Tango, summer of Finland and Tango market

Tango on tanssi, jonka musiikkilajina sen juuret ovat Afrikassa, tanssina tango on syntynyt Montevideossa Uruguayssa ja Buenos Airesissa Argentiinassa.

Tangomusiikki on kehittynyt käsi kädessä tanssin kanssa. Nykyään useista tanssityyleistä Suomessa merkittävimmät ovat argentiinalainen tango, suomalainen tango ja kilpatanssitango. Näistä argentiinalaista tangoa pidetään yleensä autenttisimpana ja lähimpänä eteläamerikkalaista tangokulttuuria.

Tangomusiikin aiheena on lähes aina rakkaus tavalla tai toisella, ja tanssi ilmentää dramatiikkaa ja intohimoa. Sana 'tango' onkin latinaa ja tarkoittaa kosketan.
Latinalaisamerikkalainen tango julistettiin YK:n aineettomaksi kulttuuriperintökohteeksi vuonna 2009.

Argentiinalainen tango
                    

Argentiinalaisen tangon tunnetuimpia tulkitsijoita oli ranskalaissyntyinen Carlos Gardel (1890-1935). Suomalaisille hänen tangoistaan lienee tunnetuin Por Una Cabeza, jonka Eino Grön on levyttänyt nimellä Kuoleman paikka (suomennos Jukka Virtanen).
Argentiinalaiseen tangoon liittyy toisinaan myös yhteiskunnallista sisältöä. Yksi argentiinalaisen tangon suurimmista uudistajista on niin kutsutun tango nuevon luoja Astor Piazzolla. Argentiinalainen tango on kehittynyt itse asiassa oleellisesti naapurivaltio Uruguayn puolella, jonka pääkaupunki Montevideo oli tärkeässä osassa.

Saksalainen tango
                    
Saksassa ja Keski-Euroopassa tangon tempo on nopeahko, tyyli suhteellisen reipas ja poljento marssimainen. Haikeutta on havaittavissa.kenen mukaan? MonetKetkä? katsovat saksalaistyyppisen tangon poikkeavan suomalaista tangoa enemmän argentiinalaisesta tyylistä.

Suomalainen tango
                    

Suomalaiset ovat kehittäneet tangosta oman, suomalaisen versionsa, niin musiikissa kuin tanssissa. Tango on edelleen melko suosittua Suomessa, mistä kertovat muun muassa suuri tangomusiikkia esittävien artistien määrä sekä jokakesäinen tangofestivaali, Seinäjoen Tangomarkkinat, joka on järjestetty vuodesta 1985 lähtien. Festivaalin näkyvin osa on laulukilpailu, jonka voittaja kruunataan tangokuninkaalliseksi. 

Kilpatanssina nelijakoinen tango luetaan vakiotansseihin yhdessä valssin, wieninvalssin, quickstepin ja foxtrotin kanssa. Musiikin tulee olla kilpailuissa tempoltaan 100–134 iskua minuutissa. Kilpatangossa pyritään staccato-maiseen askellukseen toisin kuin muissa vakiotansseissa, jossa liikkeen tulee olla jatkuvaa. 

Tango poikeaa muutoinkin muista vakiotansseista sillä askeleet kohdistuvat latinalaistanssien tapaan lattiaa kohden eivätkä tanssisuuntaan ("lattian päällä liidellen"). Tanssiasento poikkeaa myös muista vakiotansseista. Miehen oikea käsi menee pidemmälle naisen selkään, vasemman käden ote naisen oikean käden kanssa pidetään selvästi alempana ja polvet ovat hieman koukussa eli pari tanssii alempana (tangossa normaalisti tanssitaan alenmapana kuin foksissa). Asento pysyy myös koko tanssin ajan alhaalla, nousuja ja laskuja ei juuri esiinny.

Kilpatanssissa noudatetaan Suomen Tanssiurheiluliiton sääntöjä, joissa on määritelty erikseen eri taitoluokissa sallitut kuviot.
-------------------------------------------------------------------------------------
Vuodesta 2009 alettiin kruunata vain yksi kuninkaallinen, ennen on kruunattu sekä tangokuningatar että tangokuningas. Tunnetuimpiinselvennä suomalaisiin tangokappaleisiin lukeutuvat muun muassa Unto Monosen "Satumaa", Toivo Kärjen "Liljankukka", Olavi Virran säveltämä ja tulkitsema "Punatukkaiselle tytölleni". 

Uudempaa polvea edustavat Mika Toivasen säveltämä ja Kirsi Rannon levyttämä "Jää" (stay) sekä Timo Forsströmin "Soittakaa lujempaa", jonka on levyttänyt Mikko Kilkkinen. 

Yksi suomalaisen tangon erikoispiirteitä on rytmin vaihtaminen kertosäkeessä beguineksi, joka on enemmänkin rumban tyylinen rytmi, mutta kotiutunut lähtemättömästi suomalaiseen tangoon. 

Toinen suomalaisessa tangossa säilynyt erityispiirre on Habaneran rytmi, esimerkiksi Arja Korisevan "Rannalla", jossa vuorottelevat niin habanera kuin myös tangolle ominainen staccato.

Tunnettuja suomalaisia tangojen sanoittajia ovat olleet mm. Kerttu Mustonen, Helena Eeva, Reino Helismaa, Kullervo (Tapio Lahtinen), Lauri Jauhiainen, Sauvo Puhtila ja Juha Vainio.

Tangon on katsottu saapuneen Suomeen syksyn 1913 aikana. Helsinkiläiset tanssikoulut tarjosivat tuon vuoden syys- ja lokakuussa tangotunteja, joiden opettajat Bertha Corander ja Hilma Liiman olivat tutustuneet Eurooppaa valloittaneeseen uutuuteen Pariisissa ja Berliinissä. Lokakuun aikana Helsingin Sanomiin ilmestyi sarja mainoksia, joissa kerrottiin helsinkiläisessä elokuvateatteri Apollossa 2. marraskuuta järjestettävästä tangomatineasta. 

Aikaisemman uransa balettitanssijana hylännyt Toivo Niskanen oli muokannut tangosta salonkitanssin jätettyään pois "pariisilaisyleisön alhaisimpiin vaistoihin vetoavan himon hekuman, rohkeat vartalokontaktit ja riettaat taivutukset". 

Niskasen ja Elsa Nyströmin esitystä saapui seuraamaan noin 600 henkeä.  Yhtenäistä kuvausta matineasta ei ole säilynyt, mutta myöhemmistä tapahtumista, valokuvista, piirroksista ja mykkäelokuvien tangonumeroista päätellen kyse oli argentiinalaisen tangon salonkitangoksi tyylitellystä versiosta. Ei myöskään tiedetä, mitä tangomusiikkia tanssipari käytti. 

Esitys uusittiin kolme kertaa ja sen näki kaikkiaan noin 3 000 henkilöä.  Seurauksena oli valtaisa tangoinnostus suurimmissa kaupungeissa Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Viipurissa; sen sijaan maaseudulla tango jäi vielä tuntemattomaksi.  1920-luvulla tango alkoi jäädä uuden muotitanssin foxtrotin varjoon ja sen hiipumista kuvaa, että vuosina 1929–1935 Suomessa levytettiin vain viitisenkymmentä tangoa. 
                            
Ensimmäiset tangosävelmät tulivat Suomeen lähinnä Argentiinasta, Ranskasta ja Saksasta, mutta myös mm.Georg Malmstén, Valto Tynnilä ja Martti Jäppilä sävelsivät muutamia tangoja. Tangon kehittyminen suoranaiseksi kansallistanssiksi alkoi heti toisen maailmansodan päätyttyä erityisesti Toivo Kärjen ansiosta. 
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tangomarkkinat on vuosittain Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla järjestettävä tangoon keskittyvä musiikkifestivaali. Se on yksi Suomen suurimmista kesätapahtumista. Viime aikoina Tangomarkkinat on kerännyt joka vuosi yli 100 000 kävijää.

Aloitteen Tangomarkkinoiden järjestämisestä teki Ilmajoen musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Lasse Lintala, joka esitti ajatuksen MTV:n ohjelmajohtaja Tauno Äijälälle. Keväällä 1985 perustettiin Tangomusiikin edistämisyhdistys ja saman vuoden kesällä järjestettiin ensimmäinen Tangomarkkinat-tapahtuma, jonka johtoon ja 1997 perustetun Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n toimitusjohtajaksi tuli Reijo Pitkäkoski vuoteen 2004 saakka.

Kahtena ensimmäisenä vuonna ainoastaan Tangokuningas valittiin Tangolaulukilpailun voittajaksi, mutta 1987–2008 ja 2013 alkaen myös Tangokuningatar. Ainoastaan yksi henkilö valittiin Tangokuninkaalliseksi vuosina 2009-2012. Osa Tangomarkkinoita on tangon sävellys- ja sanoituskilpailu. Kilpailussa etsitään uusia tangokappaleita ja kahden parhaimman tangon tekijät saavat rahapalkinnon. Kilpailu on järjestetty markkinoiden alusta lähtien vuosittain, poikkeuksena vuodet 1987 ja 1988.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Finnish tango is different from like the fiery Argentine tango a relative (very) much.  Here in Finland temperamental Latin melody become sluggish, shuffling tango.

Light and fire latin dance changes another, has to give way to another style, melancholia russian style melody, and / or heavy german style military march rhythmic tango style compositions changes give way to another. Also, songs text changes, in everyday realism changes, comes nostalgia, dreams and melancholia, borning, created Finnish tango.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------
The Tangomarkkinat is the world's oldest tango festival. It is held early every July in Seinäjoki, Finland. As well as competitions to find the country's best tango singers, composers, and dancers, the festival features public dancing to live music provided by the best Finnish entertainers. 

Music for public dancing is not restricted to tango: it includes all the dance rhythms popular in Finland: but tango content must, according to the rules, be at least 40%. The festival had its origins in a Finnish sauna. Lasse Lintala, the director of the Ilmajoki Music Festival and his wife were in the sauna with the director of the MTV3 TV channel Tauno Äijälä and his wife Katja. Lintala was hoping to get the festival on TV. Äijälä suggested incorporating tango into the festival and perhaps a musical based on tango singer Olavi Virta. 

The idea was developed for a couple of years, but Ilmajoki was not interested. Lintala travelled to Helsinki to tell Äijälä the bad news. On the train he got into conversation with Matti Nuolivirta, the Mayor of Seinäjoki, and his deputy Risto Hakala who were keen for the festival to be held in Seinäjoki. Seinäjoki city council approved the venture, and in January 1985 the Tango Music Advancement Association was established. Backers were Seinäjoki city council, Seinäjoki's Maila-Jussit pesäpallo team, and the Marit and Mikot choir. About 18,000 people took part in the first Tangomarkkinat in July 1985, and over 1½ million people watched the TV broadcast. Seinäjoki city invested 60,000 marks. 

For the first three years of its existence the Tangomarkkinat was plagued by bad weather, and in 1988 it made a loss of 100,000 marks, exacerbated by the lack of success of the Olavi Virta musical, which premiered that year.  In 1989 a combination of excellent weather and the immensely popular new Tango Queen Arja Koriseva put the event back in the black. The most successful year was 1999, when attendance was a record 130,600 and the profit was 805,000 marks. 

President Tarja Halonen attended the 20th Tangomarkkinat in 2004, when 34 past and present Tango Royals were gathered together for a special radio concert.                     Tango Royals The tango singing competition is open to both men and women. 

In 1985 and 1986 just one winner was chosen, and the winners in both years were men. 

In 1987 it was decided that a male and a female winner would be chosen.  The selection process starts with heats held all over Finland. Until 1991 ten finalists (5 men and 5 women) were sent to Seinäjoki, where 2 men and 2 women were eliminated in the televised "semifinal final" on the Friday of the Tangomarkkinat.  On the Saturday, on the "final final", the Tango King and Queen were chosen, the runners-up being Princes and Princesses. Since 1992 a semifinal has been held in Raisio, near Turku, where 20 semifinalists are reduced to 10. This too is televised. 

Since 2002 the Raisio judges have chosen 12 finalists, from whom the viewers vote for their 10 favourites. The tangos which the competitors will sing are allocated by lot. In 2007 the final was revamped. Only 2 men and 2 women are chosen on the Friday. On Saturday each must sing one classic and one modern tango; and furthermore the two men and the two women sing a modern tango in duet. 

One of the modern tangos used in 2007 was Takes Two to Tango, written in English by Jari Sillanpää for the 2004 Eurovision Song Contest and translated into Finnish for the Tangomarkkinat. In 2009 it was announced that only one Tango Royal, who could be a man or a woman, would be appointed. The public would be allowed to vote in both the final and the semifinal.

Dance halls and other venues book the winners of the competition months in advance, so whoever does win gets a ready booked up tour. They also get a recording contract and are expected to attend the following 3 Tangomarkkinats.

Famous tango royals include Arja Koriseva, Jari Sillanpää, Sauli Lehtonen, Saija Varjus, Eija Kantola, Mira Kunnasluoto, Kaija Lustila and Kaija Pohjola. 

The youngest was Heidi Kyrö, aged 15, who was Tango Princess in 1993. Other competitions From the beginning there has been a competition for the best new tango of the year. In 1985 the winner was Elämäni nainen, which is now a classic. The 2007 winners, Raju rakastaja and Onko rikos rakastaa? were given extra publicity by being included in the televised finals of the singing competition.

There is also a tango dancing competition, open to all comers. 1985 winners were Osmo and Tuula Katjos. Since 2002 there has been a separate senior section. Other competitions which have been held at various times in the Tangomarkkinat's long history include the "Golden Stars" non-tango singing competition, a jive competition, and a Miss Tango beauty contest.