Yhdeksän kirjaa, yhteensä noin 2 400 sivua, vain 10 vuodessa julkaissut Agricola kustansi käännöstyönsä paljolti itse.
Hän oli reformaatiokauden molempien johtohahmojen Erasmus Rotterdamilaisen ja Martti Lutherin oppilas. Agricolaa pidetään suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä
Video: Mikael Agricola (Englis)
Mikael Agricola (Finnish pronunciation: [ˈmikɑel ˈɑɡrikolɑ] About this sound pronunciation (help·info)) (c. 1510 – 9 April 1557) was a clergyman who became the de facto founder of literary Finnish and a prominent proponent of the Protestant Reformation in Sweden including at the time Swedish territory Finland.
He is often called the "father of literary Finnish". Agricola was consecrated as the bishop of Turku (Åbo) in 1554, without papal approval. As a result, he began a reform of the Finnish church (then a part of the Church of Sweden) along Lutheran lines. He translated the New Testament into Finnish and also produced the prayer book and hymns used in Finland's new Lutheran Church.
This work set the rules of orthography that are the basis of modern Finnish spelling. His thorough work is particularly remarkable in that he accomplished it in only three years. He died suddenly while returning from a trip during which he negotiated a treaty with the Russians.
----------------------
Agricolan teksteistä tunnetuin on Abc kirjan etulehdellä oleva runo, josta saa hyvän kuvan hänen kielestään. Teksti on vanhahtavasta kieliasustaan huolimatta yhä nykylukijan ymmärrettävissä:
»Oppe nyt wanha ia noori / joilla ombi Sydhen toori.
Jumalan keskyt / ia mielen / iotca taidhat Somen kielen.
Laki / se Sielun Hirmutta / mutt Cristus sen taas lodhutta.
Lue sijs hyue lapsi teste / Alcu oppi ilman este.
Nijte muista Elemes aina / nin Jesus sinun Armons laina.
Opi nyt vanha ja nuori / joilla ompi sydän tuore
Jumalan käskyt ja mielen / jotta taidat suomen kielen.
Laki se sielun hirmuttaa / mut Kristus sen taas lohduttaa.
Lue siis, hyvä lapsi, tästä / alkuoppi ilman estettä.
Niitä muista elämässä aina / niin Jeesus sinulle armonsa lainaa.»
Agricolan kirjallinen työ jäi kesken rahojen loputtua Turun tuomiokapitulilta.
Agricola keksi tai lainasi suomen kieleen lukuisia uusia sanoja. Osa Agricolan sanoista jäi päiväperhoiksi: styyri, falskata, insigli, alasastua, edesseisoa ja monet muut sanat eivät juurtuneet suomeen.
Noin 60 prosenttia hänen luomastaan sanastosta on kuitenkin käytössä vielä tänäkin päivänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti