Illan haaveet.

                 

                                                                  

Kohta on ilta. Ummistan silmäni, ajattelen hitaasti mieleeni tulvahtanutta aatostani.Keväisen illan lämpimyyttä, kajastavaa ilta-auringon kiloa harmaan päivän jälkeen,
iloa ja seesteisyyttä, joka nyt on vallannut mieleni.  Jokakeväinen ilmiö lienee.

Pian on Pääsiäinen, sitten Vappu, ja Juhannus.  Valoisat kesäiset illat alkavat pian
käydä kiihtyvällä tahdilla yhä lyhyemmiksi ja lyhyemmiksi.  Vain pari kuukautta.

Muistelen, miltä tuntuu tuntea lämmin kosketus, kuumat huulet, aamuinen raukeus,
lintujen laulu, sarastus, viileän kostea aamuhetki, vasta keitetyn kahvin tuoksu, suihku malttamatta kuitenkaan vielä nousta, kuunnellen tasaista hengitystä, nauttien hetkestä
viimein lopulta nousten ja särkien tuon herkän illuusion hetken.

                                                Rakkaus!
                                                Sana suloinen,
                                                sana siipien valkeiden,
                                                sana suurinten sankar-töiden,
                                                valo synkinten sydän öiden,
                                                rinnan yöllinen yksin-nyyhky,
                                                rauhan viesti, voiton kyyhky,
                                                päivän paiste ja tuike tähden,
                                                riemun parhaimman paras lähde,
                                                suden suitsi, himon orja,
                                                tahdon ponsi ja tarmon pohja,
                                                sana sankarin  - Jumalan -.
                                                Rakkaus on valtias maailman!
                                                                           - Eino Leino -