torstai 7. toukokuuta 2015

Traktori-Kaivuri / backhoe

Yleistä.

Traktori-kaivinkoneet 1950 - 1970 traktori perusta kaivinkone, myös yhdistelmät

Käytössä olevat termit "puomi" ja "kaivuvarsi" on höyry kaivinkoneiden aikakaudelta.
Traktori-Kaivuri+kuormaaja joita meillä kutsutaan yhdistelmä, tai lusikka-haarukka 
(spoon-fork) systeemiksi, koostuu osista, joista yksi on kaivurin runko, sekä ns. puomisto joka koostuu kahdesta eri pituisesta kaivurin puomiston ranteesta.
Nämä on valmistettu erillistä osista, joista kaikki kaivurit koostuu ja itse kaivaminen tapahtuu kaksiosaisella varrella jotka ovat nivelletty keskeltä ja jossa lyhyen varren päähän on kiinnitetty kauha. Näin myös kaikissa muissa kaivureissa (exavator).

Kaivuulaite on tyypillisesti asennettu traktorin taakse ja kuormaaja traktorin edessä.
Kuljettajaa lähinnä oleva pitkä puomi on nimeltään nostopuomi. 
Näistä kevyet kaivurit voitiin irroittaa ja poistaa jolloin traktoria voitiin käyttää myös normaaliin tapaan muissa töissä, lukuunottamatta norjassa, ruotsissa ja suomessa valmistettuja raskaita 8-10 tn painoisia, lähes kaikkia traktorikaivureita ja yhdistelmä koneita.
Nosto-puomi on kiinnitetty kaivurin taka-runkoon pysty akselilla (ns. kuningas-pultti), johon se kiinnittyy puomin alapäässä olevan nivel-haarukan välityksellä joka myös (tämä akseli) mahdollistaa puomin kääntymisen (180-200 astetta) sivulle.
Puomi on kiinnitetty kääntöpöytään myös sitä nostavan sylinterin avulla jolla puomin liike toimii ja puomin sivulle kääntäminen tapahtuu sylinterien työntö-voimalla.
Toinen puomi, eli osa joka tekee kaivutyön tunnetaan nimellä kaivu-varsi / ranne on kiinnitetty nostopuomin nivel-haarukkaan tappiliitoksen avulla jonka varassa puomi liikkuu eteen ja taakse, nostopuomin päälle kiinnitetyn kaivu sylinterin avulla.

Kauha on kiinni kaivu varren alapäässä tappi kiinnityksellä ja liitos korvat on kiinni
kauhan ylä ja takaosassa.
Kaivurin kääntöosan molemmilla puolilla on sylinteri toiminen tukijalka, jonka avulla kone tuetaan kaivutyön tarvitseva sivu vakaus ja koneen paikalla pysyminen, kaivutyön aikana. Tukijalkoja on kahta mallia, pysty tassut tai sammakko jalat.
                                  
Tukijalkoja on kahta mallia, tolppa-tassut tai sammakko-jalat, kuten yläkuvassa

Koneen runko on liitetty monin pultti liitoksin traktorin runkoon etupäästä ja takana se on tuettu traktorin taka-akselin alapuolelle, ns. panta- tai riippu liitoksella, johon 
taas on kiinnitetty kääntöpöytä alaosastaan.
Kiinnitys tapahtuu tuppi asennuksella 
tai ns.  olkapää liitoksella, joten kaikki kaivutyön aiheuttama rasitus kohdistuu takaa akseliin ja jonkin verran traktorin etuosa runkoon, tai moottorin asennus palkkeihin.

Tämä runko asennus on aina malli ja tyyppi kohtainen jokaisen traktorin kohdalla. 


Kääntö-pöytä on kiinnitetty yläosasta ja tuettu kaivurin runkoon kahdella vinotuella, 
yksi kummallakin puolella joiden kiinnityskohdat on tassujen yläpää takana olevan
kääntöpöydän erilliset korvat, josta tuki liittyy viistosti takapyörän edessä kaivurin runko osaan, kiinnitys tappiliitoksella.

Tämä tarkoitti myös että kaivuri voitiin irroittaa. Käytännössä näin ei suomessa juuri
tapahtunut, koska työvaihe oli hidas ja vaati paljon työtä. Kaivurin käyttövivut olivat
suoraan venttiili lohkossa kiinni, ja lohko puolestaan oli kiinni traktorin ohjaamossa, eikä kaivuri osassa (kuten esim. yhdysvalloissa valmistetut koneet). 

James 600 + Fordson major (Tie ja Vesi Laitos)

Lisäksi koneissa hydrauliikka säiliö oli usein koneen keulalla tai kaivurin kiinnitys rungossa. Paksut hydrauli letkut ruuvikiinnityksellä ilman pikaliitintä sekä erillinen suuritehoinen (90 ltr/per minut) vickers hydraulipumppu oli aina asennettu traktorin keulan booriakselille.

                                             Lännen UM-475 + koko tela (metsäojitus - varustelu)

Tämän kokoiset vastapaino traktorikaivurit olivat suomessa ruotsissa ja norjassa hyvin suosittuja suuria ja tehokkaita, joiden ulottuvuus kaivuvoimat ja teho oli sama luokkaa kuin 13-15 tn pyörivien kaivukoneiden


4 kommenttia:

  1. Tuo James 600 on nykyään minulla. Oli 7v ollut tuossa sijoillaan. Lähti käyntiin kun laitti akun paikalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi.
      Hienoa, jos on säilynyt näihin päiviin asti toimintakuntoisena.
      Tämä taisi olla ensimmäinen Konepaja Teuvo Syvänen ky valmistama sarjatuotanto kone. Syvänen markkinoi koneitaan pääasiassa silloisen TVL laitoksen käyttöön, ja
      tämä käytäntö jatkui pitkälle, lähellle 1980 lukua.

      Poista
  2. Myyjä sanoi että tämä olisi ollut kolmas proto vuodelta -65. Hieman turhan suuri kaivuulaite Majorille. Sylintereiden tiivisteet uusittiin ja nyt kaivuukuntoinen. Harrastekoneeksi ostin, puhallus ja maalaus tarkoitus suorittaa jossain vaiheessa. Vuodesta 65 vuoteen 04 oli sama omistaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. James oli aikas pitkäpuominen, ja ford oli kevyt nokaltaan. Syväsen koneet on olleet monilta osiltaa kehityksen kärjessä, matkiessaa jenkkien rakenne-ratkaisuita, joista ehkä tuonnempana lisää. Mutta esimerkkinä etukuormaajan kippisylinterin keskinivellys, joka on nykyisin käytössä laähes kaikilla ketkä kuormaajia valmistavat.

      Syväsen ongelmat oli juuri nuo tiivisteet, ja kääntösylinterien kiinnityksen heikkous, samoin kaivurin puomin kestävyys. Tiivisteongelma oli myös Lännen UM koneissa, ja etenkin niiden käännössä, jossa oli myös muita (ns. rissa venttili ohjaus) ongelmia.

      Jossakin näihin aikoihin alkoi Syvänen ja Lännen Tehtaat traktorikaivurin valmistajina siirtyä kotimaisiin peruskoneisiin, ilmeisesti ulkolaisen rahalaitoksen kalleuden takia.
      Vammas pysyi fordille ja nuffieldille uskollisena, jokunen volvo siinä joukossa.

      Poista