Pieni Mobile-puhelinjuttu

Nyt kun on paljon keskustelua virinnyt kännykän mahdollisista haittavaikutuksista ihmiseen, niin muutama vuosi takaperin etsittiin kännykän säteilyvaikutus tutkimuksiin henkilöitä ja ilmeisesti niistä jonkinlainen kooste saatiin myös aikaiseksikin. 
Tähän halusin omalta osaltani osallistua, mutta liian myöhään yritin ilmoittautua.

Kun olin työelämässä, osa ajasta kului kannykkä korvalla, niin päivällä kuin myös illalla ja viikonvaiheissa. Puhelut pääasiassa asiakaspalvelua-konsultointia, erilaisia työhönliittyviä neuvotteluja sekä keskustelua tyntekijöiden kanssa sekä usein myös heidän murheidensa ja muiden asioidensa pohtimista tai muuta ruotimista. 
Viikonvaihteessa lasteni murheiden ja muiden kuuntelu, eroni ollessa vieläkin hieman liian tuoreessa lähimenneisyydessä.

Viipylin kännykässä kohtuullisen paljon, joten parhaimpaan aikaan Tele(sonera) laskutti vuosittaisesti kuukaudessa
soitettuja puheluita 38-39 tuntia keskimäärin, parhaimpien tuntimäärien ollessa 41 tunnin paikkeilla.
Tämän lisäksi vastaanotin päivittäin vähintään puolitoista kertaisen määrän puheluita eri tahoilta.
Tekstareihin en juurikaan vastaillut, en tehny, enkä tee sitä mielelläni edelleenkään. 
Soittaminen on kuitenkin mun mielestä aina paljon helpompi ja vaivattomampi tapa kommunikoida.

Tähän tein kuitenkin muutoksen omalta osaltani, josta kaikki eivät tietenkään pitäneet.
Nyt kun tuosta on jo aikaa niin voi vain helpotuksella todeta olevan hienoa kun ei tarvi enää olla yötäpäivää känny-päivystyksessä viittä talvi-kuukausijaksoa, eikä enää pitkin vuorokautta kesälläkään.
Nykyisin kännykkä on oikeasti vain hetkellistä tarvetta varten, ei onneksi enää jokapaiväinen työkalu.


Oli kuitenkin kerran aika jolloin kännykän haittavaikutusksista puhuttiin jo ennen tuon tutkimuksen tekemistä. 
Tuo aika oli jo silloin kun ensimmäiset taskukokoiset kännykät Mobira "parrunpätkä" etunenässä ja  myös ne suurten matkalaukkumallien jälkeentulleet "kannettavat" puhelimet olivat aloittaneet maailman valloituksensa.

Tuohon aikaan puhelien wattitehot olivat suuria, jota tarvittiin riittävän lähetystehon aikaansaamiseksi ja tietenkin myös vastaanottamaan. Ne matkalaukkukokoiset, jotka painoivat 20 kiloa olivat teholtaan tietenkin suurimpia. Näiden valtavan suuri koko nykykännyköihin verrattuna johtui yksinkertaisesti puhelimen vaativan käyttö-akun tehosta. Itse puhelin olis silloin voitu jo pakata lähes ensimmäisten NMT-900 kokoluokkien kuten Ericsson ja Mobira kokoluokkiin.
Silloin ei näihin osattu vielä tehdä pieniä ja siroja pitkäaikaisen toimintavalmiuden takaavia akkuja. 

Myös puhelinten hinnat olivat silloisen mittapuun mukaan hirvittäviä, verrattuina vaikkapa autojen hintoihin joilla olisi tuohon aikaan saanut suhteellisen hyväkuntoisen auton, tai mitä muuta tahansa.

Ensimmäiset uudet Suomalaiset Mobira Cityman tasku-puhelimet maksoivat tuohon aikaan 1986 / 24500 mk paikkeilla markkinoille tullessaan, mikäli oikein muistan. Huhun mukaan näitä uutuuksia alettiin tuomaan suomeen yhdysvalloista, jolloin hinta asettui parisen tonnia alemmalle tasolle, jolloin muutos oli suomessa tehty amerikkalaisten AMPS (advance mobile phone service 800 MHz taajuus) käyttöjärjestelmään, muuntaen ne tälle pohjoismaiselle NMT (Nordic Mobile Telephone MHz-450) taajuuden käyttöjärjestelmälle sopivaksi.

Mobira Talkman maksoi 1986 (UTU Oy Pori, Urho Tuominen Oy) ovh 18600 mk
Pienemmällä paikkakunnalla sama maksoi 16800 mk hetkeä myöhemmin. Kun olin ehtinyt ostaa, kaveri osti hetkeä myöhemmin UTU OY Rauman myymälästä samanlaisen, maksaen siitä 12600 mk.

Ericsson oli ainoa valmistaja jolla oli 1988 jälkeen markkinoilla ensimmäinen jonka valikoimissa oli muita edes hieman sirompi mobiili tasku-puhelin. Hinta oli pitkään yli 20000 mk mutta alkoi hiljalleen laskea, kunnes se 1990 oli jo 19700 mk ja vielä sanottiin tästä laskevan. Hinta laski yhä laman aikana ja päätyi 18600 jolloin himoitsin mallia tosissani, mutta myyjä kertoi hintojen varmaan vieläkin laskevan joten kiirettä ei kannattaisi ihan vielä ostokselle pitää. Viikko ja laitteen laski 14500 mk ja sanottiin yhä laskevan ja muidenkin merkkien kuten Mobira, Dancall / Philips rynnivän markkinoille vastaavilla taskukokoisilla malleillaan ja Benefon (suomalainen) kehitteli myös omaa, vain NMT-900 taskumallin kännykkää.

Pian tuli markkinoille Nokia 1011 / Mobira Cityman 2000 mallit, joiden hinta asettui lähelle yhä laskevan erikssonin kanssa. Nokia alkaisi kohta olla mobiran käyttönimenä, salon tehtaiden nokia-tv valmistuksen loppuessa salossa kokonaan.
Kun markkinoille tuli uusi Nokia 200 malli sen sanottiin viimein olevan jo niin lähellä hinnan alareunaa etteivät hinnat kovinkaan paljon hetkessä muuttuisi. 
Silloinen hinta oli jossakin 8600 mk kieppeissä. Mutta kuinka ollakaan, tuli malleja uusia, kilpailijoita ja hinnat vain laskivat. 
Tuli malli Nokia 150 ja Nokia 100 jonka viimein ostin 6200 mk hintaan.
Tämä palvelikin aina siihen asti kunnes nykyiset ja nykymalliset puhelimet tulivat markkinoille. Puhelimen soittotunneiksi kertyi yli 5500 tuntia (Sähkötason huollot).


               

Tässä muutamia alkuaikojen kannettavista mobiilimalleista ja ekana tuo Mobiran taskupuhelin, malli joka sai myöhemmin nimen Gorba (Gobatsovin soiton) johdosta.
               
Mobira Cityman takintasku-puhelin                                         Benefon (Suomi) kannettava NMT-450 Mhz
NMT-450 Mhz

                                               

Mobira Talkman MD-59 NMT-450 Mhz                                                            Ericsson Hotline NMT-450 Mhz

                                        
Näiden jälkeen puhelimet ovat kehittyneet kiitävässä hetkessä lähes nykytasolleen, sekä muuttuneet huomattavasti näistä alkuajan malleista, mikäli joku edes enää tämän sukupolven puhelimia muistaa.

Kiitos vierailustasi.
Hyvää illan jatkoa.