LOKOMO

                 

Yhtiön nimi juontuu lokomotiivia eli veturia tarkoittavasta sanasta ja tehtaan toimintaideana oli kilpailla paikallisen veturinvalmistajan Tampellan kanssa veturien toimittamisesta Valtion Rautateille. 

Sopivaa sijoituspaikka tehtaalle löytyi Tampereen kaupungin omistamalta maa-alueelta Hatanpään kartanon mailla. Ensimmäiset tehdasrakennukset nousivat vuosina 1915-1916.

Veturitöitten riittämättömyys pakotti yrityksen johdon kuitenkin jo ensimmäisten vuosien aikana etsimään ratkaisua muiden artikkeleiden valmistuksesta. 1920-1930-luvuilla tuotantoon otettiinkin mm. kirkonkellot, erilaiset kuljetusvaunut, alasimet, laivan potkurit, ankkurit, tiiliteollisuuskoneet, betonimyllyt, keskuslämmityskattilat, paineilmakompressorit, perunajauhokoneet, murskaimet, tiehöylät ja höyry- ja moottoritiejyrät

Talvisodan alkaessa vuonna 1939 lopetettiin suurin osa siviilitöistä ja koneet ja laitteet asetettiin sotateollisuuden palvelukseen. Konepaja, takopaja ja puristinlaitos käyttivät raaka-aineinaan oman valimon tuottamaa terästä. Sodan aikana tuotannossa olivat kiväärin piippu-aineet, tykin lavetit, kranaatit, lentokoneteräkset, työkaluteräkset, patruunakoneet latauslaitteineen, tykinputket, jalkaväkiaseitten piiput, bunkkereitten aukko-panssarit, periskooppi-putket, teräskuvut linnotteisiin ja lentokoneiden osat.

Sodan jälkeen Suomelle määrättiin raskaat sotakorvausvelvoitteet. 
Lokomon tehtäväksi tuli toimittaa Neuvostoliittoon 293 kpl kapea raide vetureita, teräsvaluja ja takeita (taottu teräs / beat out steel) muulle teollisuudelle, murskaimia, puutalotehtaiden koneita ja laitteita. 

Myös lukuisa määrä hapon kestäviä venttiilejä joita toimitettiin sotakorvausten loputtua Neuvostoliittoon kauppasopimusten puitteissa useita tuhansia yksikkö jokainen vuosi, vielä 1960 - 1970 alku.



Sotakorvaustuotannon väistyminen 1950-luvulla merkitsi teollisuudelle uudenlaisia haasteita. Lokomolla kaupalliselle ajattelulle annettiin enemmän tilaa ja uudet konetyypit nimettiin markkinointihenkisesti; 
Murskaimista tuli Teräskitoja (Steelmouth/Jaw)

                                                Leukamurskaimen syöttösuppilo / Jaw crusher hopper

                                                          Murskaajan leuka / Jaw crusher

     Lisäksi jo pitkät perinteet Lokomolla omaavan kivenmurskaus sektorin valikoimaa lisättiin karamurskaimilla.

                                                Karamurskain ( Stem / shaft / spindel crusher)
                      
                                             Locotrack leukamurskain / Jaw crusher track

                                                             Leukamurskaimien alle asennettiin (lokomo T340) telasto ja syntyi Locotrack

----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kaivukoneista tuli Teräsmiehiä (Steelman)

                                                   Lokomo 131  (Ara 31)

Lokomo 133 (Ara 33)

Lokomo T 320 (ara 144)

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

                                                       Lokomo 24 paalutuskone (Pile hitter)

                                                              Lokomo 340 + Junttan paalu-puomi (Junttan pile hitter boom)

                                                                           Lokomo-Junttan  Paalun iskijä (Pile driver) 
----------------------------------------------------------------------------------------------------------
                                          Tiehöylistä tuli; Teräskarhuja. (Steelbear)   

Teräskarhu 9

Lokomo AH 121 Pikku-Teräskarhu (Small-Steelbear)

                                                      Lokomo AH 125 Teräskarhu
----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Lokomon sisäisessä tiedotuslehdessä Lokomon Säkenissä julistettiin Teräsmiesten aikakauden alkaneen ja kannustettiin osallistumaan Teräsmies-kampanjaan tunnuksella: Tee teholla - järjestä järjellä.

Siirryttäessä 1960-luvulle jatkui veturituotannon ohella maanrakennuskoneiden kehittely ja tuotanto. 

Kaivukoneisiin sovellettiin uutta suurpainehydrauliikkaa, jota sittemmin hyödynnettiin myös täysin uudessa tuotteessa eli ajoneuvonosturissa, 
joka tuli tuotantoon mobiili-nosturin nimellä vuonna 1966. 

Lokomo MS 313 N (13 tn/m)

Lokomo A 331 NS 

Paino työkunnossa 

(0,9 t vastapaino) 26,5t 

Nostokyky 25 t/3,0 m 

Suurin nostokork. perusp. n.26 m 

Suurin nostokork. jibillä n.39 m 

Suurin nostosäde perusp. 24 m 

Suurin nostosäde jibillä 36 m 

Jatkopuomien 

pituudet 6,0 m, 7,4 m ja 12.4 m 

Köysivoima 35 kN (3500 kp) 

Köysinopeus 1,7 m/s 

Ylävaunun pyörintänopeus 0-3 rlmin 

Sallittu ajonopeus 

Ii ikenteessä 50 km / h 

Maavara 30 cm

Lokomo A 351 NS 

Paino työkunnossa 

(1,1 t vastapaino) 34,5 t 

Nostokyky 36 ti3,0 m 

Suurin nostokork. perusp. n.32 m 

Suurin nostokork. jibillä n.44 m 

Suurin nostosäde perusp. 28 m 

Suurin nostosäde jibillä 40 m 

Jatkopuomien 

pituudet 7,4 m ja 12,4 m 

Köysivoima 50 kN (5000 kp) 

Köysinopeus 2,6 m/s 

Ylävaunun 

pyörintänopeus 0-3 rlmin 

Sali ittu ajonopeus 

liikenteessä 50 km/t 

Maavara 30 cm

Lokomo  A 371 N 

Lokomo A 391 NS 

Paino työkunnossa ilman perävaunua 

(5,5 t vastapaino) 60 t 

Nostokyky 901/3,6 m säde (85 Olo) 

Suurin nostokorkeus* 

- pääpuomi 37,5 m 

- 25,5 m ristikko­

jibillä 63 m 

Jatkopuomien pituudet 

- ristikkojatke 10m 

- rlstikkojibit 10,5 ... 25,5 m 

Max. köysivoima 70 kN (7000 kp) 

Köysinopeus 3,6 m/s 

Ylävaunun pyörintä­

nopeus 0-3r1min 

Rakenteellinen ajo­

nopeus 74 km/h 

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lokomolla ryhdyttiin myös kehittelemään metsäkoneita ja lanseerattiin vuonna 1967 Lokkeri-tuoteryhmä metsäkone markkinoille, puunkorjuuseen ja kuljetukseen. 

Aktiivinen toiminta kansainvälisille markkinoille kasvatti sekin liiketoimintaa. 
Melko nopealla aikataululla perustettiin myyntikonttorit Ruotsiin (Lokomo AB), Espanjaan (Lokomo S.A.) ja Kolumbiaan (Lokomo Col. Ltda). 
Viennin osuus Lokomon liikevaihdosta oli vuonna 1968 jo 31%.

                                             

Timberjack 

Timberjack (- John-Deere colors)

                                            Lokomo (Lokkeri, Logger, Timberjack, John-Deere Forest)
Vuonna 1970 Lokomo fuusioitiin Rauma-Repola Oy:öön. Asiasta päätettiin yhtiökokouksessa 19.3.1970 ja Aamulehti kertoi fuusiosta otsikolla: Lokomo yksinään liian pieni. 
Siirryttyään näin Rauma-Repolan omistukseen alkoi Lokomossa uudistusten aika. Vetureiden ja jyrien tuotanto päättyi, tiehöylien ja metsäkoneiden tuotanto siirrettiin kehitysalueelle perustetulle Joensuun konepajalle. 
Myös tuotantotiloissa tapahtui uudistuksia. 
Merkittävin oli valimon laajennusosan rakentaminen, joka valmistui vuonna 1972. Tämä merkitsi valimon tuotannon merkittävää kasvua.
Kun se aiemmin oli ollut noin 4 500 tonnia vuodessa, niin nousi se nyt n. 8000 tonniin.

1980-luku toi Rauma-Repolalle uusia haasteita, joissa Lokomollakin oli keskeinen rooli. Vuosikymmenen alussa Rauma-Repolan metalliteollisuus suunnitteli keskittyvänsä öljynporauslauttojen valmistukseen. 
Tähän suunnitelmaan liittyen parannettiin Lokomon teräsvalimon toimintaedellytyksiä.

Meriteollisuuden huipentumana Rauma-Repola Oceanics Oy sai vuonna 1983 tehtäväkseen valmistaa kaksi syvän meren sukellusalusta Neuvostoliitolle tutkimuskäyttöä varten.

Rauma-Repola Oy:n ja Yhtyneet paperitehtaat Oy:n 1.1.1991 toteutuneen fuusion yhteydessä emoyhtiön nimi muuttui Repolaksi. 
Repola jakautui kolmeen konserniin, joista Yhtyneet Paperitehtaat toimi metsäteollisuudessa, 
Rauma Oy metalliteollisuudessa 
W. Rosenlew muovipakkausteollisuudessa.

Viimeisimmät muutokset tapahtuivat vuonna 1999 kun kaksi suomalaista teollisuuskonsernia – Repola Oy ja Valmet Oy sulautuivat toisiinsa. 
Uuden yhtiön nimeksi tuli Metso Oy. 
Uudessa yhtiössä Lokomon toiminnot on jaettu kahtia; Metso Minerals Oy jatkaa murskainlaitosten tuotantoa ja Metso Lokomo Steels Oy teräsvalujen tuotantoa.