lauantai 5. tammikuuta 2013

Loppiaisena

Kuluva talvi on ollut monin osin muistuttanut lapsuuden ajan kaltaista talvikautta. 
Lunta on ollut paljon, kuitenkin kohtuullisesti, koko ajan on ollut tasainen talvikeli sopivine pakkaseneen, ei liian kylmä, ei liian märkä.

            

Nyt heti joulun jälkeen, kuten niin usein lapsuudessa, alkoi pitkä, märkä, lämmin kausi joka sulatti piha alueen kulkemisesta tiiviiksi pakkautuneen pihalumen puuromaiseksi vetiseksi painavaksi mössöksi jota oli lähes toivoton, kamala ja tavattoman raskas työ alkaa puhdistaa kodin piha aluetta lumilapiolla ja lumikolalla.

Ellei pakkanen tullut liian aikaisin, ehti saada lainaksi perälevyn traktoriin, jolla työ kävi helposti. Lähes heti, kun oli työn saanyt tehtyä, alkoi pakastaa, ainakin yön ajaksi ja usein kävi niin että pakkaskausi alkoi jatkua tuosta eteenkin päin, kevään hagille asti.


Loppiainen. Päivä joka aikaisemmin aloitti pitkän talvikauden, niin sanotut härkäviikot, jonkä aikana ei ollut ns arkipyhiä, tai perättäin olevia pyhäpäivä, vain normaalit viikot.
Työntäyteiset viikot, jotka pääsiäisen aika lopetti, kevään korvalla tai sen lähestyessä.

Varsinainen joulu loppui kuitenkin vasta nuutin päivänä, viikko loppiaisen jälkeen jolloin nuutipukit alkoivat kulkea talosta taloon, maaseudulla vielä 1960-1970 luvulla.
Loppiainen oli myös aika jolloin lapsuudessani vietiin joulukuusi ulos neulasia ravistamasta. 



Loppiainen oli myös säiden ennustamisen aikaa.
Sanottiin puolet talven lumen määrästä sataneen loppiaiseen mennessä.
Sanottiin myös, että jos loppiaisena metsä on huurteisen lumen peittämä, syksyllä saadaan hyvä ohravuosi.


Vuoden vaihteen suojasää saattoi kestää joskus nuutinpäivään saakka, jolloin sanottiin, jos loppiaisena on vilja-aitan polku lumesta ummessa, se joutaa olemaan ummessa koko seuraavan talven ajan.

Usein kävi niin että pakkaskauden alettua, oli tasaista pakkas-säätä ilman suurempia
lumisateita koko kevään talvikauden ajan, kunnes helmi ja maaliskuun lumituiskut alkoivat tuivertaa, säiden vaihdellessa huhtikuuhun, kevään porteille asti.

10 kommenttia:

  1. Lapsuuteni Savossa ei nuuttipukkia tunnettu enkä muista tavanneeni häntä täällä Hämeessäkään, muita pukkeja kylläkin! Nettitiedoista päätellen Nuuttipukkiperinne elää länsi-Suomessa vieläkin. Viehättäviä kaiken kaikkiaan nuo erilaiset vanhat perinteet, jotka tulisi säilyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iltaa Petriina.
      Nuutipukki perinne eli uutta kukoistuskauttaan lapsuuteni aikana 1950-1960 luvulla.
      Etenkin isommat tytöt 13-17 vuotiaat olivat kovia maskeeraamaan ja pukeutumaan hassusti.
      Piparia ja muita joululeivonnaisia se karkkia saivat aina,
      joskus joulukuusen karamelläjä.
      Tekivät pitkää iltapäivää, siis aina pimeän aikaan.

      Poista
  2. Taitaa tulla hyvä ohrasato, kun puut ovat kauniin huurteisia. Nuuttipukeista olen minäkin vain kuullut, ei niitä mun lapsuudessa näkynyt ja kuusi vietiin meilläkin aina loppiaisena pois.
    Hyvää Loppiaista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iltaa Plätty.
      Ohrasadosta en osaa vilä sanoo, mutta jos juhannuksena on lunta katolla, sitä on toden näköisesti myös maassa.

      Mussuttelen täsä uunipannaria kolmatta palaa, kera kahvin, klasissa vartoomassa päälle konjakkia kyytipojaksi.

      Meikäläisestä on outoa ettei nuutipukkiperinnettä esiinny kuin läntisen suomen alaosissa. Kyllä meidän kylällä perinne oli vahva nuoruudessani, ja porukkaa kulki autoilla ja muilla kulkupeleillä.
      Loppiainen, sen jälkeinen päivä ja nuutin päivä olivat niitä päiviä jolloin näitä näki.

      Samoin aprillipilaa harrastettiin ensimmäisenä ja viimeisenä päivänä huhtikuuta.

      Poista
    2. Te ootta vissiin ollu semmosia "vinkeilijöitä" ko ootta aprillannukki kahtena päivänä, meillä vaan eka päivänä:D

      Me käytiin laulamassa karaokea Limingan ns:lla. Siellä on tosi mukava ja edullinen karaokeravintola erikseen kuin iso sali, jossa orkesteri. 1€:n narikkamaksulla sisään (isoon saliin eri pääsymaksu) ja korkeintaan limsaa, olutta tai siideriä juomaksi, eipä ollu humalaisia örveltäjiä ja myös tämä karaokepuoli ihan hyvän kokoinen (70 ist.paikkaa ja tanssilattia ja oikea estraadi esiintymisille)
      Tällaisista paikoista minä pidän.
      Hyviä lauleloita Sinullekki, älä syö liikaa pannareita:)

      Poista
    3. Ehtoota taas, sano.
      Kiitos toivotuksista, vinkeistä ja toitotus viitteistä-
      Joo. Se oli koti kuntani kansakoulun ajoilta tuo kahden aprillin juttu.
      Kerran se toimi isäni suhteen ja loppui myös siihen :) kertaan.
      Sen jälkeen aprillattin vain oikeana aprillipäivänä.

      En ole nyt hetkeen käyny tässä lähistöllä. Tämpereelle olen menossa tulevalla viikolla katsastaan paria paikkaa.

      Esa lopetti monivuotisen juontajana esiintymisensä tähän vuoden vaihteeseen, ja kohta maaliskuussa lopettaa koko piippokeskuksen ravinteli, omistajien jäädessä eläkkeelle.

      L

      Poista
  3. Kaunista oli täällä ja hyvää joulun jälkeistä aikaa Sinulle Maksi, nuutitkin pukkeineen ovat marssineet jonnekin tulevaisuuteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hello, Leskisbestis. Kiitos kehuista.
      Hyvää alkanutta vuotta sullekki + kentlemann, sinne jonnekki.
      Kaunista on täällä, ainakin tällä hetkellä, tie sitten kuinka kauan, olen kats auton nenää suuntimassa kohti Pikku-Oskaria
      ja rannikolle on luvattu huonoo keliä joten missä vaiheessa muuttunee lumisateeksi.

      Poista
  4. Mukavaa Loppiaisen jälkeistä elämää siellä Oskarin kanssa!
    Joko kuuro on saanut kuulonsa takaisin;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maxi kiittää toivotuksista.
      Kyllä, elämää oli yhden oikean, ja yhden muuoskarin välillä.
      Kuuro ei ole saanut kuuloaan takaisin, eikä saa, joten tämä opetusyritys oli päätettävä toivottomana yritys-kokeiluna.

      Poista