Suomen kesään kuuluu erottamattomana osana lava-tanssi. Tanssimusiikki, joka yleisesti on country tai foxi tyylistä musiikkia. Toisena suurena latino - rytmit ja tietysti tango ja valssi.
Hey, come here to dance here
and the familiar rhythm here in their veins.
It is anyone's useless to resist now
it is all rhythm, it must not.
As a young person is not to be silent
and therefore a wild pitch rattling sounds.
You feel it like I did
it happens we have to dance.
Hey, come here to dance here
and the echo goes before, across the country.
Now it is time to use with caution
speeding away from the days of youth.
Ken is a young person once he stabilizes
rhythm and pitch bend changes else.
Now here come here to dance
whereas the familiar rhythm in his veins.
Again, feel the rhythm in his veins.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tanssilavojen rakentaminen on alkanut Suomessa Ilmar Talven mukaan 1880- tai 1890-luvulla. Suomesta kertovassa uutisessa ruotsinkielinen sana dansbana esiintyy Suomea tarkoittavana ensi kerran 1876 Åbo Underrättelser -lehden uutisessa Porista. Jo tätä ennen sana oli esiintynyt uutisissa muualta. Suomenkielinen sana tanssilava esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1879 Uuden Suomettaren Mikkeliä koskevassa uutisessa.
Vanhimpia tanssilavoja Suomessa olivat kaupunkien kansanjuhlien ja muiden tapahtumien tilapäiset avolavat. Maaseudulla tanssilavojen on arveltu levinneen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta muualle Suomeen. Niiden rakentamista helpottivat modernit höyrysahat, joista saatiin tasaisia lattialankkuja, samalla kun tasaisempaa lattiaa vaativat myös uudet paritanssit. Yhteen lavojen leviämisen kanssa osuu myös nuorisoseuraliikkeen nousu.
1900-luvun alkuvuosikymmeninä seuratalot korvasivat osittain varhaisia avolavoja. Forssan seudulla tehdystä tutkimuksesta nähdään, että kun tansseja oli vielä 1920-luvulla melko vähän, niin 1930-luvulla niitä alettiin järjestää enemmän. Tanssipaikkoina olivat pääasiassa ladot (paikallisessa murteessa ”makasiinit”) ja seuratalot.Toisen maailmansodan jälkeen seurojen ja yhdistysten rakentamat tanssilavat lisääntyivät kuitenkin nopeasti.
Lähes sata vuotta vanha Sivakan lava Kaavin kunnan Sivakkavaarassa on yksi Suomen vanhimmista yhä toimivista tanssilavoista.
Eräiden tietolähteiden mukaan tansseja on pidetty Sivakan lavalla jo vuonna 1907.
Tanssilavojen tyyppeinä erotetaan vuonna 1993 tehdyssä tutkimuksessa avolavat, katetut lavat ja suurlavat. Avolavoja rakennettiin paljon sotien jälkeen, mutta säiden armoilla ne kestivät vain muutamia vuosia lahoamatta. 2000-luvulla niitä oli enää muutamia, lähinnä katettujen lavojen laajennuksina tai tilapäiskäytössä. Katetut pienlavat taas olivat joko avo- tai umpiseinäisiä, ja umpiseinäisissä saattoi jo olla sähkö ja lasi-ikkunat.
Tanssilavan ympärillä oli yleensä suuri aidattu alue ja mahdollisesti erilliset kahvio ja WC sekä aidan ulkopuolella pysäköintialue. Usein houkuttimena on myös kaunis maisema.
Kun maaseutu alkoi autioitua, taloudellisen kannattavuuden edellytykseksi nousi lavan suuruus, ja matkat tanssilavoille pitenivät. Maantieteilijä Pentti Yli-Jokipiin Lounais-Suomessa tekemästä tutkimuksesta nähdään, että tällöin pienet paikalliset lavat vähenivät ja 1970-luvulla lavojen alueellisessa jakaumassa oli siirrytty kuntatasolta seututasolle. 1980- ja 1990-luvulla tanssilavojen määrä kääntyi kuitenkin nousuun. Osittain tämä voi liittyä kylätoiminnan nousuun.
Myös valtakunnallisesti tanssilavojen määrä on tasaisen hitaasti vähentynyt, mutta muiden tanssipaikkojen noussut. Vuonna 2005 kesätanssipaikkoja oli tasaisesti koko maassa ja talvi-tanssi paikkoja vähintään joka maakunnassa
-------------------------------------------------------------------------------------------------
Esiintyjän, tai paremminkin solistin valinta vaikutaa lähes suoraan yleisön määrään.
Tanssilava on ulkoilmassa tapahtuvan tanssin paikka, tarkoitukseen rakennettu avoin tai katettu lava, jolla harrastetaan ns. lava-tanssia.
Tanssilavan ympärillä oli ja on yhä edelleen yleensä suuri aidattu alue ja mahdollisesti erilliset kahvio ja WC sekä aidan ulkopuolella pysäköintialue.
Kun maaseutu autioitui, taloudellisen kannattavuuden edellytyksenä oli nousi lavan suuruus ja matkat tanssilavoille pitenivät.
Toisen maailmansodan jälkeen tanssilavojen on sanottu Ruotsissa korvautuneen katetuilla rakennuksilla, kun taas Suomessa ilmiö on jatkunut, enemmän tai vähemmän, elinvoimaisena ulkona olevalla lavalla edelleen.
Yhtä lailla kuin tanssilavoja on Suomessa pidetty suomalaisena ilmiönä, ne on Ruotsissa nähty ruotsalaisuuden ilmentyminä ja Ruotsissa niitä tiedetään olleen ainakin jo 1910-luvulla.
Kristianiassa (nykyisessä Oslossa) Norjassa tanssilava mainitaan vuonna 1876 ja Jeniseiskissä Siperiassa myös vuonna 1876.
Ranskan ja Englannin kielessä sanalle tanssilava on ollut vaikea löytää täsmällistä vastinetta ilmiöstä, muilla kielillä kerrottaessa.
Irlannissa tanssilavoja (engl. dance platform) kerrotaan olleen toiseen maailmansotaan asti. Silloin tanssivat etenkin nuoret sunnuntaisin kirkonmenojen jälkeen, usein huilu- tai viulupelimannin säestyksellä.
Samoin lavalla tapahtuvia tansseja kerran viikossa on tavattu Meksikossa.
Etenkin englanninkielisessä maailmassa yleisempää on kuitenkin vastaavasti vaikeasti suomennettava ”tanssihuonetanssiminen” (engl. ballroom dancing).
Monet suomalaiset lavatanssit ovat muunnelmia näistä salitansseista.
Särkkä, Punkalaidun.
Marcato (s. 1936 Padova, Italia) on italialainen laulaja, joka nautti suurta suosiota Suomessa 1950- ja 1960-luvulla.
Suomeen esiintymään hän tuli ensimmäisen kerran Pohjoismaiden kiertueellaan vuonna 1957, jolloin hänen laulamansa Guaglione (Poika varjoiselta kujalta) ja Lazzarella nousivat levymyyntitilastojen kärkipaikoille.
Marcato palasi muutaman vuoden tauon jälkeen suomalaisille iskelmälistoille levyttämällä Toivo Kärjen tangoja italian kielellä vuosina 1963 ja 1964.
