Hydrauliikka oli ollut käytössä mm tykkien paluu-vaimennus ja piipun nostossa, joita käytettiin mm järeämmissä haupitseissa ja ulkomailta saatiin tietoa uusista käyttö tarkoituksista ja käytettyjä koneita tuotiin armeijan ylijäämä-tavaran huutokaupoista, jotka tosin pääasiassa olivat puskukoneita, kuorma-autoja, ja jeeppejä.
Suomalaisten puskukoneiden käyttö tuli kuuluisaksi kun esim. Caterpillarien tela-rungot eivät kestäneet kovan kivimateriaalin (kallio, räjäytetty ja louhittu) aiheuttamaa rasitusta vaan murtuivat. Toisin kuin mm. Alaskan Valtatien rakentamisen aika, ja monissa muissa, tyynenmeren ja euroopan alueilla joissa tämänlaisia ongelmia ei ollut pusku-koneiden rakenteissa (Caterpillar, International, Allis-Chalmers), seikka jota esim Caterpillarin tehtaalta kävi lähetystö katsomassa, he katsoivat myös miten ne oli nyt vahvistettu täällä, suomalaisten käytössä ja hyväksyi, ihmetellen pohjoisen maan kivi-materiaalien kovuutta.
-------------
Suomessa oli muutama kokeilu traktori-kaivinkoneen rakentamiseen, ja prototyypit oli käytössä jo kokeiltu ja toimiviksi havaittu. Rolac Oy havitteli Åkerman koneen lisenssi-valmistusta Lokomo Oy kanssa, mutta tämä suunnitelma ei toteutunut, koska Lokomo oli jo itse alkanut suunnitella omaa kaivinkonetta. Rolac alkoi valmistaa Aug. Eklöf konepaja Porvoo, Pikku-Jussi merkkistä hinattavaa kaivinkonetta, joka kytkettiin traktorin hinattavaksi kuin perävaunu ja käyttövoiman antoi kardaani-akseli.
Santahaminan konepaja valmisti ensimmäisen toimivan traktorikaivurin 1954 ja koneita valmistui ensimmäisen kolmen vuoden aikana 34 kpl vuodessa, kunnes tehdas paloi, ja valmistus siirrettiin Vammas-koski alueelle joka kuului puolustusvoimille, kuten myös Santahamina. Koneen nimeksi tuli Vammas.
Hydro-Master kaivinkone lisenssi valmistus alkoi 1957 Työstö-Valu osakeyhtiössä.
Koneesta kehittyi myöhemmin Lännen kaivurit.
Auran Rautateollisuus (ARA OY) valmisti englantilaista Hydra-Digga kaivukonetta joka oli asennettu Fordson Majorin päälle, kuten myös Naantalissa valmistettu AHMA traktorikaivuri.
Hydra-Digga kaivinkone ei kuitenkaan kestänyt pohjoista karua maaperää, joten valmistuksesta oli pakko luopua ja kokeilu jäi, joten vain pari konetta ehti valmistua.
-----------------
Kesä 1963 oli esitelty Valmet 80 eli prototyyppi suuremmasta, 4-sylinterisestä urakointitraktorista. Vuotta myöhemmin alkoi valmistus ja tyyppimerkintä oli Valmet 864.
Valurautainen harmaa maski oli varsin ruma. Voimansiirto oli Case ja vaihteita oli 8+2. Moottori oli 411 A, jossa oli tehoa 80 hv SAE. 864:ssä ei ollut tasauspyörästön lukkoa. Mallin tuotannosta merkittävä osa meni TVH:lle.
Uusi konemerkki ilmaantui jälleen suomen markkinoille vuosi 1963, jolloin T Syvänen konepaja Loimaa alkoi valmistaa traktori-kaivuria, ja ensimmäinen sijoitettiin Fordson Majorin päälle ja myytiin TVL (Tie ja Vesi laitos) yhtiölle. Kone oli James 600.
Kaivuri asennettiin pääasiassa Valmet ja Massey Ferguson traktoreiden rungolle, joten Hankkija (Massey-Ferguson) ja Valmet saivat samat koneversiot myyntiin.
Valmet tyyppimerkintä oli aina Valtra J 610, Hankkija tyyppi oli James 610. Ja myöhemmin kun markkinoille tuli pienempi James tyyppi oli vastaavasti 52 tai J 52.
Maataloudelle Syvänen oli valmistanut jo etukuormaajia jo ennen kaivuri valmistusta.
Tyyppinumero James 50 oli kevyt ja pelkkä mekaaninen kauha, sekä James 60, joka oli kauhasylinterit. James 65 oli kaikki kaksitoimi sylinterit, sekä James 70 samoin, ja se oli myös sarjan järein kuormaaja.
Kuormaajia valmistettiin myös nimellä Bertta joka oli Työvälineen myynnissä, sekä Jalo (Hankkija), joiden nimi oli hankkijan käytössä kun taas nimi James oli kaikkien muiden tukkurien myynnissä ja tarkoitettu pääasiassa teollisuuteen ja rakentamiseen.
Valmet 864 ja James 600
