Ohjaamo oli hirmuisen korkealla pyörien välissä ei näkynyt minkäänlaisia akseleita tai ohjaustankoja.
Sen takana ajoi muutama auto, jotka ohittivat tämän kummajaisen, ajamalla alta ohi. Näiden autojen takaa tuli toinen samanlainen, ja sen takana vielä kolmas. En ymmärtänyt miten näiden pyörät voivat kääntyillä kun näkyvillä ei ollut mitään tankoja tai akseleita.
Takaa tulevat autot ajoivat niiden pyörien välistä samaa kaistaa, vauhtia hiljentäen.
Kuljettaja ihmetteli mitä nämä olivat ja minne ne olivat menossa. En ollut koskaan nähnyt moista laitetta, kuuullut vain puhetta, joten tiesin vaistomaisesti mitä ne ovat.
Ne olivat Lukkeja. ns. konttilukkeja ja menossa tehtaalta ajamalla ilmeisesti satamaan.
Konttilukki syntyi Suomessa nykyiseen muotoon heti sodan jälkeen Valmet tampereen tehtaassa. Neuvostoliitto halusi halusi suomen valmistavan näitä, osana maksettavaa sotakorvausta, määrä useita satoja.
Neuvostoliitto lähetetti vain yhden ainoan valokuvan koneesta jolla oli siirretty lankkuja ja lautoja sahalla paljon ennen sotia. Osana maksettavaa sotakorvausta, neuvostoliitto halusi nyt suomesta näitä koneita satoja kappaleita.
Ehkä tässä (1946) on yksi alkuperäinen "Lukki" 09.22 alkaen Valokuva oli otettu suurella toden näköisyydellä jostain Yhdysvaltain sahalaitoksesta
joissa käytettiin traktoreita junanvaunujen puskemiseen, lautojen sekä puutavaran siirtoihin ja kuljetukseen, joten valokuvassa oleva tapainen laite oli toden näköisesti myös keksitty ja valmistettu alun perin Yhdysvalloissa.
Valokuva toimitettiin Valmet Lentokonetehdas Tampere, jossa tälläinen vastaava "Lukki" rakennettiin pelkän valokuvan perusteella, siitä edelleen kehittäen.
Ensimmäiset Lukit valmistuivat jo 1940 luvun lopulla osana sotakorvausten maksua.
Kontti oli erillinen teräskehikosta ja vahvasta vanerista valmistettu säiliö, joka voitiin siirtää paikasta toiseen ilman tavaran uudelleen lastausta.
Nykyiset kontit valmistetaan vain teräksestä.
Sodan aikaiset rahdin (laiva) kuljetukset lisäsi näiden kontti kuljetusten laajenemista,
sen etuja pakatun (rahti) tavaran parempi, ehyt ja vahingoittumaton perille toimitus.
Varsinainen läpimurto tapahtui 1950 luvun puolivälissä, yhä vielä saattaa nähdä
jossakin kontin tai laivan, jonka kyljessä tuo alkuperäinen teksti, Sea-Land.
Kun materiaalin käsittelyyn sopivat kurottajat saivat jalansijaa maailmalla luotettavina ja laadukkaina tuotteina, seuraava vaihe viennille oli satamanosturit, joiden valmistuksessa Suomi on eräs edellä kävijä.
Suurten laivatoimitusten takia telakoilla ja satamissa tarvittiin myös nostokoneita materiaalien käsittelyyn sekä tehokkaita nostureita laivojen kokoonpanossa.
Lukkien valmistuksen yhteydessä aloitettiin valmistaa ja viedä ulos myös satamanostureita sekä muita koneita nostin-laitteita, satamiin, terminaaleihin, tuotanto- ja tehdaslaitosten tarpeisiin.
Puutavaran käsittely / Kalmar
Kontin käsittelijä / Valmet sekä Kontti kurottaja / Kalmar
Terminaali traktori on eräs esimerkki muista tuotteista
Siirtää, järjestelee rekan perävaunuja satamassa, laivaa lastatessa tai purettaessa.
Kalmar / Valmet
Satamien ja tavaraterminaalien, kuten myös konttien käsitteleminen on hyvin pitkälle automatisoitu, niiden varastointi ja lastaus töiden osalta.
Kalmar on eräs johtava satamien ja tavaraterminaalien automatisointi menetelmät.
Vanhat satamanosturit.
Hieman tuoreempi 1990 luvulle asti.
Vuosituhannen alkupuolelta.
Valmet tuli osaksi Sisu Oy Terminal Konsernia vuosi 1994.
Partek Oy osti Sisu Terminalsin 1997.
Vuosi 1997 Yhtiöt ja valmistus myytiin ruotsalaiselle Kalmar industries AB yhtiölle, joka jatkoi toimintaa Kalmar Industries AB nimellä 1998 vuoden alussa.
Kone Oy osti Kalmar Industries AB:n vuosi 2002.
Cargotec konserni perustettiin kesäkuussa 2005, kun Kone Oyj jaettiin kahdeksi täysin uudeksi pörssiyhtiöksi, Cargotec Kalmar Industries AB:ksi, sekä uudeksi Kone Oyj:ksi. Cargotecin muodostivat, MacGregor- , Kalmar- ja HiaB- liiketoiminnot.
Yhtiön pääkonttori on Suomessa.
Toimintaa on 120 maassa.
Yhtiön pääjohtaja Mika Vehviläinen.
Hallituksen puheen johtaja Ilkka Herlin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti