Oli kaunis kesä sunnuntain iltapäivä vuosi 1960, suunatessani naapuriin jossa oli uusi auto, väri oli kitti tai harmaa, merkki Skoda Octavia, lapset halusivat koe ajoa ja samalla uimaan, joten livahdin matkalle ylimääräisenä painolastina.
Takaisin palatessa meitä vastaan tuli maantiellä suuri korkea ja kummallinen nelijalkainen, jossa oli yksi pyörä jokaisen jalan alla. Ohjaamo oli hirmuisen korkealla pyörien välissä ei näkynyt minkäänlaisia akseleita tai ohjaustankoja. Sen takana ajoi muutama auto, jotka ohittivat tämän kummajaisen, ajamalla alta ohi. Näiden autojen takaa tuli toinen samanlainen, ja sen takana vielä kolmas. En ymmärtänyt miten näiden pyörät voivat kääntyillä kun näkyvillä ei ollut mitään tankoja tai akseleita.
Takaa tulevat autot ajoivat niiden pyörien välistä samaa kaistaa, vauhtia hiljentäen. Kuljettaja ihmetteli mitä nämä olivat ja minne ne olivat menossa. En ollut koskaan nähnyt moista laitetta, kuuullut vain puhetta, joten tiesin vaistomaisesti mitä ne ovat. Ne olivat Lukkeja. ns. konttilukkeja ja menossa tehtaalta ajamalla ilmeisesti satamaan. Konttilukki syntyi Suomessa nykyiseen muotoon heti sodan jälkeen Valmet tampereen tehtaassa. Neuvostoliitto halusi halusi suomen valmistavan näitä, osana maksettavaa sotakorvausta, määrä useita satoja.
Lukki. ja Valmet Oy Tampere tehdas. Neuvostoliitto lähetetti vain yhden ainoan valokuvan koneesta jolla oli siirretty lankkuja ja lautoja sahalla paljon ennen sotia. Osana maksettavaa sotakorvausta, neuvostoliitto halusi nyt suomesta näitä koneita satoja kappaleita. Ehkä tässä (1946) on yksi alkuperäinen "Lukki" 09.22 alkaenValokuva oli otettu suurella toden näköisyydellä jostain Yhdysvaltain sahalaitoksesta joissa käytettiin traktoreita junanvaunujen puskemiseen, lautojen sekä puutavaran siirtoihin ja kuljetukseen, joten valokuvassa oleva tapainen laite oli toden näköisesti myös keksitty ja valmistettu alun perin Yhdysvalloissa.
Valokuva toimitettiin Valmet Lentokonetehdas Tampere, jossa tälläinen vastaava "Lukki" rakennettiin pelkän valokuvan perusteella, siitä edelleen kehittäen. Ensimmäiset Lukit valmistuivat jo 1940 luvun lopulla osana sotakorvausten maksua.
Kun suomelle määrätyt sotakorvaukset saatiin maksettua, Yhdysvalloissa oli kehitetty kontti rahti systeemi, jonka konttien alkukehitys ajoituu 1930 luvun puoliväliin. Kontti oli erillinen teräskehikosta ja vahvasta vanerista valmistettu säiliö, joka voitiin siirtää paikasta toiseen ilman tavaran uudelleen lastausta. Nykyiset kontit valmistetaan vain teräksestä. Sodan aikaiset rahdin (laiva) kuljetukset lisäsi näiden kontti kuljetusten laajenemista, sen etuja pakatun (rahti) tavaran parempi, ehyt ja vahingoittumaton perille toimitus. Varsinainen läpimurto tapahtui 1950 luvun puolivälissä, yhä vielä saattaa nähdä jossakin kontin tai laivan, jonka kyljessä tuo alkuperäinen teksti, Sea-Land.
Kaikkiaan tampereella on rakennettu yli 10.000 lukkia toimitettavaksi satamiin, sekä teollisuuden ja huolintaliikkeiden käyttöön kymmeniin eri maihin.
Kun materiaalin käsittelyyn sopivat kurottajat saivat jalansijaa maailmalla luotettavina ja laadukkaina tuotteina, seuraava vaihe viennille oli satamanosturit, joiden valmistuksessa Suomi on eräs edellä kävijä. Suurten laivatoimitusten takia telakoilla ja satamissa tarvittiin myös nostokoneita materiaalien käsittelyyn sekä tehokkaita nostureita laivojen kokoonpanossa. Lukkien valmistuksen yhteydessä aloitettiin valmistaa ja viedä ulos myös satamanostureita sekä muita koneita nostin-laitteita, satamiin, terminaaleihin, tuotanto- ja tehdaslaitosten tarpeisiin. Puutavaran käsittely / Kalmar Kontin käsittelijä / Valmet sekä Kontti kurottaja / Kalmar
Terminaali traktori on eräs esimerkki muista tuotteista Siirtää, järjestelee rekan perävaunuja satamassa, laivaa lastatessa tai purettaessa.
Kalmar / Valmet
Satamien ja tavaraterminaalien, kuten myös konttien käsitteleminen on hyvin pitkälle automatisoitu, niiden varastointi ja lastaus töiden osalta. Kalmar on eräs johtava satamien ja tavaraterminaalien automatisointi menetelmät.
Vanhat satamanosturit. Hieman tuoreempi 1990 luvulle asti.
Vuosituhannen alkupuolelta. Valmet tuli osaksi Sisu Oy Terminal Konsernia vuosi 1994. Partek Oy osti Sisu Terminalsin 1997. Vuosi 1997 Yhtiöt ja valmistus myytiin ruotsalaiselle Kalmar industries AB yhtiölle, joka jatkoi toimintaa Kalmar Industries AB nimellä 1998 vuoden alussa. Kone Oy osti Kalmar Industries AB:n vuosi 2002. Cargotec konserni perustettiin kesäkuussa 2005, kun Kone Oyj jaettiin kahdeksi täysin uudeksi pörssiyhtiöksi, Cargotec Kalmar Industries AB:ksi, sekä uudeksi Kone Oyj:ksi. Cargotecin muodostivat, MacGregor- , Kalmar- ja HiaB- liiketoiminnot. Yhtiön pääkonttori on Suomessa. Toimintaa on 120 maassa. Yhtiön pääjohtaja Mika Vehviläinen. Hallituksen puheen johtaja Ilkka Herlin.
Lipsahti vahingossa esiin tämä vanha ploki. Laitan sen uudelleen esiin runsaiden vierailijoiden johdosta. Kerran eräänä kevät päivänä olin jälleen kerran ajelemassa kakkostietä vihdin suutaan. Kahvipaikka johon ajattelin jälleen tapani mukaan pysähtyä, sijaitsi tien oikella puolella, pitkän suoalueen jälkeen. Aika jossakin 1980 luvun loppuvuosilta, vielä avioliittoni ajalta.
Vanha aikaisempi mökki oli saanut upo-uuden, vieläkin hieman tuoreelle puulle tuoksuvan uuden kuosin, tai ehkä hieman useammankin. Tuolloin oli kaunis keväinen huhtikuun päivä, aika ennen pääsiäistä ja ulkona kohtuullisen lämmin, auton ikkunan takaa katsellen.
Tulin ulos kahvit juotuani, kävellen eka kerran tuon rakennusten takana ja pitkälle niiden ohi jatkuvalle korkeana näkyvälle hiekkaharjun reunalle, ihmettellen mitä tuon mäntyisen laen takana on Näkyviin tuli laaja sininen, aava järven ulappa. Kaunista, mäntyiseltä rinteeltä katsellen.
Kaunista, ja kaikki tämä lähes keskellä suota sen molemmin puolin jatkuvaa rämettä. Nyt ymmärsin mistä tuo hieman aikaisemmin kakkostien alittanut vuolaasti virtaava puro jossa vettä tuntui riittävän runsaasti vuoden ajasta riippumatta, sai ilmeisesti alkunsa.
Olin käynyt siellä suunnalla asioimassa aikaisemminkin. Nummen konepaja tuotteineen oli tullut tutuksi jo edellisiltä vuosikymmeniltä, samoin eräs kattilamerkki, högfors, molemmat eri yhteyksistä, mm Jyky-tuotteet.
Lisäksi lähistöllä oli Perusyhtymä / Yit keskusvarasto? ja A-Rakennusmiehen toimipiste-varasto, joka silloin toi maahan mm. Italialaisia Merlo kuroittajia, Ranskalaisia Potain torni nostureita, Kanadalaisia Thomas kuormajia ja Wackerin maantiivistimiä, paikassa jossa Vt 2 ja Vt 25 silloin yhtyivät.
Muutaman kerran olin aikaisemmin käynyt myös myös Kataisen taimistolla joka silloin oli eräs kuuluisimmista taimistoista, muutaman muun, yhä vielä toiminnassa olevan ohella.
Nyt oli ilmaantunut uusi pienehkö yritys joka toimi vanhan salo - somero tien varrella, keskustasta hieman Marttilan kuntarajan jälkeen ja ennen tuota jokisiltaa, jonka pielessä on kait yhä tuo pieni vanha mylly.
Tällä kertaa oikaisin heti kakkostieltä kääntyen oikealle, kohta hämeen ja uudenmaan rajan ylitettyäni, tuolle vanhalle turuntielle silloisen TB-huoltoaseman kohdalta pusulaan. Metka nimi ajettelin, mistähän moinen nimi on saanut alkunsa, hetken kuluttua kaunis kirkko kirkonmäkineen oikealla, hyväkuntoisena täällä keskellä ei mitään, kuusimetsässä.
Kohta tie laskeutui notkelman pohjalle, jyrkkään kurviin ja vasemmalla läikehti jälleen kaunis laakea järvenselkä, hiekkaisine rantapoukamineen, jota tie hetken noudatteli.
Metsästä aukiolle erään kukkulan yli putkahdettuaan, edessä näkyi tienristeys, Y-haara, jonka varrella näytti olevan muutama entinen kaupparakennus, josta vasemmalle päätielle josta jälleen vasemmalle keskustaa kohden.
Muutama satametrinen ja vasemmalle toinen tieltä ylös nouseva koivukuja, joka johti ison maatalon piha-alueelle, suuren harmaa tiili navettarakennuksen rehutornin juurelle.
Ympärilläni olevasta taimimäärästä päätellen huomasin tulleeni perille, aivan saamieni ajo-ohjeiden mukaan.
Tässä eräs video ja muutama vinkki paikasta josta kyseiset tuotteet suomeen olivat tulleet.
Takaisin palatessa meitä vastaan tuli maantiellä suuri korkea ja kummallinen nelijalkainen, jossa oli yksi pyörä jokaisen jalan alla. 
