Sinä joka kannoit minut maailmaan,
lämpöäsi annoit, siitä vielä jaan.
Sinä joka hiljaa hoidit minua,
silmissäsi ilo, valo hehkuva.
Sinä joka jaoit vuodet nuoruuden,
kuinka ymmärtäisin merkityksen sen?
Yhä vielä jaksat muistaa minua.
Sinua nyt kiitän, rakkaudesta.
- Anna-Mari Kaskinen -
siitä pelkkää hyvää, jäi muistoksi vain.
Kodin lämmön ja Äidin rakkauden
sai tuntea pieni lapsonen.
Kun lapsuuden leikit jäivät taa
ja oli aika nuoruus aloittaa,
Sinä Äiti polkuni tasoitit
ja monilta vaaroilta varjelit.
Nyt kiitollisin mielin tajuan sen,
kaiken ihmeellisen äidinrakkauden,
joka lastaan aina hoivaa ja kantaa
elon loppuun parhaan turvan antaa.
- Birgit Ahokas -
Maaliskuu 1954./ 2v 10 kk.
Hyvää äitien päivää
Markku
Kauniit runot, Maxi! Hyvää äitienpäivää sinullekin, joka olet rakastanut äitiäsi ja kokenut paljon hyvää vuorovaikutuksessasi äitisi kanssa! Sellaisia muistoja on varmasti kullanarvoisia. Kysyin eilen lapsiltani tietävätkö he, että on äitienpäivä tänään. Toinen vastasi, että hän oli äsken kuullut siitä kaveriltaan. ;)
VastaaPoistaHellou, Milena.
PoistaKiitos kauniista kommentistasi.
Hyvää äitipäivää Sinulle.
Sun lapset on vielä niin nuoria, joten usko pois, vanhepia ollessaan tilanne muuttuu.
Tämä mitä kuvaat omalta kohdaltasi, on tätä nykyaikaa. Näin se varmaan on vanhuudenkin kanssa meidän tämän edustamamme ikäluokan kohdalla.
Vanhuus tulee väistämättä, ja meille monille se taitaa tulla hiipumalla yksinään viettäen
toisin kuin vielä 50-60 luvuilla, jolloin mummot ja papat saivat asua elämänsa loppuun samassa asunnossa kaikkien muiden perheenjäsenten kanssa.
Tämä tapa on vielä säilynyt jossakin muodossa välimeren maissa ja osin venäjällä.
Oman äitini kohdalta sanoisin, että sain niin paljon enemmän rakkautta, kuin ikänä edes pystyin antamaan. Sain myös samalla ehkä hieman likaa holhousta ja huolenpitoa, aina aikuis ikääni, siis aina äidin kuolin vuoteelle asti.
Mieluummin enemmän rakkautta kuin... itkin kotimatkalla äitini luota tänään, niin raskaalta tuntui oloni hänen hyökkäystensä jälkeen... ehkä kirjoitan blogia siitä..
PoistaMilena. Huomasin tämän vasta nyt.
PoistaTämä mitä kerrot, on mulle monesta yhteydestä tuttu.
Miksi onkin näin: Usein oma äiti kohtelee tytärtään jostain syystä aina kaltoin.
Monesti olen seurustelu-suhteissani törmännyt tähän seikkaan.
En kuitenkaan aina.
Monesti kyse on jonkilaisesta kilpailutilanteesta jossa äiti pelkää jäävänsa häviölle omalle tyttärelleen, samalla kadehtii tätä ja osoittaa sen vähättelemällä, mitätöimällä aöistamisella ja hienoisella halveksunalla.
Käytös on narsistinen.
Koneeni hiirulainen hieman temppuilee.
Ps.
VastaaPoistaKorjasin muuten tuon ikäni, johon oli lipsahtanut likaa ikää, tasan yksi vuosi