Olipa kerran myös muuta elektroniikkaa...

Kun oli patteriradioita ja muita paristoilla (+ myös sähköllä) toimivia kojeita ja laitteita niihin tarvittiin tietysti myös paristoja, eli pattereita.
Paristojen merkkivalikoima ei tuohon aikaan ollut kovinkaan laaja. Valmistajat yleensä niitä samoja jotka valmistivat hehkulamppuja ja muita pieniä kodin sähkötarvikkeita.
Bakeliitista oli valmistettu niin sähköpistokkeet / katkaisijat, pannun ja ovien kahvat, aseiden tukit, ruokailuvälineiden kahvat, sähkölampun kiinnikkeet, suukappaleet, 
puhelimen / radion kuoret, nupit, kameran rungot, yleensä kaikki arkipäivän käyttöesineisiin, minkä nykyisin on korvannut muovin käyttö.
Kotimaisia tuotemerkkejä oli paljon silloisilla TV, Radio ja soitin markkinoilla, myös uutuus tuotteita tuli mm autoihin, Blaubunkt  Philips merkkien kanssa kilpailemaan.
Car-Ula radio.

Paristoista tunnetuin kansainvälinen tuotemerkki oli Tanskalainen Hellesens jonka monet meistä yhä muistavat tiikeri logostaan, joka oli painettu milloin siniselle (litteä lampun paristo) paperille, milloin mustalle, keltaiselle tai punaiselle teräskuorelle.
Nämä olivat niitä kaikkein pitkäikäisimpiä joita siihen aikaan yleensä oli saatavilla.

Saksalaisia olivat Osram ja Varta joka valmisti myös akkuja ja paristoja. 
Philips, tunnettu merkki erilaisissa sähkölaitteissa, lampuissa, paristoissa.
Kotimaista paristojen ja sähkölamppujen tuotantoa edusti Airam.

Philips kehitti 1960 luvun alkupuolella erään tunnetuimmista tuotteistaan.  
C-nauhakasetti joka nopeasti valloitti maailman, syrjäyttäen suuret avoin kela nauhuri valmistajat, jotka siirtyivät käyttämään samaa C-kasettia, jonka käyttö oli helppoa, nauhaa suojaava kestävä rakenne, pieni koko, olivat selkeä etu.
Huono puoli oli nauhan lyhyys vain 2x15 min, joten kasetti oli pakko kääntää saadakseen siitä täyden toisto hyödyn.

Vähitellen tämä syrjäytti euroopassa amerikkalaisten 8-raita kasettien käytön jotka sitkeästi pitivät puolensa suuresta koostaan huolimatta, mutta joiden etuja olivat
suuri valmiin musiikin valikoima, nauhoitus nauhan molemmilla puolilla, stereo ääni,  non-stop soitto, ellei sitä poistanut tai sammuttanut välillä.
Sony Walkman teki lopullisen läpimurron C-kasetti rintamalla ympäri maailmaa.

Suuret kelanauhurit säilyttivät paikkansa vielä studioissa ja vastaavissa paikoissa, joissa tarvittiin laadukasta, häiriötöntä ja tarkkaa äänentoistoa.
Telefunken, Uher (Saksa), Harman-Kardon (Usa), B & O (Tanska), Akai, Teac (Jpn).

Sensijaan harvempi on edes koskaan kuullut sellaisesta, että Hellesens oli tuohon 
aikaan yhtiönä jo loppusuoralla, ja sen kuten Philips paristot tulivat jo siihen aikaan  japanista. 
Näiden paristojen valmistaja oli tuohon aikaan maailman suurin yksityinen yhtiö. Yhtiö nimi oli Matsushita Electric Industrial, jonka tunnetuimpia tuotemerkkejä ovat vielä tänänkin.  National, Panasonic,Technics, Sanyo tuotemerkit. 
Nämä valmistivat radioita, televisioita, kaikkea muutakin kodin viihde-elektronikkaa.
Japanilaiset autonvalmistajat (Toyota)ja monet länsimaiset merkit (Ford) käyttävät  edelleen tehtaan autosoittimia alkuperäisinä, omalla auto-nimellä varustettuna.

Tuo 1950 -1960 oli myös aikaa jolloin moni japanilainen tuotemerkki aloitti maailman valloituksensa, joka yhä on kaikkialla erittäin vahva. 
Tuohon aikaan, 1950 luku puolivälissä, tuli tunnetuksi myös ensimmäinen postimyynti-yhtiö, Kalle Anttila Oy.

Tämän luettelossa alkoi esiintyä kodin elektronikka tuotteita kuten Gold-Star nimi.
Tuo nimi tuli tunnetuksi hieman huonomaineisena niin laadulta kuin viimeistelyltä. 
Tämä korealainen tuotemerkki oli aloittamassa maailman valloitustaan samaan tapaan kuin silloin markkinoilla ollut Amerikkalainen Grown tuotemerkki, jonka palveluksessa 
toimi jakeluauto kuljettajana eräs Elvis Aaron Presley (tai Texas Instuments).

Tämä Gold-Star nimi tunnetaan nykyisin paremmin nimellä LG (Life's Good) brändi.
Japanilaiset merkit jatkoivat maailman valloitustaan ja näiden alihankkijana toimivat silloin monet etelä-korealaiset elektroniikkatehtaat, valmistaen tuotteitaan mm. Hitachi, JVC tehtaille, joihin lisättiin näiden tehtaiden oma Logo, samaan tapaan kuin tänään toimitaan mm. kiinalaisten tehtaiden kanssa, jotka nyt käyttävät alihankkijoina muita 
kaukoidän halpa työvoima (ns. kolmansia) maita, kuten kaikki tehtaat maailmassa valmistamistaan tuotteista riippumatta tänään tekevät.

Lopuksi vielä illan musiikki pläjäys mieheltä, joka pärjäili aikoinaan hyvin alkuperäisillä kanadan ja yhdysvaltojen markkinoilla, silloin parhaana jäljennöksenä.

              

                 Hyvää illan jatkoa.