keskiviikko 17. elokuuta 2011

Tilinpäätös.



Kun niin moni kysyy ihmetellen minkälainen olen, miksi käyttäydyn tavallani niin, näin ja myös noin.  
Millainen olen, pahis vai kiltti, jotka kysymykset niin usein olen saanut myös kuulla.



Olisiko oheisesta sepustuksesta mitään osvittaa noihin muihin toteaviin kysymyksiin.

Mitä kommentteihini tulee, tykkään joskus hieman shokeerata, varsinkin pelkkää silkkaa piruuttani! 
Etenkin sellaisissa asioissa joissa tunnutaan joskus olevan täällä niin kovin kovin tosissaan. 
Tässä tyylissäni aion pitäytyä edelleen.

En voi lisäksi ymmärtää että aina pitäs muistaa merkitä jonkunlainen hymynaama siihen kohtaan jossa vitsin pitäisi sijaita, muuten sitä murjaisua ei aina kyetä oikein ymmärtämään. Mutta onhan tämä käytösmalli myös toisaalta selkeä.

Toiset pitää meikäläistä suoranaisesti pelkkänä mulkkuna, toiset tyhmänä, toiset huumorittomana, toiset rehvastelijana, saattaa joku kehua ja ihaillakin meikäläistä,
kenties jotku jopa rakastavat, joku on halunnut omia kokonaan.

Seuraava teksti on eräältä markkinointisivustolta, jonne aikoinani eksyin kuvattomana ja jotenkin piti saada tehtyä itseäni tykö, ja kiinnostukset minua kohtaan heräämään.

Minusta.
Notice!
Täällä vastaasi päällistelee, extrovertti, pygnikko. Yli-ikäinen, elämässään elähtäin venähtänyt, epäcurrantti kauppatava. Jollain konstilla se tars tuupata markkinoille, ja konnei puhheenlahjat tunnu piisaavan, tars sit koittaa tälläilä kraapustamalla, jos semmonen onnais.

Isokokoinen, hyvätapainen, kiltti, humorikas, avoin, välitön, ystävällinen. Ei hännystelijätyyppinen
mielinkielin mielittelijä, latteuksia lateleva supliikki, ja myös näitä em. suvaitsematon.
Uskonnolisuuden ja kaiken siihen liittyvän harmonian hyväksyy, ellei siitä ole muodostunut
erillinen ismi, tai "muu" must juttu. Politiikkaa ja ateismia ei tahdo sietää.

Ei tarjoa/vaadi/halua, pusipusihanihania, Ei kärky/halua/ihannoi, sijoituksiasi, autoasi, korujasi, kristallejasi, muita helyjäsi, rakennekynsiäsi, omaisuuttasi, titteleitäsi, koiriasi, konejasi, ismejäsi, vaikutusvaltaasi, nuorasta talutteluasi, narttuiluasi tahi muita näitä turhanpäiväisyyksiä.

Vastaasi täällä pällistelee tosimiehistä poiketen oikee könsäkäs. Eteesi kulmantakaa ei ekax kuitenkaan pelmahda kärsä, ei ehkä nenäkään, mutta sinua kohti toljottaa kaks niin, ah, niin sinnikästä, ex-sinistä, tihruista siansilmää, että. Ehkä jopa joskus pullonpohjien avustuksella, hymyten, niin kuin elokin joskus, risaisin hampain. Muttamuttamutta.

Huolimatta totisesta, skannaavasta, lammasmaisesta toljotuksesta, olio ei ole niin paha, kuin äkkiä luulisi. Enimmäkseen jopa peseytyy itse, muttei siittä hajut huonone.
Pukeutuu vaatteisiin, käyttää, pesuaineita, hajusteita, kenkiä, puuvillaa, flanellia, etc. Eritoten pitää se arvossa, naisen askarta, kälkättävää kieltä, ja liukkaita töppösiä.

Nainu on, ja lapsia, eronnu, karannu, kerran vaan poisjuassu. Väkivaltanen eijoo. Päälletulon saattaa torjua!! Romanttinenkin, nuorenpana jo, intistä kirjoitteli, rakas muija, aikoinaan. Tunteitakin on, niin paljon että ennen joka-aamusen kemiantuatannon harjoittamista, niistä toisellekkin hetkeks palan mielihyvin soisi.

Seisoo omilla jaloillaan, mitä nyt tuulessa ollen, kuin se entinen jätkänräkä piikkilanka aidassa, ei pysy, muttei puttookkaan, habitukseltaan vaikuttaen niinkuin jo alumperinkin vanhoihin nahkoihin, hätäisesti, pula-ajan aikana, kiiruussa rustatulta.

Kevyt soutuinen, koko huomioiden, pientä luovintaa saatta esiintyä sopivassa myötälaitaisessa.

Harrastuksina on ollut työ, siihen asti kun sitä on ollut tarjolla. Nyt, oleessan lähes tarpeettomana
tiedä minkä etusijalle nimeäisi. Musiikki kait. Tanssiimusiikki, operetit, kaikki kaunis, sointuva, on mielimusiikkiani. Tosin pidän suuresti myös rymikkäistä latino/gipsy/5-60 lukuisista suosikkikappaleista. Käheät raspikurkut, nainen/mies on suosikkien joukossa.

Harjuinen, kallioinen, tuoksuva mäntykatajainen metsä, muurahaispesän hajuineen on parhainta
mitä kesäaikaan voi haistia, ketokukkaniittyjen mesimakeaa tuoksua kun emme enää voi tuntea.
Nuoskainen tykkylumimetsä, puhtaat, raikkaat, auringon kovettamat kävelyhanget ois ihania jos niitä olisi. Jäkälänummia kenties vielä saattais jostakin sivummalta löytyä, kuten soliseva, raikas metsäpurokin.

Parhainta mitä elämässäni tiedän, on vastasyntyneen tuoksu, tuhina, ääntely, haukottelu, liikkeet, varpaat, pikkuruinenen suppusuu, hämmästelevät, ilmaisevat elkeet ilmeet.
Lapsen lapselta saatu poskisuukko, halaus, tai isoisän taluttelu pikkurillistään, kanssa etusijoilla

Ruoassa kaikki tulisesti maustetut ja itämaiset ruuat on suosikkeja. Mutta kaikki kelpaa mainiosti.
Pidän myös omasta vaatimattomasta kokkaamistaidostani (josta usein nautin). Chili on herkkuni, kuten valkosipuli, viis ja mustapippuri, neilikka.

Mielestäni jokaiselle pitäisi suoda ihmisarvo, tehden toisille sen mitä meistä kukin haluaisi itselleen tehtävän, muita loukkaamatta, muut huomioiden, erilaisuudet sietäen.

Laulaminen, niissä kipaleissa johon ääneni luontaisesti sopii, on mulle sellainen mast juttuni.
Pidän erittäin paljon laulamisesta. Samoin yleisöni, toivomusesityksineen. Karaoke ja kuorossa.
Kylmä suihku, amme ja siinä löhöily, suihkussa laulaminen, brandy, kozel, punkku, ja sitten sikari,
backwood tai parempi, käy harvakseltaan, ei sisätiloissa. Hyvä kirja, shakki kuuluvat ajankuluun.


MITÄ ETSIN!

Voi justus kun tuli vaikeeta. Mutta arvostan eritoten, mikäli elämänmallisi ei ole joku teennäinen salatut elämät, tahi joku muu vastaava, jolloin voit sivuuttaa koko sivuni.

Toiveihaaveitautopioitanihan on niin monta, saavutettua, saavuttamatonta, elämän poluilla eteen tupsahtanutta, ja niille haihtunutta, hautautunutta ettei paremmasta.

Se mitä haen, on kuitenkin sellainen konstailematon tasainen ihmis-suhde, jos sellainen on vielä mahdollista löytää. Ilman sen suurempia ehdollistamisia, välitön, reilu, rehti. Epätoivoinen en ole, umpeenkasvanutkaan, yksinäinen kylläkin ajoittain.

Jokaista meitähän on muokannut, (muokkaako vieläkin) ikiomat pelot epäonnistumiset, kaikki muut negatiiviset kokemuksemme.

Utopia; #1.
Ääni. Tummat, syvät värit, myski, "mausteisuus", mahdollisesti 7-korkoisin sandaletein varustettuna, perikydillä, verkoin, saumoin, tummasilauksella, kaunis 40-lukumalli avokkaat, tahi tv:ee juontajien/kuuluttajien malli, muotia seuraamattomat, on suosikkilistan kärjessä. Kaikki tuo ilman fetismiä, jollainen en todellakaan ole.

Tosin anlyyttisyydestäni huolimatta, tokihan muutkin värit, kokonaisuudet, kelpaavat mainiosti.
Samalla tosin ihmettelen suomalaisten naisten hirmuista, ruskean-punatukkaisuuden määrää.

Reaaliteetti;#1.
Mutta mikäänhän ei tietysti voita, kunnollisia, polvipituisia villasukkia, jotka niin somasti töpsöttäin liikuskelisivat kammarin ja köökin lattialla, niitänäitä askarrellen, vaikkapa joskus ainoihin ainoihin tungettuina. Jos siinä heilus vielä ponnari, tai nuttura niin, A Vot. Kak.

Facta;#1.
Viiveettömyys, välittömyys, viiveetön sähkönjohtokyky, toimivasti yhdessä, kevytsoutuisuudella ja huumorintajulla varustettuna, ois sellanen ihanne. En ole mustasukkainen, dominoiva, narsisti, enkä myöskään sellaisista koskaan pidä.

Pidän: #1.
En ole mikään kronkeli, yleensäkään. Kaikkiruokainen olen pyrkiny olleen, mitä tulee, ikään, kokoon, rotuun kattomatta. Kaikki on melkein kelvannu, mitä sitten enempi ponnistelematta kiinni oon saanu. Kaikkien tosin vaapaaehtoisesti luovutettua. Mennynnä oon näitä elämäni kemuraiskiharaisia kinttupolkuja hippulat vinkuen, sekä kuoppaisia maanteitäni, sen, mitä hittaimmat eijjo tötteröillään keriinny kilometrejä tehtaileen..

Näin ollen ja tästä johtuen, ei sauma- tai villasukan mallilla ole niin suurta merkitystä
Joka kerta, kun asiasta on tullut molemminpuolinen loppuunviety johtopäätelmä, ne ovat siirtyneet oma-aloitteisesti sivummalle, lähestulkoon melkeempä itsestänsä.

Reaaliteetti;#2.
En pidä/ihannoi narsismista, muista ismeistä, politiikasta, vallanhalusta,
ehdottomuuksista, pilkunnussinnasta. Narttumaisuus, muiden huomioimattomuus, liikenne mallin minä itte, isolla tai pienellä M-kirjaimella kuuluu edellisiin miinuksiin.

Inhoaminen;
Vanhan miehen istumaton ponnari, piikkiparta, bootsit, piikkikärjet, liiat haju-/partavedet, liioilla koruilla ja tatuoinneilla pröystäily, sekä liiat lävistykset. Heikko omaminä, kateus,mustasukkaisuus, kahlitsevaisuus, liika komentelu, teennäisyys, snobismi, selkääntaputteleijat, hyväveli yhteisöt. Huumorin puuttuminen, ja sellaiset jotka sitä mainostavat, joilta sitä ei tosiasiassa löydy.

Me, meidän, meille, sanojen käytön puuttuminen. Liiat, minä, minä itse, kun minä, minä henkilökohtaisesti, ilmaisut kertovat myös jo liikaa ihmisestä, ajatus/käytös mallisuudestaan.

Matkaillukkin;#1.
Kielitaitoo löytyy, semmon välttävä ensiapu, puhe- ja ilmaisukieltäkin joiltakin omimmilta osiltaan.

Jotenka, mitäs, jos oot tänne saakka jaksanut lueskella, ja seuranhakusi on todellisuus pohjainen, perustumatta ilmaisuhaluun blogikirjoituspalstan ohittaessa muut hakemiset.

Niin mikäpäs estäisi ottamasta yhteyttä, meikäläiseenkin, otetaan selvää toisistamme
muuksihan en tästä muutu, mutta jos mittasi riittää, niin oi, tule ja puserra, pällistellään
lisää toisiamme, jos niin sattuisi käymään. Kattellaans kuinkas käy. Joten, laitahan viestiä.
 

10 kommenttia:

  1. Komia on ääni, Esalla, livenä tässä hiljattain sain kuulla:))

    VastaaPoista
  2. Eikö! Tosi hieno, joskaan ei ole tässä Esa-Aatosta parhaimmillaan.

    VastaaPoista
  3. Oletko se Sinä tuossa kuvassa?? Onko Sinusta tullut paljastaja??

    VastaaPoista
  4. Polaris. Vanhahkoksi mieheksi sinulla on hyvä huomiokyky!

    VastaaPoista
  5. Polaris. Pakaroistako tunnistit. Ne on kuulemma tuonmalliset.

    VastaaPoista
  6. Maxi:
    En ole miesten pakaroista kiinnostunut, naisten kyllä.
    Huomiokyky vain paranee mitä vanhemmaksi tulee, ja ajatukset villiintyy :D

    VastaaPoista
  7. Taisin eksyä EK:n sivustolle, mutta hyvä ja kattava oli kuvauksesi. Jos tuosta ei sinua tunnista, niin ei sitten mistään.DD

    Mukavaa elokuista päivän jatkoa!

    VastaaPoista
  8. Marizan. Kiitos ikiystäväni.

    Ehkä se näin ois helpompi ymmärtää että miks tykkään kaikesta turhasta läpänheitosta, pikkupiruilusta, sarkasmista, kaksmielisyyksistä.

    Totisuudesta, tärkeilystä hienosteluista en pätkääkään.

    Ala-peräpään ns. vitseistä en pidä.

    Kuitenkin aina, kaiken huulenheiton takaa. Se totisuus on klovnillakin takaa-alalla. Lähellä.

    VastaaPoista
  9. Mikä ihmeen tilinpäätös?

    Ei elämä lopu, vaikka 60-vuotta täyttääkn.

    VastaaPoista
  10. Tuhkimo. Ei elämä lopu vielä tuohon kirjoitukseen.

    Mutta on hienoa kun ei tarvitse enää työasioitani ajatella.

    Loput turhat paperit siivoan elämästäni roskikseen.
    Kaikki mitkä voin poisheittää1

    VastaaPoista