Kaunis talvinen päivä. Tuuli nousee. Pakkasta eilen iltasella -30 ja sillee. Kylmä nousu oli äkillista. Nyt lämpötila on laskenut jo < -10 asteeseen. Huomenna taas leutoa keliä.
Sarjakuvahahmot, joita nuoruuden ahnain silmin pyrki painamaan mielensä perukoille
aina kun sai käsiinsä lehden, josta tuo sunnuntai sarjakuva tuli kaikkein tutummaksi.
Se juurtui mieleen kuin Special coffee n tummahkon, punaruskean, valkoisen tekstin
koristama, sisällöltää runsaan parikiloisen peltipurkin muisto.
Purkin sain myöhemmin kokonaan itselleni. Ihan eka, ikioma, iso peltipurkkini, jota ei tarvinnut siskosten kanssa jakaa. Lehti piti edelleen käydä napurissa lukemassa, tosin
vajaan viikon sen saapumispäivästä, jotta ns. omaväki oli sen ehtinyt ensiksi lukea.
Silloin toimi lähes kaikki naapuriapu samalla, lend-lease systeemillä, samoin maksu.
Purkin, jonka olin saanut naapurin vanhalta emännältä, vietäväksi mummolleni maistieisiksi, siihen jätettyine kahvin loppuineen. Naapuriin näitä toimitti hänen sisko, joka oli aikoinaan yhdysvaltoihin muuttanut ja laittoi näin terveisiä säännöstelyn ulkopuolelta joista anneistaan naapurin mukulat myös joskus pääsivät osallisiksi.
Tuo kyseinen sarjakuva, Justus (Archie), Santtu kavereineen, tytöt Helena ja Valpuri, sekä muutamat muut kaverinsa, joista enää on jäljillä tuo Sabrina, teininoita :) (vink!)
Vanhempaa perua olivat nuo Matti Mainio ja Jussi, Taika-Jim (Mandrake), Flash Gordon, Ratsupoliisi King, Mustanaamio, muutamat muut jotka jäivät vielä näiden jälkeenkin, vaikuttaen vielä osin tänäkin päivänä eri viikkolehdissä.
Apu, lehti perustettiin alkuaan kolmekymmen luvun alussa vähävaraisten tukemiseen
jolloin lehden myynnistä syntyneillä varoilla autettiin työttömiksi ja laman uhreiksi joutuneita ihmisiä. Kenties se siihen jonkinverran kykenikin, tuon suuren lamakauden
ja pörssiromahduksen aikaansaamissa jälkimainingeissa.
Nyt kun lukee, kuuntelee ja katselee, niin alkaa tuntumaan että hieman olisi uudelle vastaavalle lehdelle tarvetta, samankaltaiseen käyttöön, lisättynä kohtuu annoksella arkipäivän vanhanaikaista, selkeätä maalaisjärkeä tähän kaiken turhuuden keskelle.
Toivoton jo pelkkänä ajatuksena. Maailma kehtyy sanotaan. Kenties. Hyvä niin.
kiva kipale ja tuo menneisyyden muistelukin toi jotain mieleen.. voikkis meitä tai minua mummelia.
VastaaPoistapaljon on mahtunut elämään naurua kahdesti enempi itkua parkua.
monesti on arkku alas laskettu ja useammin kaste lapselle annettu.
monet on erot nähty ja suista lohdutettu , monet on häät vietetty ja tanssittu aamuun asti.
tästähän tulikin kiva runo, pitää kopioida muistoksi. :))DDD
Sarjakuvasankari Aku Ankkahan on myöskin meidän ikäluokkaa:)
VastaaPoistaKatri. Ja muistampa ajan kun aikoinaan tuli parutuksi kurkkusuorana ja sitten alkoikin itse nauraa omaa parkumistaan.
VastaaPoistaJoten pipariksi meni. Isähän sen mokoman ilmiön sai aikaan.
Joo. Niin on. Sain kolme numeroa joskus siihen aikaan kun s eilmestyi vai kuus kertaa vuodessa.
VastaaPoistaNyt tosin tilasin tuon pakettijutun
ja harmiksen jouduin ottamaan ne neliskanttiset munatkin mukaan.
Edellistä tilausta en meinannu saada millään ilveellä poikki.
Nyt sorruin taas halpaan....