Jälkiä keväisessä lumessa

                 

Hieno, raikas, kevät-talvinen aamuhetki. Tuoksuu kostealta, vaikka pakkasta on vielä tusinan asteen verran.  Laulun sanat mielessäni, yöllä palatessani, niitänäitä kelaillen
mielessäni miettiessäni raikkaan kelin, hyvän mielen aikaansaattamana.

                              
                 

Aatos vie taas aikaan, vanhaan hyvään, aikaan jota ei enää ole, eikä saattane kokea.
Keli on juuri sellainen jollaisena sen muistan muistellen monia nuoruuden aamuhetkiä.
Parasta aamu-aikaa kokea kaikki, heti hämärän väistyttyä, auringon nousua odottaen.

Kevääntulo, mäntymetsän tuoksun, alkavan pihkan, kävyt, vielä avautumattomat.
Niiden neulasten kirjoileman pinnan, oravan kalvamat käpyrangat, jäniksen papanat, metson ja teerien jätökset, pöllön oksennuspallot, muutaman vielä hangella hiljakseen liikkuvan harmahtavan höyhenen, joskus mustemman sulan lumihangen pinnalla.

Kohta ilmeistyy mäntyjen runkojen ympärille nuo "paljaat" renkaat, paljastaen rungon ympärillä olevat kanervat ja varvut joiden oksilta saattoi nähdä sieltä täältä pilkahtavan
punertavan marjan. Keväiset kluksuttavat sekä naksuttavat äänet, närhien rääkäisyt, korppien ääntely, variksen harvat raakkunat kantautuivat korviin  

Muurahaispesien tuoksu, niiden alkava, voimistuva kuhina, pesien osilta, jotka ketun tai jonkun muun jäljiltä oli kaivettu kuopalle, alkaisivat kohta kohentua melkein silmin nähden, entiseen kokoonsa, siitä aikaisempaa suuremmaksi kasvaen. 

Pinnalla, jonka hangen pinta kantoi pitkälle päivään. Kantoi, kunnes auringon lämmön vaikutus alkoi aamunkymmenen jälkeen pehmittää niin että se alkoi pettää jalan alla.
hangen rahina hiljensi metsän lintujen äänet. Seisahdus, ja ne alkoivat uudestaan. 

Joskus lauantaisin ja varsinkin sunnuntai aamupäivä hetkinä, ilmestyi usein muutama kaveri, joiden kanssa tuli kokeiltua noita metsän rajaamia pieniä peltoalueita, niiden hankien kantavuutta. Kokeilla suurempien ojien kohdalla mitä hangen alta löytyisi.

Pääasiallisin kulkuneuvo oli polkupyörä, jolla matka joutuili sukkelammin kuin jalkaisin
yrittäen pitää mielessään sen tosiseikan, ettei kannattanut viivähtää liian kauaa tuolla
reissulla, mikäli ei mielinyt kahlata takaisin napaansa myöden lumessa kahlaillen kun hangen pinta ei enää kantanut.

Siihen aikaan kun polkeminen vielä pääasiallisesti tapahtui seisonta asennossa tämä
oli yleinen harrastus, hangen pinta kun oli sileä, kevyt polkea, kenties jossakin kohden
saattaen tuottaen yllätyksen, etupyörän äkkiä humpsahtaessa hieman syvemmälle.

Kävipä niinkin ettei aina ehtinyt ajoissa, pyörän saattaessa jäädä seuraavaan aamuun, tai yöpakkasen jatkumon pelosta, suksilla ja vesikelkalla hakea pyörät pois, talviaikaan
kun pyörää ei aivan välttämätön jokapäivälle ollut.

Joistakin pilkisti jo esiin pälvipeili, vaalea, harmaan läpikuultava, joissakin, missä virta oli lumen ja sen alla olevan jään alla voimakkaampi, oli tuo pälvi hieman ruskeampi, eikä niin helpolla rikkoutuva, hauras. kuin harmaampi. 

Tämän harmaamman peilin alta, kun sen pinnan rikkoi, löytyi usein tyhjä tila, jonka alta ei kovempaa jäänpintaa löytynyt, sulaa virtaavaa vettä kylläkin, joka kohta peitteensä, lumikorpun kannen alta alkoi nostaa itseään yhä enemmän näkysälle, veden määrän lisääntyessä, lumen ja jään sen etenemistä vastustaessa, ennen kun virtaus puhkaisi selkeän kylkuväylän juoksunsa loppuun asti, sinne lampareeksi laajentuen. 

Kevät alkoi näkyä, alkaen yhäti kiihtyvämmällä vauhdilla jatkamaan etenemistään, kenenkään voimatta sitä estää. Näin sen tulo on jälleen.

Hetken se viivyttelee, odotellen kunnes yölämpötila on lämpimän puolta jatkuvammin,
kunnes auringon haihduttama, kerääntynyt kosteus alkaa valua alas, sulattaen loput
hanget olemattomiin parin lämpimän vuorokauden aikana.

Lumi on kuivaa, ilmavaa, pakkaslunta, joten sen lähdettäminen ei vienne pitkää hetkeä
tässä, ikuisesti jatkuvassa, elämän joka keväisessä kiertokulussa.

Kesän tuottamaa keväistä sadejaksoa odotellen, aamuterveisin.

  

Osa - VI. Maailmanvalta - Teollistuminen

Yhdysvalloissa ja läntisissä maissa vallinnut valtava työttömyys, suuren lamakauden aika, jolloin Yhdysvaltojen työvoimasta oli neljännes työttömänä. Pitkien hellekausien aiheuttama kuivuus vielä lisäsi vaikutusta, saaden aikaan suurta muuttoliikettä luvulla Yhdysvalloissa  sekä Kanadassa, paitsi maiden sisällä, myös muuttoina ulkomaille paremman elämisen toivossa. 

Lama oli seurausta suurelle pörssiromahdukselle johtaen tähän maailman laajuiseen
ilmiöön jonka johdosta sekä tehokkaan propakandan ansiosta Neuvostoliittoon muutti
kymmeniä tuhansia ihmisiä, Stalinin lupausten houkuttelemina.

                 

Yhdysvalloista ja Kanadasta muutti 1930 luvun alussa Neuvostoliittoon paljon väkeä,
näissä maissa asuneita suomalaisia pelkästään kymmenentuhatta.   

Länsimaissa aloitettu, Isä Aurinkoisen (stalin) Kominter - propaganda pystytti kansan-
rintamahallituksia, joka tehokkaan propaganda ja solutustyön avulla tehosi kaikkialla.

(Tämän aatteen tehokkain maaperä, johon se upposi oli etenkin monet hyväosaiset ja
monet miljoonat työväestön edustajat jotka alkoivat pitää kaikkialla loistavaa punaista tähteä johdattajanaan.)

Yhteistä muuttajille oli kaiken omaisuuden, heidän uuteen, tulevaan yhteiskuntaansa 
vapaaehtoisesti ostamiensa tavaroiden, kuten autojen, traktorien, puimakoneiden, maatalous työkalujen, jopa lentokoneiden, joku jopa laivan, mukanaan tuominen. 
Toipa eräs suomalainen jopa tiilitehtaan. Muuttajien kaikesta muista, käytännöllisten ja tarpeellisten tavaroiden mukanaan tuomisista puhumatta.

Kun tulijat olivat nousseet maihin, kaikkien omaisuus takavarikoitiin heti, myös rahat,
hetkisen kuluttua monet heistä teloitettiin, tai tuomittiin leireille, elävinä asuessaan he 
olisivat olleet vaarana yhteiskunnalle, länsimaista elämäntapaa tuntevina, tottuneina.

                 

Saman kohtalon kokivat myös monet Neuvostoliittoon siirtyneet aatteen kannattajat,
mm hyvin monet Suomesta lähteneet, joita teloitettiin 1930 luvulla, syyttämällä heitä mm. porvarillisesta natonalismista.

Muutama loikkari kuitenkin säästyi. He, Josip Tito, Walter Ulbricht, Otto Ville Kuusinen.
Monet maahan kotimaansa vainoja paenneet loikkarit,  joista osa oli toimitettu takaisin kotimaahan vakoilijoiksi, kutsuttiin takaisin, ja heidät teloitettiin vuoteen 1938 mennessä.

Stalinin hallinnon terrosismin aikana neuvostoliiton työläinen joutui kärsimään  paljon.
Ei pelkkänä vapauden menetyksinä vaan myös ainellinen hyvin vointi oli heikkoa.
Yksityinen ihminne ei voinut turvautua edes ammattiliittonsa apuun koska se oli puolueen osa, osa tuota kurin ja hallinnon koneistoa.

Kaikkialla vaadittiin pumaska, kulkulupa. Tämän lisäksi jokaisella oli kirjanen johon oli kirjattu kaikki hänen tapahtumansa, epässännöliset tapahtumat, työpaikan vaihdot ja
jopa wc- käyntien ajat.

Tämä johti toinen toisiensa epäilyihin, tarkkailuihin, ilmiantoihin. Pelko ja varovaisuus
tarkkailun vaikutuksesta ei voinut olla vaikuttamatta myös koko yhteiskuntaan.
Ilmianto ja petturuus, niiden aiheuttama pelkotila, olivat se voima joka hallitsi kaikkialla.

Puolueen ansiosta ihmisten luku- ja kirjoitustaito nousi lähes 85% ;iin väestöstä.
koulutus oli se avain sana, jollainen oli tarpeen puolueen päämärän saavuttamiseksi, maan nostaminen maailman vallaksi, julistajaksi, jollaiseksi se kiistämättä muodostui. 
 
                

Neuvostoliiton yhteiskunta, sen teolliset saavutukset, ovat ihmiskunnan historiassa jotain aivan käsittämätöntä saavutusta. Tähän tuskin minkään toisen, teollistuvan maa, saati yhteiskuntajärjestys olisi kyennyt, huomioiden silloiset, sen aikaiset, vallitsevat olosuhteet.

                  

Tämä yhteiskunta, joka hallitsi ihmisiä kehdosta hautaan, kykeni tuottamaan valtavia
teollisia, saati sen sotillaallisia savutuksia, liikkelle lähdön olosuhteet on sellaista jota
ei voi olla ihailematta.

                 

Sotateollisuus, aseet, panssarit, lentokoneet,  jotka maassa on kehitetty, ovat edelleen
olleet edelläkävijöitä nykymaailman teknologian luomisessa, avaruusteknologiaa unohtamatta.  Lisäksi Neuvostoliitto on ollut erittäin suuri viljan vientimaa kuten öljyn
joista sen rajojen sisäpuolella oli 59% silloisista kaikista maailman öljyvarannoista.

Tässä taloudellisessa puolessa on tosin myös ollut apuna Yhdysvaltojen taloudellinen tuki, joka on ollut erittäin huomattavaa, kolmekymmentä luvulta kestonsa alkaneena ja 
Marshall avun päättyen vasta kylmän sodan alkaessa, vuoden 1945 jälkeen.
Sota ajan Lend-Lease oli toinen valtavan suuri Yhdysvaltojen ja liittoutuneiden tuki jota neuvostoliitto myös sai, em. vuoteen asti, päättyen silloin.

Kun lisäksi usein ihmetellään Pietarin kaupungin tärkeyttä Venäjlle, maan historiassa ehkäpä näissä, tätä edeltävissä, kirjoituksissa on sille jonkinlainen parempi peruste.

Tämän lisäksi Pietarin alue on ollut aina meille Suomalaisille se paikka jonne kauppaa
on pääasiassa suunnattu. Kauppa ja vienti koko eteläisimmästä Suomesta kun aina on suunnattu sinne. Sen merkitys on Ruotsin jälkeen aika merkittävä, meille kaikille. 

Tämä oli etenkin Tsaari Nikolain ansiota jonka valtansa ansiota on Suomen saama itsehallinnolisuus, ja sen erottaminen omaksi alueekseen, sallien meille tämän yhteiskuntamme, sen vapaan kaupan, yritteliäisyyden ja muun vapaan talouden edut.

                

Meillä on yhä edelleen kauppalain säädäntömme pohjina lähes nuo kaikki silloiset
valtiopäivillä ja sen molemmin puolin säädetyt lait vienti-kaupankäyntiemme pohjana,
ja tietysti muidenkin, kuten yrittelijäisyyden, lukuunottamatta eu-lakien tuomia uusia
säädöksiä. Lain pohjat ovat kuitenkin itsessään noita samoja, nyt hieman päivitettyinä.

Maailman näyttelyssä 1889 suomi oli mukana omalla osastolla, tosin venäjän lipun alla
emmehän olleet silloin vielä itsenäinen valtio.

Tästä syystä  Suomi EU aikaan asti, on mielletty länsimaisille kauppakumppaneille 
alusta saakka, markkina-alueina samaan, kuin Neuvostoliitto, Baltianmaat ja Suomi.
Tämän huomasi herkästi vielä 1986- 1992 demo- aikanani, aluevastaavista.

Pohjoismaiset markkina-alueet, myynti-alue-jakona, ovat olleet muut pohjoismaat, joiden markkinointikanavan pääkeskukset ovat useimmiten yleensä olleet Tukholma tai Kööpenhamina hieman harvemmin muut kaupungit.

Vasta nyt Suomen liityttyä euro-alueeseen meidät mielletään oikeiksi eurooppalaisiksi.

Lisänä voin kertoa, vaikka olen maaseudun kasvatti, ilman sisaruskateutta, joka on niin monelle saattanut aiheuttaa, tunnekuohua, ja liittymistä agiteerauksen pyörteisiin
niin en siitä huolimatta ole tukiasiten ihailija.

Maanviljelyksenä ymmärrän viljelyyn läheisesti liittyvän lypsykarjan hoidon jolloin tilan
edellytys on tuo omavarainen toimeentulo, jollaisia maatilat alunperinkin ovat olleet.

En ymmärrä sellaista että joillakin lääkäritutkinnon suorittajilla saati poliitiikoilla on isot
tilat viljeltävinään, iman karjan tuottamaa rasittetta, ja velvollisuutta saaden lisäksi tukia näiden ylläpitämiseen. Pelkkää ylituotannon viljanviljelyä harjoittaakseen, vaikka
sitäkin toki tarvitaan, lisäksi mallasohraa, joka on monille tärkeä juttu.

                 

Mun mielestäni jokaisen pitäisi tulla työllään itsenäisesti toimeen, eikä etuuksillä olipa ammatin tai työn harjoittaminen sitten minkälaista tahansa.  Ihminen joka ei usko oman
ammattinsa tuottamaan tai suomaan toimeentuloon on pelkästää ahne, joka ei halua luopua saavutetuista etuuksiistaan, peläten jonkun toisen saavan nämä itselleen.

Yrittämisen pienimuotoisin malli on kun myy omaa työpanostaan vapaasta tahdostaan
jonkun palvelukseen. Siis normaali palkkatyö. Niitä voi ja saa olla useampikin elleivät ne muodostu häiritseviksi tekijöiksi päätyön suorittamiselle.

Osa - V Kronstadt. - Kapinasta - Kauraan - Koneaikaan.

Venäjän vallankumouksen alkuajoilta bolshevikkien puolueessa esiintyi sen sisäistä
erimielisyyttä. Yritys murhata Lenin, oli eräs näistä.  Lenin haavoittui tässä 1918 yrityksessä pahoin. 

Fanny Kaplan joka oli tuota tekoa yrittänyt teloitettiin, jonka johdosta Pietarissa syntyi verilöyly. 
Tsaarien komento oli vaatimatonta uusien valtaa pitäviin bolsevikkeihin verrattuna.

                              

Nämä voimistuvat tyytymättömyydet olivat jatkuneet koko ajan viimeisin kapinoihin asti jolloin Kronstadtin varuskunta, matruusit, nousivat 1921 kapinaan, jossa heidän vaatimuksena oli bolsevikkien hallinnon lopettaminen ja vallan siirto neuvostoille.

Tämä maaliskuun kapina, tukahdutettiin verisesti. Tätä 50.000 miehen puna-armeijaa johti Tuhatsevski, 14.000 valkoista matruusia vastaan, jotka pitivät puolian kymmenen päivän ajan.  
Ruoan loppuessa matruusien, yli 10.000 miestä, pakenivat linnoituksesta jään yli Suomeen pyrkien. Heitä eksyi kuoli ja paleltui tuolle jäiselle matkalleen monia.

Heistä yli 6.000 onnistui säilymään hengissä mutta heistä lähes kaikki käännytettiin Suomesta takaisin (ja tässä kohden muistelen tämän TV-dokumentin tietoja).
Vangeiksi jääneet ja käännytetyt tapettiin, tai lähetettiin perustetuille orjatyöleireille.

Suomalaisia kommunistejä, kuten Uno Malmberg  oli myös tätä kapinaa kukistamassa.
Nuori, 25 vuotias, ainoa Suomalainen jolla on korkeakoulututkinto panssareista.
Yleni everstiksi, kuten toinenkin Paavo Toiviainen, komppanian päällikkö, myöhemmin
hän toimi mm. taktiikan opettajana.

Kaikkiin tämän kaltaisiin ilmiöihin joista Lenin ei pitänyt, hänellä oli lääkkeenä, aseena
häikäilemätön terrori.  Lenin piti puolueen sisällä esiintyviä niskurointia ja tyytymättömyyttä ilmiöinä joka olivat vaaraksi puolueelle. 

Viro ja Liettua rankaisuna hänellä oli n. 1000 virkamiehen hirttäminen niskuroinnista.
Elämänsä aikana, Leninin toimeenpaneva käsky, toimitti yli 3 miljoonaa mullan alle.

Nälänhätä ja yleinen puute kaikesta venäjällä, lisäsivät tietenkin tuota tyytymättömyttä
teollisuustuotannon ollessa ainoastaan  6-7% ennen sotaa vallinneesta tilanteesta.
Rautatie liikenne oli vain runsaan kolmanneksen sotaa edeltäneeltä ajalta.
              
                 

Sodan kestäessä, niin valkoiset kuin punaiset joukot olivat harrastaneet pakko-ottoja
tehneet ryöstelyitä, yms.  väestön keskuudessa. Oli myös toteutettu sotakommunismi
jonk aikana oli sosialisoitu teollisuudesta viidennes, muun teolisuustuotannon toimiessa hallituksen käskyjen mukaan, joiden valvonnan hoitivat näiden työläiset.

Teollisuus oli sisällis-sodan aikana valjastettu palvelemaan puna-armeijaa, joka olikin
sen tärkein vaikuttaja sodan voittamisessa.  Kauppa oli myös otettu valtion hallintaan.


                


Talonpojilta oli takavarikoitu kaikki tuotteet, jolloin ei usein jäänyt edes siemenviljaa
josta johtuen he viljelivät ainoastaan omiksi tarpeikseen, mutta sekin takavarikoitiin.

                

Kaikesta tästä oli seurauksena nälänhätä. Taloudellinen rappio aiheutti suunnattomat
kärsimykset siviili väestölle. Rikollisuus oli kaikkialla rehoittava ilmiö, tuon sodan seurauksena syntyneenä, joka jäi ikiajoiksi pysyväna ilmiönä Neuvostoyhteiskuntaan.

Yhteiskunta menetti 1918-1921 aikana väestöstä eri arvoiden mukaan 8-20 miljoonaa.
Suurimpina menetyksien aiheuttajana pidetään, nälänhätää ja erilaisia tauteja.

                 

Lenin tietenkin halusi pelastaa maansa lopulliselta romahtamiselta ja alkoi hajoittaa uutta NEP-talouspolitiikkaa (novaja ekonomitseskaja politika) jonka johdosta aatteen
siis sosialismin periaatteesta oli luovuttava.

                

Elintarvikkeita ei enää pakko-otettu maatalous väestöltä, työläiset saivat valita työpaikan vapaasti, kaikki vähittäis-kauppa vapautettiin, teollisuus laitoksia annettiin takaisin yrityksille, jonka johdosta seuraavan seitsemän vuoden aikana (vuoteen 1928)
kestäneellä NEP-kaudella Neuvostoliitto, nyt taloutensa puolesta, elpyi aikaisemmalle tasolle, tuolle joka oli ennen sotaa vallinnut.

                

Lenin kuitenkin kuoli 1924 tammikuussa. Kamppailu Neuvostoliiton valtikasta alkoi kiihtyvällä vauhdilla linjanveto yms. riitojen kärjistäminä.  Voiton vei silloin Stalin.

Stalinin haaveena oli oli täydellisensosialismin toteuttaminen edes yhdessä maassa.
Tämän jälkeen hän halusi toteuttaa sen kaikialla, koko maailman vallankumouksena.

Jo 1927, Stalinin ansiosta, aloitettiin purkaa Leninin NEP-suunnitelmaa. Yhteiskunta jonka haltuun oli otettava pankit  ja yhteiskunnan tuotantovälineet.  Teollisuuslaitokset, liikenne kauppa sosialisoitiinkin ilman ongelmia, jonka seurauksena alkoi kaupan jakelu vaikeudet sekä teollisuuden jyrkkä tuotannon lasku.

Maatalouden sosialisointi ongelmat tuotti Stalinille edelleen suunnatonta vaikeutta ja harmia.  Tsaarien maareformin uudistuksena venäjällä oli maatiloja yli 16 miljoonaa.
Leninin ansiosta niiden määrä tuolla NEP-kaudella kohosi nopeasti yli 24 miljoonaan.

                

Suurtilallisia ei ollut oikeastaan ollenkaan. Varakkaimat viljelijät omistivat kymmenisen
hehtaaria maata NEP-kauden ansiosta.  Sen lisäksi melkein kaikkialla hevonen, 2-3 lehmää, ja pienkarjaa, eli lampaita, sikoja kanoja ( vrt. Suomen maatilat, sotien jälkeen).

Kommunistisen puolueen oppien mukaan juuri tämä väestö oli vaarallisinta ainesta, juuri niitä Stalinin inhoamia, Kulakkeja, jotka olivat hänen pahimpia vihollisiaan.


                

Nämä, Kulakit, oli hävitettävä väestöstä, hehän olivat riistäjäluokkaa,  juuri sen pahinta, perusteellisinta lajia.

Kommunistien virallinen selitys tapahtumille, on kollektivoinnin alkaessa tapahtunut
keskivarakkaiden talonpoikien liittyminen kolhooseihin joihin he vapaaehtoisesti olivat
halunneet liittyä.  Totuus on kuitenkin aivan toinen.

Talonpojat olivat pettyneet, tai parmminkin heitä oli petetty, kun vallankumouksessa
kaikille luvattu maatilkku, sen saaminen ei toteutunut.  Talonpojat olivat saaneet maata
pienen pläntin 1861 maa-uudistuksessa, jota kaikille oli luvattu, näin ollen heissä myös
eli tuo vapaan ihmisen itsemääräämis halun luoma / suoma vapaa yritteliäisyys.

Nyt, määräyksestä joutuessaan kolhooseihin tämä oli heille henkilökohtainen kauhun
tyyssija, joten kollektivisointi sai vastaansa ankaa vastustusta.  Nämä aikaisemmin suur-maatiloista heille lohkaistut maat vietiin jälleen uudestaan, pakoittaen heidät uus- yhteiskunnan orjiksi.

                

Kollektivisoinnin alkaessa talonpojat rikkoivat maatalous koneensa, tappoivat karjan,
hevoset, jättivät kylvötyöt tekemättä. 

Seurauksena tästä näitä Kulakkeja ammuttiin kuin karjaa, miljoonia heistä karkoitettiin perheineen orjatyöleireille, kauas tiettömien taipaleiden taakse. 

Voimalaitos-, kanavatyö-, metsätyömaille, radanrakennus töihin paikkoihin joissa suurimmaksi osaksi ei ollut edes asuinmahdollisuutta ellei jotenkin onnistunut sellaista rakentamaan. 

Tälläisillä leireillä, riistäjä - luokkien tuhoamiseksi tehdyillä, heitä kuoli monia miljoonia.

Tultiin vuoteen 1930 jolloin kolhoosien määrä oli pudonnut alle neljännekseen viljan
tuotanto alasta. Myös tähän oli Stalinilla ratkaisu, joka toi jälleen uutta vauhtia tuohon hiipuvaan sosialismin toteuttamiseen. Kollektivisointia hoitavat komennuskunnat saivat mukaansa tehokkaan suostuttelijan joka osasi asiansa. Konekivääri ryhmät.

Tämä tehosi nostaen kolhoosien määrän seuraavana vuotena yli puoleen silloisesta
viljelypinta alasta. Vuonna 1935 se oli jo lähes 85% viljelystä. 

                                
                

Yksityisessä hallinnassa oli vuonna 1937 vain runsas puoli prosenttia peltopinta-alasta.

Kollektivisointi aiheutti kuitenkin elintarvike tuotannon huiman laskusuhdanteen sekä
aiheutti nälänhädän Neuvostoliitossa. 1931 alkanut kollktivisointi, ehti vuoteen 1933
kesään ehdittäessä saada tämän aikaiseksi.

Työhevosia oli vajaa puolet, nautakarjaa vielä hieman vähemmän, muista lihaksi kelpaavista, kuten lampaat, siat, kanat, oli ruoakana syöty vajaat 80%.

                 

Ukraina, joka on aina ollut Neuvosto-Venäjän vilja-aitta, nälänhätä oli pahimmillaan.
Neuvostoliiton alueilla kuoli ihmisiä nälkään vajaat 6 miljoonaa, ja vanhemmat söivät
lapsiaan. (Tästäkin on tullut Tv-dokumentti, näistä Ukrainan 1930 alun nälkävuosista)
Tämä samainen ohjelma kertoi uhrien lukumääräksi näissä kahdessa kylässä n 250, jotka kaikki olivat nuoria, vanhimmat uhratuista 17 vuotiaita. Tieto on kait virallinen.
               
                

Kuitenkin tästä kaikesta huolimatta, Neuvostoliiton pakkolunastaman viljan osuus nousi, ollen 1928  jo 10 milj. tonnia, parisen vuotta myöhemmin 20 milj. tonnia, pahipana 1933, joka oli tuo suurin nälkävuosi, tuotanto oli edelleen samalla tasolla.

Vuosina jolloin ihmiset kuolivat nälkään ja kärsivät nälänhätää, Neuvostoliitto vei ulos
viljaa, teollisuuteen, tai paremminkin sen rakentamiseen varallisuutta saadakseen.   
Talonpojat joutuivat antamaan hitaasti periksi, Stalinin toteuttamalle suuntaukselle.

Neuvostoliiton romahtaminen 1990 aiheutti jälleen suuria muutoksia yhteiskunnassa.
Kolhoositoiminnan  talonpoikia Venäjä on yrittänyt houkutella itsenäisiksi yrittäjiksi, nyt viljelemään näitä suuria, lähes rappiolla olevia kolhoosien entisiä maatiloja.

Merkittävässä määrin, oman historiansa tuntien, tuo halukkuus ryhtyä maanviljelijäksi Venäjällä, edellä olevista syistä johtuen, on erittäin suuri, se on;  Luottamuksen puute.

Tämä paljon ylistetty, sekä ihannoitu yhteiskuntajärjestys teki sen kaiken 70 vuotensa aikana, mihin Tsaarien satoja vuosia jatkunut maaorjuus ei ollut koskaan pystynyt.

Kommunismi tappoi kaiken tämän sitkeän, aina yhäti parempaan huomiseen uskovan yrittelijäisyyden tavallisista Venäläisistä musikoista. Stalin vihaamista Kulakeista. 

Tsaarit siihen eivät kyenneet.

Tarvittiin vallankumouksen esiin nostamat Johtajat suorittamaan tämä asia loppuun.

          

Osa - IV. Neuvostoliiton kehitys alkaa....

Kiinnostuksesta johtuen jatkan tämän tarinan kirjoittamista vielä pikku pätkän erilaisten taustavaikuttimien selventämisen auttamiseksi.

                

                 

Venäjän bolshevikkien tilanne oli ollut vaikea kevät talvesta 1919 alkaen valkoisten joukkojen ahdistaessa joka tahoilta. Pietarin ja idän hyökkäykset oli onnistuttu torjua
menestyksekkäästi.  Nyt voitiin keskittää Ukrainasta irroitettavat joukot Moskovan porteilla olevan valkoisten Denkinin johtaman armeijan kimppuun.

Trotskin komentamien puna-armeijan joukkojen nopea hyökkäys ratkaisi taistelun
A I Gerojov eteläisen komentajan, lounaisen komentajan J Stalin, johtamien joukkojen ansiosta bolshevikkien voitoksi. Orel tuli nopeasti vallatuksi Bubjonnyin joukkojen toimesta. Näissä ratsuväkijoukoissa palvelivat myös G Shukov ja S Timoshenko jotka
olivat myöhemmissä koitoksissa kenraaleita.

Puna-armeija lähestyi Harkovia ja valkoisten komentaja kenraali Denikin komennosta
kenraali Wrangler otti valkoisten rintamajohdon tällä suunnalla. Tilannekatsauksessa
esimiehelleen hän totesi lähes kaikkien valkoisten upseerien muuttuneen sotasaaliin
kaupustelijoiksi ja lomakomennuksilla oleviksi, sekä muuttuneen onnenonkijoiden ja
kaupustelijoiden joukoksi.

                

Nämä upseerit jotka omistivat, tai olivat haalineet suuria rahasummia myymällä tai vaihtamalla sotasaalista alkaen muuttua tavaroiden hankkijoiksi joiden johdosta koko
upseeristo kärsi tai nautti pelaamisista, mässäilyistä, hurjasteluista.

Tästä oli seurauksena väestön suhtautumistavan muutos valkoisiin vapauttajiinsa, kun he saivat pian kokea mielivaltaa, riistoa, kauhua, ilkitöitä, ryöstelyitä jotka tarttuivat
tietenkin myös miehistön käytöksiin joiden johdosta armeijassa syntyi kapinoita ja hajaantumista, puna-probakandan alkaessa tietenkin konkreettisesti vaikuttaa.

Kenraali Wrangler luopui tehtävästään muuttaen ulkomaille, esimiehensä Denkinin kanssa riitannuttuaan. Tämän kenraalien riitelyiden johdosta valkoiset jäivät tappiolle.

Lenin sensijaan lupaili vapautta, maata, itsemääräämisoikeutta, valehdellen tietysti, mutta se upposi kansaan. Valehtelua valko-kenraalit eivät hallinneet. Samoin kävi kun
puna-armeija valtasi Ukrainan ja tunkeutui Krimille, kenraali Deninkin liukeni Ranskaan
jättäen omat joukkonsa oman onnensa nojaan, jolloin kaikki länsivaltojen toimittamat
lentokoneet ja tankit jäivät punaisten haltuun.

                
             
                

Kun Denikin oli paennut Wrangler palasi tuon epätoivoisen tilanteen keskelle. Hän oli
henkilö joka ymmärsi ja uskoi panssari ja lentokone aselajien tärkeyden nykysodissa.

                  

Hallinnassaan olevilla alueilla hän antoi asetuksella oikeudet omistaa maata, korostaen asukkaille ja joukoilleen kansanvallan tarjoamaa yksilön vapautta sekä sen
yhteiskuntajärjestystä. Hän myös kertoi bolshevikkien järjestyksen tarkoittava orjuutta ja pakkovaltaa saaden väestön kannatuksen sekä joukot puolelleen. 

Puola liittyi sotaan Neuvosto-Venäjää vastaan juuri  Wranglerin roolin innoittamana, haluten samalla laajentua itään, Suur-Puolaksi heihin liittyneiden Ukrainalaisten kanssa edeten nopeasti, vallaten Kiovan, onnistuen yllättämään puna-armeijan joukot,
jotka lähettivat kaikki omat joukkonsa Puolan rajalle, saaden ylivoiman itselleen.

Punaiset hyökkäsivät Gregovin ja Stalinin johtamina 25.5.1920 Umanista, Puolalaisten
torjuessa. Uusi alkoi Kiovan suunnalla ja Puolalaisten oli siitä luovuttava 12.7. jolloin
Gregovin joukot etenivät Tarnopoliin. Wranglerin heinäkuun toisella viikolla Krimiltä
tekemä äkillinen hyökkäys tuli moskovalle yllätyksenä, mutta Lenin ei keskeyttänyt
Puolaan tehtyä hyökkäystä.

Käsky Totskilta edellytti luovutettavaksi osa hykkäävästä armeijasta Tuhatsevskille Varsovan valloitusta varten.  Luonaisen rintaman politrukki Stalin ei suostunut tähän
suunnaten voimat Lvovia kohti.  Trotski koitti uudelleen, mutta Stalin ei piitannut, eikä
rintaman komentaja Gregorov voinut uhmata politrukin käskyjä tai määräyksiä.

Kiista synnytti uuden ristiriidan Trotskin ja Stalinin vällille. Leninin pettymys oli suuri
kun Puolalaiset eivät nousseetkaan kapinaan vallankumouskomitean kehoituksista.
Kävi juuri päinvastoin. Venäläisten pelko sai Puolalaiset kutsumaan palvelukseensa
yli 300.000 miestä ja vapaaehtoisia ilmaantui yli 100.000 miestä työläisten alkaessa varustaa Varsovaa puolustautumista varten, suojautuakseen puna-armeijalta.

                

Varsovaa lähestyvän Tuhatsevskin joukot alkoivat olla huvenneita eikä huoltokaan
toiminut samoin myös puna-armeijan henki oli latistunut ja Puolalaiset hyökkäsivät
Lublinin alueella päästen länsi-rintamasta läpi jatkaen eteenpäin pohjoisen suuntaan.

Trotski ei kyennyt kääntämään Stalinin päätä  Tuhatsevskin avuksi joiden seitsemän divisioonaa saarrettiin, osan onnistuessa pakenemaan Itä-Preussiin jossa Saksalaiset
riisuivat ne aseista. Puolalaiset saivat 65.000 vankia ja sotasaaliina panssarivaunuja
sekä muuta materiaalia runsaasti.

Tuhatsevskin joukot pysäyttivät vaivoin Puolalaiset, mutta armeijansa oli huvennut
vaivaiseen 3.700 mieheen. Hyökkäys pysätettiin Prest-Litovsk-Lipsk linjalle.
Kun Puolalaiset löivät vielä lounaisen rintaman joukot, niin Lenin taipui rauhaan. 

Lopullinen rauha solmittiin 18.3.1921 jolloin Puolan rajalinja kulki hieman idempänä
aikaisemmasta Britannian ulkoministerin Gurzonin 1919 ehdottamasta rajasta.
Ukrainasta ja Valko-Venäjästä liitettiin myös osia tähän uuteen Puolaan.

Neuvosto-Venäjän sota Ukrainan itsenäisyyden puolesta taistelevia vastaan jatkui yhä
kestäen koko 1921 kesän ajan puna-armeijan avulla.

Samoin vuosien 1920-1921 aikana puna-armeija valloitti Armenian, Azerbaizanin, sekä
Stalinin kotimaan Gruusian (Georgia). Kauko-idän tasavalta, jollaiseksi kutsuttiin tuota
valkoisten joukkojen aikaista Japanin hallinnoimaa osaa, oli viimeinen kukistettu osa
näiden viiden sotavuoden aiheuttamissa muutoksissa, maassa Neuvosto-Venäjä.

Valkoisten, bolsevikkejä vastaan taistelleissa joukoissa oli palvellut 500.000 miestä.
Kun sota päättyi puna-armeijassa oli 5.3 miljoonaa miestä joista osa oli myös Tsaarin
joukoissa aiemmein palvelleita miehistöä ja upseereita.

                 

Neuvosto-Venäjän miehitykseen osallistuneet maat Britit, Ranska Japani, USA, eivät olleet osallistuneen merkittävissä määrin taisteluihin, em. Brittejä enempää.

Japanilaisten osuus oli  kuitenkin kaukoidässä muita suurempi, näiden joukkojen poistuessa tammikuussa 1922,  USA;n painostuksesta jotka itse olivat 1920 lähteneet.


(Tämä Japanilaisten takia muodostunut uhka vaati myöhemmin Stalinin huomiota ja
sillä oli myös ratkaiseva osuus myöhemmässä Stalingradin taistelussa, jolloin nämä
reservissä olevat verekset, yli 300.000 miehen joukot marssitettiin taisteluun mukaan.

Tämä oli sellainen joukko osasto, joka talvisodan Suomen suojeluskuntalaisen tapaan oli varustettu kunnolla talviolosuhteisiin sekä kaikki nämä miehet olivat myös ankariin talviolosuhteisiin tottuneita, kokeneita, aitoja arktisten alueiden miehiä Stalinin valioita, lumipukuisia hiihtojoukkoja)


Ainoa kuka olisi ollut halukas sotia murskatakseen kommunistit oli Winston Churchill.

Neuvostoliitto piti liittoutuneiden toimia kuitenkin yrityksenä valtansa kukistamiseksi
ja pelkäsi sen toistuvan aloittaen tästä syystä heti varustautumisensa näitä vastaan.


Tähän tarkoitukseen valjastettiin siis kohta kaikki Neuvostoliiton kehttäminen, tuota 
luultua olettamusta vastaan, samalla myös kyetäkseen levittämään kommunismia,
joka kolkkaan, eri puolille maailmaa kytkien tähän myös puna-armeijan tärkeän roolin.

Tämän aatteen uusimpana ja tehokkaana levittäjänä koettiin panssarivaunujen käyttö
sen suoman nopean ja tehokkaan voiton turvaamana, olihan se vaikea sillloin tuhota.
Tämän jälkeen, viidessätoista vuodessa,  syntyi tähänastisen maailman suurimmat mekanisoidun armeijan joukot,  kuten myös maailman suurimmat panssarivoimat.


Liittoutuneiden kaikki aseapu valkoisille joukoille, panssarit ja panssariautot olivat jääneet näin punaisten haltuun, kuten myös kaikki Tsaarin armeijan perua olevat kalustot näistä ja myöhemmistä hankinnoista alkoi panssari-aseen kehittyminen.

Oli syntynyt uusi liittovaltio, josta olivat onnistuneet itsenäistymään Baltian maat, Puola, Suomi. Jäljellä oli silti yhä nuo yli sata kansaa, alistettuna Venäjän vallan alle.

Tästä maasta alettiin käyttää vuodesta 1922 alkaen, nimeä Neuvostoliitto, eli CCCP.

Tsaarien luoma, suuri imperiumi, oli lähes entisellään, pienin poikkeuksin.

Osa -III. Saksa vallankumouksen jälkeen. Kolmikon yhteys rakoilee.

Oheinen video lienee kuvattu Parolassa, tutunoloisista Suomen maisemista päätellen.
Samalla vois kysäistä onko tämän videokuvan kuvan henkilöissä jotakin muuta tuttua,
kuten esim. tuo hymyilevä silmälasipäinen mies autokauppiaana myöhemmin toiminut.

Lisäksi maalaus ei istu alkuperäiseen nähden. Tämä maalaus kuvaa aikaa, -40 jolloin Ranska käytti vielä joissakin määrin ko. vaunua Saksalaisia vastaan.

Nyt tähän väliin mielestäni sopii vuodelta 1916 oleva, meille tuttu Ranskalainen valssi.

Saksassa alkoi venäjän vallankumouksen jälkeen elää yhä voimakkaampana ajatus saada aikaan vastaava bolshevistinen yhteiskunta. 
Syntyi vallankumous ja saksan keisarin, Vilhelm - II oli luovuttava kruunustaan. 


                
Oheisella videolla Saksalaisten valtava lähes hyödytön keksintö joka ei menestynyt Brittien tankkeja vastaan.
Paras konstruktio oli Renault FT jossa oli pyörivä torni, oli lisäksi siro, kombacti rakenteellisesti edellä muita.


Tämän Spartacus gladiaattorista nimensä saaneen liiton johtohahmoja olivat Rosa Luxemburg ja Karl Libknecht  joita, 1960- 1970, luvulla suomalaiset kommunismin aate-kannattajat pitivät omina pyhimyksinään, ohi kaikkien muiden.

Saksan tappio toi Leninille myös uuden mahdollisuuden saada aatettaan levitetyksi ja hän mitätöi Brest-Litovskin rauhansopimuksen alkaen kiivaan lietsonnan saksassa.
Tammikuussa 1919 saksassa alkanut vallan kaappaus lyötiin lyttyyn ja Rosa ja Karl
saivat surmansa kapinan kukistumisen aikana.
Unkaria hallinnut, Bela Kunin johtama bolshevistihallitus kukistettiin 1919 elokuussa. 

Loppuvuonna 1918 Ranskan joukkoja nousi maihin Odessassa ja Novorossikissa,
(80.000 miestä) jotka ottivat  perääntyvien Saksalaisten tehtävät itselleen. Ranskalaisten joukkojen mukana oli uusia, tehokkaita, Renault FT panssarivaunuja.

Niin, kyllä, juuri niitä samoja joita suomellakin oli, ja joista eräs teknolokinen kehitys
Neuvostoliitossa alkoi, johtaen sen hieman myöhemmin Stalinin, sekä Leningradin tehtaiden ansiosta maailman johtavaksi ja myös parhaimpien vaunujen valmistajaksi.

Se on myös tarina maailman suurimmasta ja motorisoiduimman armeijan kehityksestä
jonka tuotteiden paras testirata sijaitsee lähellä näitä kuuluja tehdastuotantolaitoksia.
Sen läntisellä rajalla, lähellä, sopivan, parituntisen maantie-ajomatkan päässä.

Panssarien valmistajaksi joka se yhä edelleen on panssarivaunujen tuotannossa, jonka puutteita on vain ja ainoastaan hieman heikompi nykyisen elektroniikan taso.

Britittien maihinnousu Bakussa sai näiden hallintaan osan kaukasiasta jossa heillä
oli mukana omia, ww-I aikaisia Mark-V ja Medium-A (whippet) panssareitaan.
Amerikkalaisia ja Brittejä oli noussut maihin myös Baltian lisäksi myös Odessassa.

Nämä kaikki kolme vaunua olivat ensimmäiset vieraat panssarit Venäjän maaperällä.
Näitä jäi pian puna-armeijan saaliiksi, ja näistä myös muodostettiin heti puna-armeijan
panssarijoukot  juuri näistä, venäjän valkoisilta joukoilta saaliiksi saaduista vaunuista.

Ranskalaiset ja Britit toimittivat kaikkiaan venäjän eteläosien valkoisille 100 tankkia ja
150 lentokonetta joissa piili siemen myös puna-armeijan mekanisoitumisen alkuun.

Britit hyökkäsivät keväällä 1919 Muurmanskista etelään. Karhumäki ja Poventsa vallattiin toukokuussa. Samoin eteni Argangelista Brittipanssarien tuella lähtenyt Venäjän valkoinen armeija, mutta hyvin heikolla menestyksellä. 

                 
                          

Neljäs valkoisten ryhmä suuntasi kesäkuussa Virosta kohti Pietaria. Lokakuussa 1919
uudistettiin hyökkäys Suomessa hetken asuneen kenraali Judenitsin johdolla jolla oli
myös Brittiläisiä tankkeja tukenaan. 

Suomi oli ostanut vuonna 1919 Renault - FT panssareita Ranskasta 6 kpl, mutta nyt jouduttiin Ranskalaisten painostuksesta luovuttamaan tuolle Judenitsin armeijalle 2 kpl.
Näissä tankeissa oli koko ajan Ranskalainen miehistö, ja Ranska korvasi uusilla nuo
Suomen menettämät tankit.

Pietarin valtaukseen haluttiin saada myös Suomlaisjoukkoja mukaan koska olimme
vapaus-sodassa saaneet venäläiset karkoitetuksi, saavuttaneet Rajajoen Kannaksella.
Valtionhoitaja Mannerheim kannatti hyökkäyksen suorittamista Pietariin, mutta valtion
muu johto ei tätä hyväksynyt, eivätkä Suomalaiset osallistuneen hyökkäykseen.

Kun Judenitsin valkoinen armeija lähestyi Pietaria, siellä toimivasta Kansainvälisestä Puna-Upseerikoulusta muodostettiin 250 miestä käsittävä pataljoona.
Pataljoonan kokosivat Suomalaiset politrukit, Eino ja Jukka Rahja. Joiden johtamina
saatiin kolme lähestyvää vaunua tuhottua, miestappioiden ollessa 30 Suomalaista.

Kolmen pävän ajan, sen kiivaissa taisteluissa Suomalaiset torjuivat Venäjän valkoisen
armeijan 18.500 miehen, sekä kuuden Brittitankin ja kahden Renaultin hyökkäykset.
Hyökkäys pysähtyi Pietarin porteille, sen ulkopuolisille Pulkovin kukkuloille.

Puna-armeija sai lisää joukkoja avuksi ja Judenitsin joukot pakenivat Viroon, jossa ne
riisuttiin aseista. Ehjät tankit laivattiin Englantiin. Leninin puna-armeijan joukot yrittivät
nyt vallata itsenäisyytensä julistaneet Viron, Liettuan, Latvian, mutta maat torjuivat ne.

Tämän jälkeen Lenin suostui rauhaan niiden kanssa 1920 ja tunnusti itsenäisyydet.  
Samana vuonna Suomi ja Neuvosto-Venäjä sopivat tarton rauhan jossa Suomen
Neuvosto-Venäjä tunnusti suomen itsenäisyyden, maamme itärajan linjat vahvistaen. 

TYHJÄ Taustoja historian pyörteistä. II-osa Kolmiyhteys, Suomi - SanktPeterburg - Saksa

                 
                                                 

                                                               

Poistettu

 

Espanjan sisällis-sota. Käytännön testikenttä tulevalle koitokselle.

Espanja. Tasavalta vuodesta 1931 asti. Levoton kuohuva yhteiskunta, samaan tapaan kuin moni muukin maailman maista joissa ääriliikkeet saivat yhä lisääntyvää jalansijaa.

1936 voiton saivat radikaalit, kommunistit ja sosialistit. Sisällisota syttyi saman vuonna heinäkuussa.
Se jatkui yhtäjaksoisena, päättyen kolmen vuoden jälkeen maaliskuussa 1939.
                  
                   

Tasavaltalaisten puolelle asettuivat selkeästi heitä tukemaan, Ranska ja Neuvostoliitto.
Sodan kestäessä Ranska ja Britannia julistivat kuitenkin aseidenvientikiellon ja Ranska vetäytyi pois. Meksiko, Neuvostoliiton lisäksi, ainoa joka jäi tukemaan tasavaltalaisia.  

Stalin, Hitler etunenässä, hallinnoivat eurooppaa, muiden, (kuten Britannian epäröinti) 
piittamatta, kuten Tsekkoslovakian kohtalo osoitti. Saksan ja Neuvostoliiton yhteistyö sotateollisuuden kehittämisessä oli yhteistä, ja tapahtui Neuvostoliiton alueilla, ennen kuin Hitler 1936 lakkasi piittaamasta ww-I jälkeisestä varustelukiellosta, aloittaen oman vapaan aseiden ja kaluston tuotannon Saksan tehtailla.

Ranska ja Neuvostoliitto tukivat lentokone avustuksin, Neuvostoliitto lisäksi muuna aseapuna, panssareina, sekä 2000 miehen neuvonantaja joukko.

Tässä oli Stalinin (= rautainen, teräksinen) kaipaanma tilaisuus saada kommunismin aate leviämään laajemmalle, viimein kaikkialle eurooppaan. Ensimmäinen avustuserä saapui 15.10.1936, ensimmäiset aselastit tasavaltalaisille Komsomol laivan tuomina.

Salainen asiamies Willy Munzenberg, organisoi Keski-Euroopassa Espanjan avustusjärjestön, näennäisesti demokratiaa kannattava jollainen Munzenberg itsekin
oli, tai oli tunnustautunut, aatteen levittämisen johdosta.

Vapaaehtoisia lähti suurin joukoin taistelemaan tasavaltalaisten puolesta kaikkialta.
Heistä muodostettiin Kansainvälinen Prikaati. Venäläisiä vapaaehtoisia espanjassa
taisteli 3000. Heistä parisen sataa kaatui aatteen puolesta.

Neuvostoliiton toimittama ase- ja kalustomäärä oli huomattava. Lentokoneita yli 800, Panssarivaunuja eri lähteiden mukaan joko 362, ehkä 407, tai 482 kpl määrien väliltä.
Tykkejä 1500 kpl 20.000 konekivääriä, kivääreitä 500.000 kpl, paljon muuta materiaalia.


                  


Panssarivaunuja (ww-II aikaisia) T-26 tyyppiä 312 kpl, BT-5 tyyppiä 50 kpl.
Panssariautoja (kuorma-auton alustalla olevia) FA-I ja BA-6 tyyppiä olevia.

Vuoden 1938 aikana Japanin ja Neuvostoliiton kahnaukset aiheuttivat mielenkiinnon päättymisen espanjan tapahtumiin. Koko Espanja jäi Francon liittolaisten joukkojen 
hallitsemaksi. Ennen tätä siirsi Stalin Espanjan 600 tonnin kultavarat Neuvostoliittoon.

(Japani oli vallannnut  Korean 1931 ja ottanut Mantsuurian Kiinalta. Näin Japanista tuli rajanaapuri Neuvostoliiton kanssa. Japani hyökkäsi 30.7 -38, Hasanin (järvi) alueella.
tähän osallistui n. 20.000 miestä, Neuvostoliittolla oli vastassa hieman enemmän.
Japanilaisten hyökkäys torjuttiin ja työnnettiin takaisin rajan taakse elokuun 11. 1938.
Komentaja Blucher teloitettiin moskovassa.)

Kansallisten, kenraali Francon joukkojen tukena oli Saksa, sen Condor legioona,
Italia osallistui myös maajoukoilla vähäisessä määrin.
Lentokoneita ja panssareita toimittivat molemmat maat, koneilla lensi näiden maiden ohjaajat.

                  

                                     


Saksa toimitti 200 kpl Pz-I ja Pz-II panssareita. Italia 300 CV 33, ja CV 35, vaunua.
Saksalaiset lisäksi  panssarintorjunta tykkejä.  Saksan ilmavoimat saivat testikentän
uusille Messerschmitt Bf 109 hävittäjille, Heinkel ja Dornier pommittajille, kuuluisalle
stuka Ju-87 koneelleen.
Kone oli vielä kokeilu versio, jossa oli englantilainen moottori.

Tasavaltalaisten puolella taistelleiden joukko oli maailman eri puolilta. Joukkio jollaisia aina ilmaantuu joka paikkaan missä sotia käydään, näin tilanne on vielä tänä päivänä
ollaan missä maailman kantilla tahansa.

Palkkasotureita, muun hyödyntavoittelijoita, onnenonkijoita, seikkailijoita, harrastajia, tietenkin mukana aina myös vilpittömästi aatteeseen uskovia.
Ranska avusti alussa jonkun verran lentokoneissa ja muissa aseistuksissa.

Muutama mukaan tullut pilotti tuli omalla lentokonellaan joka yleensä oli lahjoituksena saatu nimikko ohjaajalla toimitettu, tai pelkästään yksityisen lentäjän omistama.
Näitä oli muutamia molemmilla puolilla. 

Tässä on Polikarpov I-16 koneelle mallin antanut,  esi-isä Boeing P-26, peashooter.
Toinen I-15 mallin antanut kone oli myös Boeing, kaksitaso.
Sama joita esiintyi King-Kong sarjakuvassa ja elokuvassa, sitä alas ampumassa.

                 
                  

Nämä italian kielisen videon koneet ovat kaikki ranskalaista valmistetta.
Tämän tapaiset koneet olivat hieman vanhentuneita, -20 ja -30 vuoden alkupuolen mallia, hieman sen aikautisia uudempia versioita joilla lennettiin latinalaisen amerikan ja meksikonkin sisällis- sotien aikoina. 

Tasavaltalaisten käytössä olevat vanhoja prototyyppejä, aikansa käytettyjä, eri armeija käytöstä poistettuja koneita joita tasavaltalaiset olivat onnistuneet jostakin saamaan.
Näistä ei ollut vastusta kansallisten ja Condor-Legioonan uusille saksalaisille koneille.
Ainoa poikkeus oli tuo Dewoitne 500 malli joka oli samaa luokkaa kuin Fiat II-tasot

Espanjan sisällis-sota oli verinen, kansallismielisten terrori oli kostoa, puhdistusta
(niin kuin suomessa aikaisemmin) haluttiin eliminoida kaikki kommunistinen aines.

Teloitukset aloittaen järjestelmällisesti, vihollisen puolella olleet, sotavangit, liberaalit, vapaamurarit, jne. Terroriaikaa kesti pitkälle sodan päättymisen jäkeenkin.

Sota päättyi huhtikuun alussa 1939.

Muutama suomalainen osallistui, suurin osa tasavaltalaisten, muutama Francon puolella.

Tilanne - mietteet.

                  

                                                  
Tutkimus kertoo, monien pariskuntien ajattelevan seksin aikana toista henkilöä.

Tuo pitää kohdallani ainakin seuraavasti paikkansa.
Silloin kun seksi hotkaisee minut syvälle suuhunsa, tunnen olevani käyttöesine,
apuväline, jolla harrastellaan tai opetellaan.

Yleensä koitan keskittymättä ajatella;  
- käynnistyykö auto lähtiessä, jätinkö sen hyvin (pysäköin, nääs, aina lähtösuuntaan).
- otinko kaikki pistokkeet irti lähtiessäni 
- suljinko ikkunat
- jäikö pesukoneen kraana sulkematta
- kassatilannetta laskujen maksun jäkeen
- puhtaita kalsareita, olikohan niitä
- onko täällä kahvi yhtä hyvää, kuin lähtiessä keittämäni.
- saanko täällä kahvin kera voileivän, pelkän paakkelsin, keksin, sokerin..
- mm. näitä ja monenlaista muuta ehtii miettiä koko tuon puolitoistaminuuttisen aikana.
   (On on. Aika on pitkä. Etenkin kun siinä on kaikki alustavat puheetkin jo mukana)

Oikein timminä ollessani pyrin silti olemaan kohtuullinen matkaopas.

Puluseni, armaani, tuolla edellä avautuu onnen vehreät laaksot, huomaatko?
- nyt on pieni mäennyppylä edessä
- sen lasku tuntuu kohta mahanpohjassa
- pian;
ehditkin näköjään ensin perille
olen kuitenkin ihan tässä, takanasi.

Naiset ensin!

Suomen ilmavoimien historiaa ja taivaan helmi Brewster F2A-2 koneemme.

             
                    

Koska sotahistoria tuntuu kinnostavan ja Jorma Sarvanto plogi saa harvakseltaan
vierailuja maailman eripuolilta kirjoitan tässä lisää mieliaiheestani.

Itsenäisyyspäivä

Potkurikoneista a la WW-2  aikakaudelta. Miksi mieliaihe. 
Ehkä siksi, kun nykyaikaisen tekniikan kehityksen pohjat ovat aina sotateollisuudessa tai avaruusteknologiassa jotka sitten myöhemmin muunnettu tai sovellettu siviili olosuhteisiin käytettäväksi.

Toinen syy ihailemaani aikakauteen liittyy siihen, kun vielä tuolloin teknologia, koneet,
olivat ihmisen kädenjatke eikä niin kuten nykyaikainen kehitys ihminen on ojaamossa välttämättömänä pahana, ollen teknologian siis koneen jatke osa hienomekaniikkaa ja digitaali tekniikkaa.

Kolmas syy tähän on tuo TV-dokumentti. Brewster taivaan helmi. 
Kone joka jäljitettiin yksityisten venäläisten ihmisten toimesta putoamispaikkansa suolampeen, antaen tuon löytäjän tehdä avustajineen lähes kaiken työn ja sen jälkeen kiristämällä muut korjasivat tuon löydön hedelmät ja kunnian, sekä löydöstä koituneet hyödyt itselleen.

Tämä löytäminen (paikallistaminen) etsintä erämaassa ja veden alla ei tuottanut kuin rosvon ja huijarin maineen löytäjälleen ilman minkäänlaista mainintaa, ei palkkiota
tai muuta tunnustusta joka hänelle monien mielestä kuuluu. 

Koneen etsinnän eräs alkuunpanija oli pakkolaskun tehneen suomalaispilotin oma tytär, joka oli mukana löytäjien kanssa koneen noston aikana.. 
Tuon koneen löytäneen miehen muutamat ystävät yhteistyössä mafia, virkailijat, sekä amerikkalaiset liikemiehet jotka lopulta ottivat löydöstä kaiken hyödyn itselleen.

Tässä linkki tuohon edelliseen:  http://youtu.be/eUIMSSwI0hA
Tässä toinen: http://youtu.be/WmEEOvvB-YI

Tämä on myös kannanotto siihen, kun löytömaassaan kansalainen ei voi luottaa omiin viranomaisiin jotka saattavat olla epäluotettavia.

Samoin kannanotto eräseen tuon ajan suomalaiseen nais-ulkoministeriin, (presidentti Tarja Halonen) joka ei suostunut edes keskustelemaan koneen saamisesta suomeen valtion avustuksella diblomaattisia suhteita venäjän suurlähettilääseen käyttäen.
Olihan löytö maailman ainoa jäljellä oleva lähes ehjä kone, helppo entisöitäväksi.

Kuvan (foto yllä) koneella Kapteeni Hans Wind saavutti 26 ilmavoittoa.
Muilla Brewster koneilla lisäksi 13. 
Kokonaisvoitto määrän ollessa sodan aikana 76 kpl, yksi näistä oli tähystyspallo.

Hans Henrik Wind, Tammisaari 30.7.1919. Isä liikemies Frans Wind, äiti Elin Rehn.
Kaksinkertainen Mannerheim-ritari risti joita myönnettin vain neljälle sotilaalle. 
Lentäjistä toinen oli lentomestari Ilmari Juutilainen jonka pudotukset olivat suurimmat.

Koneessa on eräs kuuluisin hävittäjälentolaivueen tunnus, hyökkäämään valmiina
oleva ilves. (Toinen ehkä parhaimmista oli tuo potkaiseva muuli, joka oli fokkereissa)

Kuvassa irtaantuvana (poiskaartava) on Polikarpov I-16 lempinimeltään Rata = rotta, jonka sai espanjan sisällis-sodassa. Hitaampi kuin Brewster, nousukykyisempi sekä paljon ketterämpi kaartotaisteluissa (koiratappelu) lisäksi raskaampi aseistus.
Kone oli neuvostoliiton ensimmäinen tykkihävittäjä johon oli asennettu 2x20 mm Svak tykki aseistus.

Lentäjät olivat pääasiassa nuoria neuvostoliittolaisia, joita empimättä heikolla sekä erittäin puutteellisella koulutuksella uhrattiin paremmin koulutettua vihollista vastaan.

Jatkosodan alettua heidän kouluttajina oli Leningradin alueella mm brittiläisiä kouluttajia. Neuvostoliitto sai ase apuna brittien vanhentuneita Hurricane ja Spitfire koneita.
Kuitenkin nämäkin koneet olivat Brewstereita nopeampia ja paremmin aseistettuja.

Sota on aina kansainvälistä tapahtumaa. Talvisodan aikana Lontoon palomiehet olivat
hakemassa sammutusoppia ja kokemusta ilmapommituksista Helsingissä ja Turussa hyödyntäen saamiaan kokemuksiaan myöhemmin kotikaupungissa.

                   

Brewsterissä on jatkosodan ajan itärintama tunnus, saksan ja sen liittolaisjoukkojen väreinä olivat keltaiset runkonauha, moottoripelti, siipien kärjet.  
Värin leveys oli aina puolimetriä.

Lisäksi hyökkäysvaiheen aikana karjalan kannaksen operatiivisena tunnuksena oikea
siiven alapuoli, laskutelineen - kansallisuustunnuksen välinen, osa oli mustalla maalattu.

Brewsterillä eniten pudotuksia tehneet ohjaajat, lentolaivueesta 24, Windin jälkeen oli: 

Ilmari juutilainen (34) Jorma Karhunen (26,5) Lauri Nissinen (22,5) 
Eero Kinnunen (19) Nils Katajainen (17,5) Eino Luukkanen (14,5) Martti Alho (13)
Eerik Teromaa (13) Lauri Pekuri (12,5)  kone joka löydettiin ja nostettiin järvestä.
Aulis Lumme (11,5) Pekka Kokko (10)

Kirjoitin joskus maailman kenties menestyksellisimmistä ilmavoimista, ellei peräti menestyksekkäin jotka aina hieman heikommalla kalustolla alivoimaisina menestyivät
vähintäinkin kohtuullisesti alallaan, kaikiin muihin maihin verrattuna. 
Alivoimasia oltiin aina lähes kaikessa, tekniikka, määrä, laadulta.

Vasta 109 G-6 tyypit olivat edes jotenkin tasaväkisempiä naapurin koneita vastaan.
Tämäkin vasta sodan loppuvaiheilla. Tämä oli Rippentorp-Ryti sopimuksen ansiota.

Mikäli joku maa edellämme on, se on Saksa jonka voitot perustuivat usein parveen ja
siipikoneet johtajaa tukien "pehmittivät" saaliin jonka parven johtaja tuikkasi alas.

Unohtaa ei saa Puolan ja Tsekkoslovakian lentäjiä jotka Battle of Britainin aikana olivat erittäin suuri ja myös merkittävin tuki britannian ilmavoimille, kolmantena Yhdysvallat.

Suomessa voitot perustuivat useimmiten torjuntavoittoihin kohteen suojaustehtävien
yhtydessä, ei juurikaan rynnäköinti hyökkäyksissä. 
Puolikas voittojen määrä taas selittyy,  kun joku ensin vaurioittaa viholliskonetta ja toinen pilotti lopulta ampuu alas (pudotus siis jaettiin partion kesken).

Saksassa näitä voittoja ei jaettu eri lentäjille, sama oli käytäntö myös monissa muissa maissa. Vain, pudottaja sai useimmiten kaiken kunnian.

Oheisissa videokuvissa esiintynee myös muita konetyyppejä, kuin tekstissä mainitut.

Nämä on kuitenkin Saksasta ostettu heidän tarjoamansa koetyypit. Kuten Curtiss P-36, joka oli Amerikkalainen, Ranskan ilmavoimien ex kalustoa Saksan sotasaalista, sekä samoin Ranskalaisia, meillä jo esiintyvää Morane-Saulnier 406, sekä 410 tyyppiä.
Muut saksalaisten sota saaliiksi saamat koneet, Dewoitne 520 ja Bloc 152, he ottivat omaan käyttöön ja  luovuttivat osan niistä Vichyn hallituksen joukoille Länsi-Afrikkaan

Littoutuneiden aseapuna Neuvostoliitto sai Curtiss P-40, Warhawk sekä P-40B ja P-40C,Tomahawk, sekä P-40D Kittyhawk,  Mustang A36A , joiden ohjaamo Curtiss koneiden tapaan, myös uudempia olevia D-mallin koneita näkyi sekä kaksirunkoisia, kaksimoottorisia, Lokheed P-38 koneita.
Tästä mallista A 36 A (mustang) otti neuvostoliiton koneiden suunnittelijat mallin moniin omiin koneidensa suunnitteluun. 

Mustang nimen antoivat Britit A36A (apache) heidän tilauksestaan tehdylle koneelle.
Stalinin aikaan monien koneiden suunnittelijat olivat vankiloissa olevia vankeja.

Neuvostoliiton omaa tuotantoa olevat uudemmat koneet alkoi esiintyä yhä enemmän ja erittäin runsaslukuisina näiden ase apukoneiden tilalla.

Pienehköjä siroja koneita, joista ehkä sotien kaunein kone Mig 3. 
Parhaimmat LaGG-3 La-5 ja La-7 sekä Yakolev Yak-9 koneet joita oli helppo ja nopea valmistaa ja myös tuotettiin suuria määriä.

Suosituimpana ja suurimpana yksittäisenä aseapuna saatu konetyyppi, oli  Bell P-39Q Airacobra joita neuvostoliitto sai 5707 kpl USA: lta.
Lisäksi toimitettiin Bell P-63 Kingkobraa 2400 kpl joita suomen rintamalla ei esiintynyt.

Neuvostoliittolaiset pilotit lensivät Buffalosta koneet suoraan siperian yli sekä myös Irakin puolelta käyttöön omille rintamilleen. Airacobra oli konstruktiona kummallinen
ja muista poikkeava saavuttamatta mitään kummoisempaa, mainittavaa menestystä.

Paljon lentoteknisiä valmistusvikoja, epävakaa, pyrki hallitsemattomaan kiertoliikkeeseen ennen kuin paljon onnettomuuksia aiheuttanut takarungon alapuolinen lisävahvistus vakavoitti koneen lento-ominaisuuksia hieman.

Moottori ohjaamon takana ovet kuin autossa, ohjaajan pelastuminen hankalaa, usein lähes mahdotonta. Murskautuminen peräsimiin tavaomaisin syy. (Konemalli joita USA käytti japanilaisia vastaan vähäisessä määrin.) Useissa raskas aseistus,1 x 37mm, 2 x 20mm, tykit sekä 4 x 12,7 mm konekiväärit.
--------------------------------------------------------------------------------------------------
Kuitenkin, Brewster model 239 vientiversio-mallin hankinnasta tarinaa, muun ohella.

Yhdysvaltain laivasto tilasi 1936 prototyypin Brewster XF2A-1 merkillä, virallinen nimi
projektille. Alumiinirakenteinen, keskitaso, umpiohjaamo, hydrauliset laskusiivekkeet
ja sisään vedettävä laskuteline.

Vuonna 1938 tehdas sai 54 koneen tilauksen laivastolta ja vuoden kuluttua toimitukset
alkoivat, jolloin laivasto sai käyttöönssä 11 kpl koneita.  Prototyyppiin oli tehty muutoksia asentamalla isompi 1200 hv moottori, edellisen 950 hv tilalle sekä entistä
täydellisemmät laitteet ja varusteet.

Laivasto muutti kaikki tilauksensa käsittämään ttätä uudempaa F2A-2 mallia, ja jolla
korvattiin mm. suomeen myydyt koneet. Laivasto teki myös jatkotilauksen käsittämään
108 kpl uudempaa F2A-3versiota.

Vientikoneet olivat kaikki F2A-1 mallia. Näitä myytiin Austraaliaan 20 kpl Belgiaan 48 kpl Hollannin itä-intiaan 72 kpl sen Iso-Britanniaan 170 kpl.

Suomen hallitus ei saanut sotaa käyvänä osapuolena koneita ostaa, koska kongressin säätämä laki kielsi kaiken aseviennin sotaa käyville osapuolille.
Niinpä suomen suurlähettiläs sai erään suomalaisen liikemiehen avulla ostettua koneet mutkan kautta, yksityisesti.

Kauppa tehtiin 16.12.-39 käsittäen 44 kpl näitä F2A-2 konetta. Koneet myytiin romuina.
Ennen purkamista koneista poistettiin kaikki yhdysvaltain laivaston omaisuus kuten aseet, tähtäimet, mittarit.
Romuina myynti,  kun haluttiin osoittaa, ettei koneet mene sotilaskäyttöön, vientilupien hyväksymisen takia.

Koneet purettiin, pakattiin kuljetuslaatikkoihin, laivattiin Bergeniin lähteviin aluksiin, neljässä eri erässä, josta ne kaksiviikkoisen matkansa jälkeen lähetettiin rautateitse
Ruotsin Trollhättäniin, Saabin tehtaille, jossa kokoaminen ja koelennot Saabin tehtaan
oman koelentäjän suorittamana tehtiin.  (Saab on ollut alusta asti lentokonetehdas) 

Koneet saatiin suomeen vasta talvisodan päättymisen jälkeen, vappuna kaikki 44 kpl
olivat vihdoin vappuna 1940 suomessa.

Ilmavoimat pyrki saamaan uudempaa konekalustoa 1936 alkaen jolloin aselajin vastus
alkoi vihdoinkin helpottaa, mm laivaston, poliittisen, sekä hallituspuolueiden taholta eikä enää ollut niin voimakasta kuin aikaisemmin. Aselaji sai jo laajempaa hyväksyntää

Päätökset hankinnoista, rahoitus, koneiden määrä, käyttötarkoitus, hinta tekijät olivat
sellaisia joista syistä hankinta jäi aivan viime tippaan, jolloin vapaata tarjontaa ei enää ollut millään tehtaalla, valmiskoneiden osalta.

Hollannista oli saatu aiemmin ostettua 7 kpl Fokker XXI konetta ja niiden lisenssivalmistus oikeudet, samoin myös 4 kpl Fokker C.X. kaksitasoa, lisensseineen. 

Samoin saatiin ostettua aiemmin 17 kpl Bristol Blenheim pommituskonetta sekä 3 kpl
Avro Anson koulutuskonetta Iso-Britanniasta.
Ennen Saksan hyökkäystä Puolaan oli saatu ostettua Italiasta ennen sotatoimien alkua  25+10 Fiat G-50 alataso hävittäjää jotka olivat avo-ohjaamolla varustettuja, kuten kuvan Polikarpov I-16 kone.

Kun talvisota alkoi saatiin Ranskan lahjoksena 50 kpl Morane-Saulnier 406 konetta siis
korvauksetta. Näistä ehti sotaan mukaan 30 kpl, sekä 6 kpl Caurdon-Renault CR-714 kevythävittäjää, jotka olivat koulutuskäytössä.

Fiat koneista suurin osa tuli perille sodan alun jälkeen ja loput vasta sodan loputtua.
Syynä oli Saksan hallitsemat suuremmat satamat, ja yhteistyö neuvostoliiton kanssa.

Englannista onnituttiin saada vanhoja; 12 pl  Hurricane Mark-I koneita, Gloster Gladiator II-taso hävittäjiä, 30 kpl ja Gloster Gauntlet II-taso harjoitushävittäjää, samoin
24 kpl Bristol Blenheim pommikoneitta, joukossa myös muutama uudempi ns. pitkänenä malli.
Näiden lisäksi vielä 12 kpl Westland Lysander maa-yhteistoiminta-konetta.

Nämä lentokone toimitukset tapahtuivat aluksi laivauksina Ruotsiin, suoraan kokonpanotehtaalle, sieltä lentäen Suomeen. Englannin tulevia toimituksia haluttiin nopeuttaa avaamalla suora lentoreitti Skotlannista Norjaan ja Ruotsin kautta Suomeen.

Tälläiselle matkalle lähteneistä 12 Hurricane koneesta yksi jäi tuolle talvimyrskyiselle matkalle muiden tullessa perille. Kone ja lentäjä katsottiin menetetyiksi. Pilotit olivat suomalaisia. Tekninen vika, tai suunnistus virhe vei vanhan käytetyn koneen.

Talvisodan päättyessä 13.3. 1940, lentoreitti lopetettiin välittömästi. Paljon jäi myös muita toimittamattomia koneita.
Scotlannista olisi lähtenyt seuraavana päivänä 4 kpl Blackburn Roc tiedustelukonetta.
Saamatta jäi ranskasta luvatut 62 kpl Potez-633 pommittajaa, 74 kpl Caurdon-Renault
714 kevythävittäjää, sekä Scotlannista 33 kpl Blacburn Roc-tiedustelukonetta.

Brewster taivaamme helmi, tekniset tiedot.  Pituus 8,03 m Korkeus 3,66 m siipien kärkiväli 10,67 m. Siipipinta-ala 19,4 m2. Tyhjäpaino 2020 kg, lentopaino 2415 kg.
Moottori Wrigt-Cyclone 9 sylinterinen 950 hv tähtimoottori.
Potkuri Hamilton std 3-lapainen vakiokierros-potkuri.

Huippunopeus 428 km/h merenpinnassa, 480 km/h 5000 m korkeudessa, matkanopeus 380 km/h.
Nousunopeus 3000 metriin 4 min 12 sec,  ja 5000 metriin 7 min 12 sec. lakikorkeus 9900 mlentoajan kesto 4 tuntia.

Ostohetkellä poistettujen aseiden tilalle asennettiin Suomessa, potkurin kehän läpi ampuviksi, yksi molemmin puolin runkoa, 12,7 mm Colt-Browning runkokoneivääri, molempiin siipiin, yksi kumpaankin, samanlaiset.

Tähtäimiksi ostohetkellä Yhdysvalloissa poistettujen tilalle asennettiin aluksi tavalliset
piikkitähtäimet tai optiset Aldis putkitähtäimet, kunnes juuri ennen joulua -40 koneisiin
määrättiin muutettavaksi nuo heijastintähtäimet, Revi 3C tai Revi 3D, joita Väisälä Oy
valmisti lisenssillä. (Sota-aikaiset lisenssit tekivät Väisälä Oy:tä tunnetuksi maailmalla)

Koneet varustettiin myös RCA-radiolaitteilla, sekä kotimaisilla panssari-istuimilla, mutta ne eivät enää jatkosodan loppupuolella tuottaneet tarpeeksi suojaa vihollisen koneiden parempaa, raskaampaa 23 mm tykkiaseistusta vastaan. Joten ne poistettiin tarpeettomina.

Koneista ensimmäiset 4 kpl tuli suomeen 1.3.-40 ja lisäksi vielä 2 kpl ennen talvisodan päättymistä. Koneiden sijaintipaikaksi tuli Hollola, pyhäniemi. Sotalentoja niillä ei ehditty lentää, kuin vain parikymmentä talvisodan vielä kestäessä. Koneilla ei voittoja saatu.

Koneita Hollolan hävittäjälentolaivue (HLLV 22) sai kaikkiaan 17, ennen kuin se joutui luovuttamaan koneensa Suomen kuuluisimman hävittäjälentolaivue 24  käyttöön. 
Laivueen josta voitaneen todeta ettei yksikään toinen laivue ole kyennyt suorittamaan
niin paljon pudotuksia niin pienin omin tappioin.

Kaksi konetta pilotteineen menetettiin välirauhan aikana lento-onnettomuuksissa, kolmannen vaurioituessa Malmin kentällä nelimoottorisen sairaankuljetuskoneen törmätessä siihen. 

Koneiden tukikohtana Lentolaivue 24 sijaintipaikka oli Malmin lentoasema, myöhemmin Vesivehmaa, heti sen kentän valmistuttua elokuussa 1940, jolloin laivue
siirrettiin sinne kokonaisuudessaan.

Lähde, osin alan kirjallisuus. Lisäksi olen ollut friikki näihin surisijoihin jo 50 v, kuvat tekstit, kirjat, pienoismallit ja melkein kaikki muut, käsiin saatavissaoleva materiaali.