Elokuun kuutamoille...

Muutama levoton, lähes nukkumaton yö on takana. 
Ensiyönä on täysikuu tuoden unenlahjat tullessaan. 
Viimeyön keltaisen matalalta loistaneen kuutamon hohteen väikyessä yhä mielessä.


               


Elokuussa täydenkuun aikoja on kaksi. Vuoden aikana on kolmetoista täyttäkuuta.
Kuutamoiselle sillalle.


Me kuulumme pohjoiseen kansakuntaan, siis metsästäjäkulttuurisiin, joten tarustostamme heijastuu myös elämäntapamme. 
Tuosta karusta seudusta johtuen meilläpohjoisen kansoille ei ehkä ole syntynyt yhtä läheistä suhdetta satoon vaikuttaviin kaukaisiin taivaan jumaliin, kuin se on eteläisen puoliskon viljelykulttuuriin perustuvilla kansoilla.


Taivaan jumalat ovat siis eteläisille kansoille olleet paljonkin tärkemmässä asemassa,
koska he näin heitä lähempinä olevina antavat viljelyksille ja sadolle veden ja lämmön. 
Pohjoisten kansojen mukaan taas taivas on heistä niin kaukana että enemmistö onkin jättänyt sen jumalten ja henkien asuinsijoiksi tai taivaankanneksi.


Näin myös auringon ja kuunpalvonta ei ole saavuttanut pohjoisella seuduilla samanlaista kultillista, tai yleistä asemaa kuin se on viljelyyn perustuvilla kansoilla.


Toisaalta pohjoisen kansojen mytologiaan liittyvät uskomukset ovat laajoja ja hyvin monipuolisia, antaen näin helposti kuvan heidän ajatusmaailmasta ja uskomuksista, tietysti myös heidän elämänsä maailmasta.


Maanpäällinen elämä heijastuu siis aina tähtiin, tosin ehkä ei niin konkreettisesti kuin
tarinoiden ja myyttien mukaan saattaa helposti uskoa.


Eräs pohjoisen kansojen uskomus on että taivaalla on kansi tai peite ja tädet ovat sen reikiä.
 - Lähde: Alan kirjallisuus 
         
 
    Kiitos vierailustasi.
    Hyvää illanjatkoa.