Metsäojitus on termi, joka viittaa pääasiassa soiden kuivattamiseen ojittamalla.
Sodan jälkeen kokeiltiin lyhyen ajan ojitusta räjäyttämällä, mutta tulokset olivat huonot ja menetelmästä luovuttiin. Ojajyrsin kehitettiin 1960-luvulla. Sillä syntyi kapeita ojia ja se sopi parhaiten kivettömille ja paksuturpeisille maille, mutta käyttö jäi vähäiseksi.
Eniten käytetty ojitustapa 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun loppupuolelle oli auraus, menetelmänä nopea ja edullinen.
Kuivatustulokset eivät kuitenkaan olleet parhaat mahdolliset mm. aurauspalteiden takia. Ojien kokoa oli lisäksi vaikea muuttaa ja ojien risteyskohdat piti viimeistellä lapiolla tai kaivurilla.
Ns. konekaivu eli traktorikaivurilla tehty ojitus tuli Suomessa vallitsevaksi 1960-luvun lopussa, se on nopea ja joustava työtapa. Muotokauhalla saadaan haluttu ojan muoto ja koko. Ojanteko kaivinkoneella on yleisimpiä tapoja nykyään, varsinkin kunnostusojituksissa.
Shawnee Warrior + trac tractor
Kaivinkone on traktoria tehokkaampi, mm. koska se pyörii akselinsa ympäri ja voi kulkea kunnostettavan ojan päällä.
Backhoe Forest ditch JCB 1 + Fordson tractor
Shawnee Warrior backhoe + V bucket with teeth
Dingum Digger + Fordson Major
---------------In parts of Europe and North America, swamp restoration projects are becoming widespread. Often the simplest steps to restoring swamps involve plugging drainage ditches and removing levees.
Land value, productivity and conservation
Swamps and other wetlands have traditionally held a very low property value compared to fields, prairies, or woodlands. They have a reputation for being unproductive land that cannot easily be utilized for human activities, other than perhaps hunting and trapping.
Farmers, for example, typically drained swamps next to their fields so as to gain more land usable for planting crops.
Many societies now realize that swamps are critically important to providing fresh water and oxygen to all life, and that they are often breeding grounds for a wide variety of life.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti