Meillä suomessa pidetään suurien puiden siirtoa hieman tarpeettomana ja työläänä toimenpiteenä. Joten jos jokin suurempi puu joudutaan poistamaan työvaiheen takia, sitä ei yleensä siirretä muualle kuin liiteliin, eikä enää työn jälkeen istuteta uudelleen samaan paikkaan.
Useimmiten tälläinen suuri puu kaadetaan ja sen tilalle istutetaan paljon pienempi ja vaatimaton puu koko, joka kuitenkaan ei voi korvata aikaisemmin paikalla kasvanutta
ja täyteen kokoon kasvanutta puuta, eikä korvata sen antamaa vehreyttä ja suojaa.
Videoilla esiintyvien puiden koko nähdään suomessa liian kalliina toimenpiteenä, joten niiden siirtoa ei kustannus syistä (työvaiheiden hankaluus) johtuen suosita.
Toisin on suuressa maailmassa jossa siirto on kohtuullisen tavanomainen menettely.
Suuret täyteen kasvuun ehtineet puut pehmentävät kaupunki maisemaa tehokkaasti
ne toimivat myös maamerkkeinä, rajaavat tehokkaasti tilaa vaikkapa torin ympärillä, lehtipuut puhdistavat kaupunki-ilmaa tehokkaasti, suuret puut vaimentavat melua ja toimivat myös lintujen pesäpuina, sekä antavat vehreyttä "kylmälle" katukuvalle.
Meillä skandinavian mailla on ongelmana hienojakoisen maa-aineksen hyvin pieni
kerros, jonka alla on karkea ja kova perusmaa joten meillä esiintuleva ongelma on aina istutuskuoppa ja istutettavan puun ympärillä oleva luonnollinen perusmaa, joten aina tarvitaan maa-aineiden (massan) vaihto (korvaaminen) enemmän kosteutta läpäisevään, ravinteita sitovaan siltti- hieta- hiekka pohjaiseen, humus pitoiseen maa ainekseen.
Puu on kaivettu juuriston ympäriltä auki jokapuolelta runkoa. Pinnassa olevan hiusjuuriston suojaksi levitetään kerros kosteaa turvetta, joka suojaa niitä ja auttaa ensimmäisen sidos-kangas kerroksen paikallaan pysymistä.
Puun ympärillä oleva kaivanto syvennetään puun nostoon tarvittavan tukiristikon asentamiseksi.
Kehikko on tehty raudasta, jonka päälle asennetaan lankkuja tai hirsiä ottamaan vastaan puun painon tuottama rasitus juuripaakun ja puun juuriston suojaamiseen noston, kuljetuksen ja uudellen istutuksen aikana.
Kun puu on saatu asennettua uudelle sijaintipaikalle, juuriston suojana olevat kankaan sidokset avataan ja kangas ja tukikehikko poistetaan kun puu ensin on tuettu suoraksi.
Kun puu on suorassa, istutuspaakun (juuriston) ja perusmaan välinen tila täytetään
turpeen sekaisella maa-aineella, jolloin hiusjuuriston kautta tapahtuva ravinteiden saanti ja juurtuminen alkaa, myös päivittäin tapahtuva juuriston kastelu on helppo tehdä täyttö välin kautta.
Olisipa meilläkin voitu siirtää toriparkkityömaan tieltä kaadetut, toria reunustaneet upeat puut takaisin paikoilleen!
VastaaPoistaHuomenta Petriina.
VastaaPoistaJotakin just tuonkaltaista tarkoitin tällä jutullani tavoittaa.
Näissä kaupunkipuissa on myös omat ongelmansa, kun monet niistä ovat sisältä lahoja, (näin tosin on luonnossakin) ja saattavat (!!!) aiheuttaa vaaraa kadulla kulkijoille.
Joskushan puu kuitenkin kaatuu.
Suurien puiden kasvattajat on suomessa hyvin harvassa.
Monella isommalla kaupungilla on paikka näitä kaupuita kasvatetaan juuri tämän mainitsemasi
tilanteen varalle. Kuitenkin niiden kasvuaika on meillä suomessa hyvin pitkä ja siirtokustannukset kalliita ja hyvin hankalia, joten puiden kokona on usein istustustilanteessa 20-25 cm, (ympärysmitta joka mitataan metrin korkeudelta) ei yleensä sen suurempi.
Jostakin kumman syistä ei uskalleta/haluta/voida kasvattaa suurempia kokoja vaikkapa seuraavan sukupolven tarpeita varten. Kaupunkien, kuntien, ja TVL tarpeisiin suuria lehtipuita kasvatti aikoinaan Barkholtin taimisto, mutta 3-tien linjauksen takia alue olisi jäänyt tien linjauksen alle, eikä puille ollut osoittaa minkäänlaista paikkaa yhdelläkään tilajalla.
Joten nuorempi Barkholt, isänsä työn jatkaja, sahasi kasvatetut puut poikki n. puolen metrin korkeudelta, muutamia isoja havupuita oli myös kaadettujen joukossa. Yksikään asiakas ei voinut ottaa kaadettuja puita esim omalle taimistolleen. Taimiston koko oli muutama hehtaari.
Torin varren kaadetut lehmukset ovat saaneet "uuden elämän" erilaisina kippoina ja kuppeina yms. puutöinä, niistä on koottu näyttelykin. Mutta ottanee aikansa totutella torin seudun uuteen puuttomaan ilmeeseen.
PoistaHuomenta taas, Petriina.
PoistaJuu-u.
Muistan jostakin tälläisestä lukeneeni, ja luultavammin telkkarin alueuutisissa se oli.
Kyllä kaupunki ilme olis aika alaston ilman katupuita.
Tampereen hämeenpuiston puut saneerattiin kun ne olivat lahoja, ja siten kait oksien putoamisvaaraa liikenteelle ja keskikäytävän kulkijoille vaaran aiheuttavia.
Etupäässä kuitenkin ajoväylille liikkuville autoille.
Tänne suomeen tuli jossakin vaiheessa yhdeksänkymmentä luvulla englannista puuntutkija joka mittaili ja poraili katupuita ja antoi puukohtaisen lausunnon.
Nyt on jo omastatakaa näitä "kairamiehiä".
Hämeenpuiston uudet puut olivat aika vaatimattomia, niihin aikaisempiin verrattuna
juuri sitä 20-24 cm halkaisijaltaan olevaa kokoluokkaa, kun aikaisemmat oli jotakin
arviolta 70 cm. Joten eroja löytyy vielä pitkään, ennekuin katunäkymä palautuu entiselleen, joka oli tosi viihtyisä ja viileä kesäkuumalla. Olen aina pitänyt hämeenpuiston viileydestä ja viihtyisyydestä kesäaikaan, niinkauan kuin olen täällä tampereella sitä kulkenut.