sekä Tsekkiläistä Skoda panssareita, jotka olivat heidän omia Panzer -I ja Panzer-II, Panzer-III  vaunujaan parempia tykkien ja panssaroinnin ansiosta,
joita Saksan pohjoisen joukoilla oli käytössään, joukossaan vain muutamia Panzer-IV sekä Stu-40 rynnäkkötykki vaunuja jotka jo olivat em. parempia, pärjäten hyvin Neuvostoliiton omaa tuotantoa oleville panssareille.

                  


Kannaksen suurhyökkäyksen alettua, Suomi oli Neuvostoliiton ansiosta todellista, aitoa hätää kärsimässä, kaikesta kun oli puutetta, niin miehistä kuin kaikenlaisesta kalustosta.
Rippendorf-Ryti sopimuksen ansiosta, hieman saksaa huijaten, Hitler suostui aseavun antamiseen, ja sen eräänä ja parhaimpana osoituksena oli lento-osasto, Kurt Kulhmey jonka
Stuka, Jabo, sekä Focke-Fulf koneiden ansiosta kannaksen suurhyökkäys saatiin pysäytetyksi saaden aikaan ns. välirauha, joka hetkeä myöhemmin edellytti entisten aseveljien maasta karkoitusta, johtaen em syystä ns. Lapin sotaan, joka oli katkera paikka.

Luftwaffen osasto Kuhlmeyn lentäjät taistelivat Suomen puolesta, tekivät sotilaina parhaansa. Tämä heidän apunsa vaikutti oleellisesti Suomen pysymiseen itsenäisenä kansana.

                  

Sana Jabo: tulee tästä koneesta käytetystä, hävittäjä-pommittaja sanasta joka on nykyisten  esi-isä. Hävittäjäkoneiden, jotka nyt lähes kaikki ovat hävittäjäpommittajia.  

Kannaksen suurhyökkäyksen alettua rajuna, pyydettiin materiaali- ja taistelukalustoapua Saksalta. Sitä myös saatiin, jonka jälkeen Rytin johtama hallitus erosi välittömästi.

Asevelikin oli tiukilla sotatoimien sujuessa liittoutuneita vastaan yhä huonommin, silti apua maa- meri- ja ilmataisteluihin saatiin. Saksan sodanjohto halusi vakauttaa Karjalan kannaksen tilannetta a osana luvattua apua taisteluosasto Kuhlmey tuli Suomeen 12.6.1944. 
Kuhlmey johti määrätietoisesti lento-osastoaan mm. Talin ja Ihantalan rajuissa taisteluissa tehden osaltaan mahdolliseksi suurhyökkäyksen pysäyttämisen.

Suomen päädyttyä välirauhansopimukseen, yksikkö poistui Suomesta viroon, jatkaen sieltä kotimaansa puolustukseen, aina sodan loppuun asti.