Talven syliin - Petri Laaksonen ja Virve Rosti

                       

                             Hyvä on hiintäjän hiihdellä,
                             kun hanki on hohtava alla,
                             kun taivas kirkasna kaareutuu -
                             mut hauskempi hiihtää, kun ruskavi puu,
                             tuul' ulvovi, polku on ummessa
                             ja tuisku on taivahalla.

                             Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,
                             kun ystävä hällä on myötä.
                             Kun latu on aukaistu edessään -
                             mut parempi hiihdellä yksinään,
                             tiens' itse aukaista itselleen
                             ja yksin uhmata yötä.

                             Hyvä on hiihtäjän hiidellä,
                             kun tietty on matkan määrä.
                             Kun liesi viittovi lämpöinen -
                             mut sorjempi, uljaampi hiihtää sen,
                             joka outoja onnen vaiheita käy
                             eikä tiedä, miss' oikea, väärä.

                             Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,
                             kun riemu on rinnassansa.
                             Kun toivo särkyvi soihtuna yöss' -
                             mut käypä se laatuun hiihtää myös,
                             hiki otsalla, suurissa suruissa
                             ja kuolema kupeellansa.
                                                                                                                                      Eino Leino