Pipari(x) sentään.

                        

                            Oheisessa kuvassa esiintyvä avokelanauhuri on luku sinänsä.
                            Harvoja amerikkalaisia, jotka ovat olleet alalla uraa uurtavia.
                            Tämä, Ampex on sitä. Vanha, tunnettu merkki, kuten Shure.
                            (Kilpailijoina Uher, Akai, B&O, H+K,  nämä lähimpinään.)
                               (H&K on asetehdas, Harmann-Kardon Hi-Fi laitevalmistaja. HK on lihajaloste)

                                                                                 

                            Jokuhan aina luo jotain. Jotakin jota toiset kilvan plagioivat.
                            Nämäkin toisiltaan. Alussa kaikki käyttivät Shure;n äänirasiaa,
                            kunnes esim. Uher ja Akai alkoivat tehdä omaansa.
                            
                            Kun puhutaan yrityksestä, yhteisöistä, ryhmistä, porukasta.
                            Jollekin lankeaa aina vetäjän rooli. Toiset omivat sen koska
                            muut ei osaa päättää, tai siihen kykene, halua, tai uskaltaudu.
                            Mutta ellei näillä yhdelläkään ole vetohahmoja/a, selkeästi sen
                            osoittaen, yhteisö, yksikään, ei voi toimia tyydyttävällä tavalla.

                            Jonkun on myös tuo rooli aina selkeästi otettava, oltava siinä.
                            Kahta, samanaikaista johtohahmoa yhteisöllä ei voi olla.
                            Tai ainakaan suomessa tämä johtamismalli ei tule toimimaan
                            kuten se monesti ei toimi isä-poika-johtamistyypin yrityksissä.

                            Suomessa on pyritty ja harjoitettu vaikutusvallan arvostusta,
                            joka ei ole hyvä, mikäli tämä esimiesasema perustuu siihen,
                            vain pelkkään arvovallan pelkoon. Tätä viranhaltijat käyttävät.
                          
                            Kun johtavalla henkilöllä  on asiantutemusta jo luonnostaan,
                            taitavuutta, tietoa, on myös näihin perustuvaa kunnioitusta.
                            Näin ollen ei tarvita uhkailua, rangaistuksia, on siis parempi
                            johtaa tällä auktoriteetillä, kuin diktatuurimaisella käytöksellä.
                           
                           Tähän perustuu tuo vanha patruunamainen johtamistapa.
                            Tapa jossa pelinhallintaa ei tarvitse hakea, se on jo olemassa.

                            Vaikutusvallan, sen arvostuksen saamisena, perusedellyksenä
                            on alhaalta ylöspäin, johtoa kohden suuntautuva hyväksyminen.
                            Seikka, jonka hyväksynnän alainen myöntää tälle valta-asemalle.
                            Hyväksyminen, sen syy, on tietenkin tietyissä rajoissa tapahtuvaa.

                            Kun ollaan käytösmalliltaan vapaassa yhteisössä, hyväksyminen,
                            sen aluerajat, ovat aika pieniä.

                            Tuon yhteisön johtajan on pidettävä huolta, huolta siitä, että hänen
                            päämäärät ovat samat, kuin muidenkin, suuremmalla tiedoillaan.

                            Rajat määräytyvät sen mukaan, kuinka paljon toinen uskoo toisella
                            olevan, omien samanlaisten päämäärien suhteen. Kuinka kyvykäs
                            tuo toinen on, mitkä tiedot ovat hänen omaa tietoansa suurempia.
                            Toiset suhtautuvat esimieheen, tavallaan kuin bussinkuljettajaan.
                            Hylätään heti, mikäli linja ei liikukaan haluttuun mieleiseen suuntaan.

                            Johtajan on luotava selkeät yhteneväiset suuntaviivat, tosin yleiset
                            samoin käytäntö, jolla vaikeat päätökset käsitellään. Selkeät toimen-
                            kuvat, niistä selviävien toimivalta/vastuu/tehtävä alueiden johdosta.

                            Kunnon johtajan työ ei ole alaistensa jatkuva kontrollointi, arviointi,
                            vaan vain, sekä ainoastaan suurempiin epäkohtiin puuttuminen.
                            Tämä kaikki koskee tietenkin työhönosallistuvaa usein kentätyöhön
                            omasta halustaan myös kiinniottavaa työnjohtoa.
                          
                            Epäselviin ja vaikeisiin yksityiskohtiin kuuluu puuttu, on puututtava
                            mutta ne on myös kyettävä käsittelemään oikein, siis arvovallatta,
                            tarkoittaa myös suoraa asioiden kahdenkeskistä hoitamista, ilman
                            pakenemista arvovaltansa (oletetun) taakse. Johtaja joka ei kykene
                            itse tyhjentävästi hoitamaan vaikeita asioita, on huono esimies.

                            Kunnioitus, arvostus, jää tois-sijaiseksi asiaksi tai kokonaan saamatta.
                            Asiassa käy, kuten kommunismin romahtaessa. Kaikkialla on kaaosta.
                            Kellään ei ole vastuuta, kukaan ei huolehdi, yhteiskunta voi huonosti.
                            
                            Usein on helpompi olla pieni yksityisyrittäjä kuin yhteisöön kuuluva.
                            Voi ja saa, olla oma herransa. Kuitenkaan ilman kumppanuuksia
                            tämäkään ammatti ei suju vaikka kysynnän luominen onkin helppoa.