Satunnaisen matkailijan silmiin osunutta, syksyn viimeistä kukkaloistoa.
Matkailusää oli hieno.Aurinkoisen seesteistä tosi hienoa syyskeliä jota parempaa ei juuri saata toivoa.
Hienoa oli myös saada viettää yhdessäolo-aikaa lapsenlapsen kanssa.
Perjantain paluumatkalla alkoi näkyä viitteitä tulevastasadekelistä, joka onneksi
ennätti juuri kulkea edellä.
Tämän jälkeen sadetta on riittänyt parille päivälle.
Täällä ei enää ruusut kuki eivät edes tuoksu tällä hetkellä, ehkä myöhemmin.
On muita varten ruusut kukkineet,
mut ruusut multa syksyn viima vei.On muita varten linnut laulaneet,
mut mua varten, mua varten ei.
On muita varten riemu rajaton,
mut pettymys sen syömmestäni vei.
On muita varten lämpö auringon,
mut mua varten, mua varten ei.
On muita varten onnen aavistus,
mut multa kohtalo sen myötään vei.
On muita varten luotu rakkaus,
mut mua varten, mua varten ei.
Hyvää illan jatkoa.
Upeiden kukkaistutusten loiston ja tuoksun sait tunkeutumaan syksyiseen tunnelmaani.
VastaaPoistaKiitos♥
Syksyistä apatiaako? Kenties?
Maxikiitos syksykuvien tunnelmaloiston miellyttävyydestä.
VastaaPoistaOhessa sadepäivän mietetunnelmia, vaikkapa juuri Sinulle.
http://youtu.be/oD-UH0LLPT4
Sadeilta ja pimeys sen saa joskus mietteliääksi.. minutkin.. ja muistot palaavat mieleeni
PoistaMuisto Taipaleen varrelta
Niin laulun sanoin vois ehkä näin sadekelillä aatella vaikkapa näin...
Poistahttp://youtu.be/jzaKb7PV3dE
Ehkä saan uudestaan nähdään rakkaan, kaipaan vaan, ainiaan, koska lakkaan, nyt tiedän sen, sua aina aattelen...
... näin kertoo erään tangon sanoitus.
Hienoja ja kauniita syyskuvia ja ihanaa että sait olla hymypoikasi kanssa, se on elämässä parasta nämä lapsenlapset.
VastaaPoistaHello leskisbestis. Kiitti kehuista, mutta oli niin hienoja ja upeesti kasvaneita mun mielestäni, että oli pakko ottaa kuvia.
VastaaPoistaSe mitä kerrot on parasta, kunhan vain vanhat nivelet vielä olis ehtineet Oskari-poika naperon perästä, niin olis kelvannut olla.
Hyvä kun sain kauhan :) liikkeelle kuorman tekemistä varten.
Tämä kappale on soinut päässäni vuodesta 1954,kun olin Nokkalan ompelu kurssilla ,niin KIrsti Kojo niminen tyttö hyräili koko ajan ,kertosäettä.please jos joku hänen ystävänsä näkee tämän vie terveiset.asun Australiassaä
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Ritva Jokinen.
PoistaPoistin tämän vahingossa, sen jo täällä kerran julkaistuani.
Tunsin / tunnen erään vaalean ja nätin Kirsti Kojo nimisen henkilön.
Hänen äitinsä oli Anneli ja hänellä oli myös paljon nuorempi sisko.
Missä on nokkala, onko se hyvikään lähistöllä.
Minkälainen on säätila austraaliassa.