ROXON

Ensimmäinen kaivu koneiden lisälaitteksi tarkoitetun hydraulinen iskuvasara valmistaja oli ranskalainen Montabert, joka1969 esitteli uudet isku-vasara tuotteensa. 
                             

Montabert oli johtava valtamerkki pitkään, kunnes Krupp ohitti sen vasaroiden käyttö varmuudessa sekä vähäisessä huollon tarpeessa joka oli pääasiassa yksinkertaisemman rakenteen, (iskun antavan / takaiskun estäjän) paineakkujen (täyttöaine, sen huollontarve) valmistuksessa ja siten niiden käytön kestävyydessä. 

HYDRAULI HAMMER ACTION / Montabert

Montabert vasarassa oli säännöllistä huototarkkuutta määrä ajoin vaativa kaasu akku. 
Krupp vasarassa taas vastaavan tapainen kuin Citröen autojen jousipallo, vain kalvo jonka takana paine-isku liikkui esteettömästi puolelta toiselle.

1972 alussa Asko-Upo aloitti suomalaisten Rammer iskuvasaroiden suunnittelelun. Vasaroita suunnitellut Teuvo Grönfors vaihtoi työpaikkaa Roxon yhtiöön Tampereelle 1974 Roxon yhtiö osti myös kaikki Rammer tuotteen iskuvasaroiden suunnitelmat.  

Roxon yhtiö oli sidoksissa Tamroc yhtiöön, joiden iskuporakoden tekniikkaan näiden hydraulisten vasaroiden toiminta, tai perus-idea pohjautui.
Vasaroiden etuna kilpailijoihin verrattuna oli suuri öljyn virtauksen sietokyky joita ei tarvinnut rajoittaa yhtä herkästi kuin kilpailevien merkkien koneissa oli tehtävä.

Kun öljyn sisään menevää virtausta supistetaan, öljy lämpenee ja kaivuukone alkaa menettää tehoa. Sama tapahtuu, kun hydrauliikan painetta alennetaan asentamalla ylimääräinen paineen alennus tai säätö venttiili ennen lisätyö välinettä. Syksyllä 1974 Roxon yhtiöön tuli suoraan koulusta Pekka Heikkonen, hydrauliikka-insinööri, joka jatkoi vasaroiden kehittelyä jälleen eteenpäin.

Modernin hydraulivasaran toiminta (Krupp/Atlas-Cobco)

Roxon vasaran markkina alueesta Suomi ja Pohjoismaat, muodostui hyvä maaperä.
Roxon vasarat oli tarkoitettu suomen ja pohjoismaiden markkinoille.
Roxon vasaran isku oli nopea ja lyhyt, perustuihan koneiston rikotus-toiminta osittain Tamrock yhtiön isku-porakoneen tekniikkaan Roxon vasaroita valmistettiin kalkussa (Kalkku, Tampere), Tamrock yhtiön sivutuotteena, kunnes ne yhdistettiin Rammer vasaroiden kanssa samaksi yhtiöksi 1980 luvun alku.

Vasaroiden kokoluokat tai painoluokat olivat sopivia traktorikaivuri ja 13-18 tonnin kaivinkoneisiin jotka silloin edustivat niiden koneiden kokoa joita käytettiin kuntien ja kaupunkien viemäröinti, kunnalistekniikka ja kadun rakennustöissä, joten koneilla suoritettavat työt olivat tavallisesti ja pää-asiassa tunti-hinta perusteella tehtäviä.

Iskuvasaroita valmistettiin vain aluksi vain kahta kokoluokkaa 450 ja 650 painoisia.
Nämä olivat juuri sopivan kokoisia käytettäväksi Lännen / Vammas /James Backhoe tai kaivuukoneissa, kuten Ara 131, 133, Valmet 8200 tai Åkerman 3, 7 ja 9 koneet.

Tämän  seurauksena vasaroita käytettiin pian myös näitä suuremmissa kaivureissa
jolloin vasaran rakenne osottautui liian heikoksi näiden kokoluokan koneille.
Hetken kuluttua Roxon toi markkinoille kaksi pienempää ns. minikoneiden luokkaa. 
Roxon koneiden myynti saavutti menestystä myös muualla euroopassa, pian vientiä oli ympäri maailman, jolloin Kone Oy kiinnostui myös Roxon yhtiöstä vuosi 1977.

Roxon myi iskuvasaroita menestyksekkäästi ympäri maailman paljolti Tamrock yhtiön ansiosta jonka TAMROC-tuote valikoimaan ROXON iskuvasarat osana kuuluivat.

Kun Roxon hydrauliset isku vasarat tuotanto aiottiin myydä, 1977 muutama vasaran valmistuksessa ollut työntekijä sanoi itsensä irti ja perusti RAMMER OY - yhtiön. 
1982 alku, Roxon tuotanto, malli-oikeus ja valmistus-oikeus yhdistettiin Rammer Oy.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Today!
                

Rammer, the world-leading hydraulic breaker brnd, has been reintroduced by parent company Sandvik. 
The return of this trusted brand will be welcomed by equipment owners and operators across the globe. 
The Rammer name disappeared in 2007 when the entire Breakers Lahti product line was rebranded under the banner of parent company Sandvik. Under the Sandvik brand, the company's Breakers Lahti facility has remained at the cutting edge of hydraulic breaker innovation. Indeed, all of the current product range has been updated during the past two years. 

According to parent company Sandvik, the reintroduction of the Rammer brand was entirely customer led. "For more than 30 years, Rammer enjoyed a level of brand loyalty that is unique in the field of construction equipment. And that popularity has never decreased," says Ola Ulmala, Vice President, PA Breaking. "Our customers in the demolition sector let us know that they would welcome the return of the Rammer brand. And, as a customer-focused company, it is our duty to give those customers what they want."

                     

Ystävänpäivä / Valentine's day

                        Hyvää ystävänpäivää kaikille.

                         

                                     
Ystävän päivän aamu aukeaa sumuisena. Yön aikana satanut hento lumikerros pitää pintansa hienoisen parin pakkas-asteen avulla. Ilmassa on ripaus keväistä raikkautta.

Keittelen rauhassa aamukahvit nuuskien avoimesta ikkunasta tulvivaa raikasta ilmaa.
Ensimmäiset ihmiset alkavat kiiruhtaa työhön asfaltin ratistessa nasta-renkaiden alla.
Lintujen äänet alkavat kantautua jostakin kauempaa, samoin tuoreen kahvin tuoksu peremmälle huoneistooni, kellon lähestyessä puoli kuuden aikaa.

                                         
Täydenkuun aikaa odottaessa iltakahvin ja tumma suklaa nautinnon päätteksi poltin
sikaria, avaten ikkunan hetken tuuletusta varten. 

Aamukahvia juodessa ihmettelin, hieman kummastellen, juuri eilen ostamani kahvin poltettua ja hyvin väkevää sivumakua, jota en ole koskaan ennen huomannut.
Nyt vastaillessani muutamaan puheluun ja viesteihin, hörpin uutta kahvi annostani.

Samalla huomaan erään asian. Kahvin maku on muuttunut normaaliksi.
Tapani mukaan tämä muki on puhdas ja juuri kaapista otettu, aamulla juomani on se 
jota illalla käytin tuhkakuppina. 

         

   Paras ystävä on sinua lähellä, juuri silloin kun häntä eniten tarvitset.

                           

Ystävänpäivä: 
Jälleen yksi positiivinen päivä, hyvä syy nousta ylös sängystä. 

Joskus tuntuu, että kukaan ei rakasta sinua 
Kukaan ei välitä sinusta, tai et ole kiinnostava 
Kaikki ihmiset on joitakin syitä olla huomaamatta sinua 
ja monet ihmiset ovat kateellisia sinulle 
Sinun täytyy kysyä itseltäsi 
Oletko yhtä seksikäs, kuin minä. 

Happy Valentines day:  ( = day with friends)
This is one,very positive day when you get to rise up .

Sometimes when you feel that, nobody love you
Nobody cares you, or you not interesting
Everybody people is some reasons be ignoring you
and many people are jealous of you
You must ask yourself
Are you as sexy as me

                          

Peli jatkuu...
                             

                

Täyden kuun odotusta..

Elämässä käy joskus samoin kuin sadussa. 
Tapahtuu jotain joka ei vaikuta todelta, vaan paremminkin ihmeeltä ja ihmeelliseltä.  
Sitä ei voi järki selittää, kun kysymys on tunteista, jotka ovat ennen kokemattomia, voimakkaita jotka vievät mukanaan, jättäen kaiken muun ajatusmaailman takaa-alalle.

Suomenkielessä on vain kaksi sanaa kuvaamaan näitä tunteita. 
Toinen sana on Rakastuminen, toinen sana on Ihastuminen, jotka ovat eri asioita.
Näiden sanojen merkitys tekee joskus näistä asioista hieman hankalia.
Onko näiden sanojen merkityksen syytä myös eroaminen, eroon päätyminen.

Ihastumisen tarkoitus ja syy on saada ihmiset tutustumaan lähemmin toisiinsa, pitkän parisuhteen alkamis tarkoituksessa. Jos näin on niin sana rakkaus, selittyy toisen
vaihtoehdon, pitkän yhteisen parisuhteen muodostumisen jaksolla.

                  

Tieteellisesti tämä on selitetty niin että ihastuminen on se joka kaiken saa aikaan.
Ihastuminen toiseen ihmiseen kestää, hieman tapauksittain vaihdellen, kolme - viisi vuotta jonka jälkeen ihastuminen hiljalleen laantuu, mikäli yhdessäolo aikana ei ole tapahtunut riittävää samanlaista yhteen kuuluvuus tunnetta.

Toisaalta, jos suhde on ollut toimiva, kiintyminen on alkanut tapahtua joten suhde jatkuu edelleen. Kiintyminen on tämän toisen vaiheen ratkaisevin seikka.
Mikäli ei luottavaa kiintymistä toiseen ole syntynyt, suhde ei toimi ja päätyy eroon.

                              
Kortin teksti kertoo: Ystävyytemme on toisinaan rankkaa, mutta tosi opettavaista.
Kortin tosin on saatu 7 vuotta avioeron jälkeen, eikä siis liity aitoon avioeroon.

Kuinka moni alkanut suhde päätty eroon, jo ennen kuin on ehtinyt kunnolla alkaa. 
Näin oli ennen ja näin on myös nyt , kuten laulussa kerrotaan.

On tapauksia jotka vievät hieman kauemman aikaa, ennen eroamista, joiden syitä voi olla monia. Useimmiten ehkä pelko kenties suurimpana, seuraava velka, joka on joko yhteinen tai yksin otettu, joiden jälkeen uuden asunnon etsimisen vaiva, omaisuudesta ja lapsista ehkä epätoivoinen kiinni pitäminen, joko eroposessin hallinta syistä tai kiusaa tehden.

Tässä alempana eräs versio aiheesta. Videon joutuu katsomaan youtube sivustolla.
Yksi helmikuinen tiistai-ilta klo 9.00, kaksi talvea ja kaksikymmentä suvea. Siinä ne.

                       

Kakskymmentä suvea sulta sain,
oi elämä. Itkenkö? En!
Kakskymmentä suvea omistain
minä kuljen iloiten.
Kevyt kantaa on taakka ja rientää tie,
joka polveillen, joka kisaillen vie
läpi suven viimeisen.

Kakskymmentä suvea sulta sain.
Soit rikkaasti, rikkaasti sen.
Valon, varjon välkettä, tuulta vain
ja nuppujen runsauden.
Mitä siitä, jos eivät ne aukeakaan,
mitä siitä, jos ylitse vaalean maan
nous pilvi jo hirmuinen!

Kakskymmentä suvea sulta sain...
Jos sentään - itkisin,
älä huoli: se on pisara kastetta vain,
kuin kaste, se haihtuu pois!
Ah, helppoahan, niin helppoa ois
kakskymmentä suvea antaa pois
käsin nuorin ja ehdottomin!
- Aila Meriluoto -
            

Kerran lempeni liekin sä syttymään sait,
sinä myöskin sen sammutit kerran.
Silloin syömmeni valtias myös onnessain
sitä kesti vain hetkisen verran.
Älä luule mä tähtesi kyyneliin jäin,
sekä vuoksesi öitäni valvoin.
Sinä kuulehan petturi nyt ystäväin,
älä usko sun muistoas palvoin.

Olit petturi niin sinä ystävä vain,
mutta kaiken sen anteeksi annan.
Sillä valheista sun aivan kylliksi sain, 
nyt vain muistoa harmaata kannan.
Siksi lauluni laulelen naurussa suin,
eikä murhe saa mieltäni painaa.
Muuta kertoa tahdo nyt en enää kuin, 
koskaan kaipaa en lempesi laivaa.

SAMPO - ROSENLEW #1.

                         

Puurakenteisen puimakoneiden kysyntä alkoi laskea, kun uusien leikkuupuimureiden tuonti Suomessa alkoi ja näiden kysyntä kasvoi. 
Sampo puimakoneita valmistui 1946 jälkeen n. 2700 konetta vuodessa, 1955 jälkeen enää vain 1500 vuodessa. 

1950 vuoden aikana leikkuupuimurien maahantuonti alkoi ja itsekulkevien puimurien myynti kasvoi vuosi vuodelta.

                         
Suomessa ensimmäinen itsekulkeva puimuri merkki oli Massey-Harris, (Hankkija).

Leikkuupuimurien kehitys aloitettiin Porissa 1950-luvulla jolloin tehtaan pitkäaikainen
johtaja ei vielä hyväksynyt koneen valmistamista, vaan vastusti hanketta. 
Kun otetaan huomioon vielä kapeat ja pienet pellot jotka suureksi osaksi olivat avo- ojissa, niin puimurien toiminta mahdollisuuksiin ei täysin uskottu, sillä niitä pidettiin painavina, kömpelöinä, tilaa vievinä ja hankalasti käsiteltävinä laitteina, joiden käyttö
märällä syyspellolla olisi lähes mahdotonta.

Itseliikkuvien koneiden valmistusta valmistusta ei silloin vielä aloitettu, vaikka uutta tuotetta etsittiin ja oli kehitetty. 1956 tuli myyntiin uusi puimakonemalli sampo 57.
Kone tuli tunnetuksi täysin metallisen rakenteensa ansiosta Teräs-Sampo nimellä.
Koska tämä oli edeltäjiään suurempi seulaston leveydeltä ja painavampi muita, sitä kutsuttiin traktorikäyttöiseksi puimakoneeksi.

Olihan puurakenteisia koneita myös traktorien avulla pyöritetty, mutta Teräs-Sampo 
oli liian raskas kahden hevosen vedettävä maantiellä ja siirroissa, mutta ei traktorille. 
Teräs-Sampo 57 valmistui 1956-1957 aikana 1149 kpl.

Leikkuupuimurien tuotanto aloitettiin, vaikka johtaja edelleen pelkäsi hankkeen olevan huono. Prototyyppi valmistui 1955 kesällä ja kokeiltiin elokuussa, jolloin huomattiin leikkuuleveyttä tarvittavan lisää ja seuraavana kesänä kokeiltiin uusia prototyyppejä.
Kuuden koneen sarja konetta valmistui ja niiden jälkeen aloitettiin 300 koneen sarja.
Valmistuneesta 300 koneesta ei annettu julkisuuteen mitään tietoa ennen valmistusta.

SAMPO PUIMURIT / TEKNISET TIEDOT

Koneet valmistuivat 1956 aikana, ja maaliskuussa 1957 nähtiin ensimmäinen ilmoitus
näistä koneista julkisuudessa. Ensimmäiset Sampo puimurit olivat myynnissä.
Kevään kuluessa kaikki 300 konetta oli myyty jo ennen kesää.

                                             

Uusi puimuri Sampo 657 LP.  Malli sai myöhemmin lempinimen ”Mummu - Sampo”
Nimityksen syynä oli luultavasti, kun mies ajoi ja vaimo tarvitaan vaihtamaan säkki.
Leikkuuleveys 6 jalkaa, puimakone leveys 57 senttiä.
Kone oli puinti koneiston osalta lähes sama kuin Teräs-Sampo 57.

Moottori oli volkswagen 1200 cc bensiini-moottori.  LP tarkoitti Leikkuu + Puimuri.
Tätä mallia valmistettiin 1957 - 1966 välisenä aikana 2527 kpl.
Volkwagen moottorin johdosta kupla-folkkari sai lempinimen pahnan-puhaltaja.

Kahden seuraavan vuoden aikana parannettua 657 LP mallia valmistui 400 kpl.
1960 aikana Rosenlew tarjosi Sampoja ulkomaille. Espanja halusi ostaa mutta rahaa
sieltä ei saatu. Kreikkalaisille myytiin riisipelloille sopivaa mallia ja kiinaan yksi sarja.
Norja oli vientimaana ensimmäinen ja suurin yksittäinen asiakas
                   
                        
1961 esiteltiin Sampo 792 LP eli ”Ukko Sampo”. Voimanlähteenä oli Perkinsin diesel. 

                                                          
                                         Seuraava suurempi malli oli 892
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
Sampo-Rosenlew Oy is a manufacturer of combine harvesters and forestry machinery base in Pori, Finland. The company was founded as the W. Rosenlew Ltd.. Rosenlew produced home appliances as well as industrial and agricultural machinery, and was an early manufacturer of binders and threshing machinery before moving into combine manufacture in 1957.

            


Rosenlew was taken over by Electrolux and several divisions were shut down or sold off. One of the divisions, Överum, had sold combines in conjunction with Aktiv, and was later sold to Kongskilde. Aktiv had become part of Electrolux and took over Volvo BM's combine business when Volvo BM was sold to Valmet. Aktiv became part of Sampo in 1981.

By 1982, Massey Ferguson had signed an supply agreement for Sampo to build MF combines. It continues as AGCO now owns 10% of the company.
In 1991 the Combine division was subject to a Management Buyout by Timo Prihti and renamed as Sampo-Rosenlew Ltd. (Sampo was a brand name used on the companies threshing machines from the 1920s).

A joint venture was established in Estonia in 1993, and another in 1996 for Romania. The joint venture JSV Sampo Rostov was formed along with RostSelMash in the mid-2000s. Same Deutz-Fahr bought 10% of the company in 2003 and began marketing Sampo-produced combines under the Deutz-Fahr brand. In 2006, an agreement was signed with Uzel to supply them combines in Turkey, and there is now some assembly happening in Turkey. In 2011, AGCO purchased 10% of the company. 
There is also some assembly happening in Iran. 
   



Other brands have been built using Sampo technology, including combines for/by Terrion, Terrion Sampo, IH-Sampo, Bizon, Braud, Deutz-Fahr, Massey-Ferguson and Uzel.
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
 1965 valmistui kymppi-sarja, josta muodostui melkoinen menestys aikanaan. 
                          
Neljäntoista valmistusvuoden aikana puimureita eri versioineen tehtiin 10 122 kappaletta.  
                          
Kymppi-sarjan aikana puimuri sai myös Rosenlew-sukunimen.
                          
Kympit korvasi Sampo Rosenlew 500-sarja vuonna 1978. Sarjaa valmistettiin aina vuoteen 1997 asti. 
Sarjaa tosin valmistettiin 1990-luvulla monella nimellä, kahta tyyppiä, 2020 ja 2025. 
Yhteensä näitä koneita valmistettiin 10 388 kappaletta.

                                                             Sampo - Rosenlew 2020

                                                     Sampo - Rosenlew 2025
-------------------------------------------------------------------------------------------------------             
Keskikokoiset Sampot esiteltiin vuonna 1971 40-sarjana, josta sittemmin tuli 400-/600-sarja. 
                         
                         

         
1987 teollinen rakennemuutos löysi tiensä Poriinkin, ja Rauma-Repola Oy osti Rosenlewin osakekannan. 
Osa entisestä liiketoiminnasta lakkautettiin, osa fuusioitiin ja osa jatkoi erillisinä itsenäisinä yrityksinä, näin myös puimurituotanto.    
                         
Vuonna 1990 2000-sarjan SR2055 korvasi 600-sarjan. Myös TS ja HYDRO mallit tulivat markkinoille. Hydro mallin takapyörien veto oli hydraulinen, napamoottoreilla toimiva.

Uusi aikakausi
Vuonna 1991 silloisen tehtaanjohtaja Timo Prihtin perustama Sampo Rosenlew Oy osti puimuriliiketoiminnan ja uusi, nousujohteinen aikakausi Sampon historiassa alkoi. 

                                              Tornado

                                                                  Superior
1950-luvulla ei uskottu leikkuupuimurien mahdollisuuksiin puimakoneita vastaan eikä 1990-luvun alussa uskottu suomalaisen puimurivalmistuksen kannattavuuteen. 
Molemmat uskomukset ovat kuitenkin osoittautuneet vääriksi, kuten nykytilanteesta voidaan huomata.

                          

2001 julkaistiin uusi isompi 3000-sarja vastaamaan lähinnä vientimaiden kysyntään. Kotimainen kysyntä uutta isompaa sarjaa kohtaan on kuitenkin jatkuvasti kasvanut. 
                          
Kotimaan ostetuin malli on tällä hetkellä SR 2065

                          
                         Sampo Comia C12 (Komia / Comia = Happy and Handsome)

Sampo-Rosenlew Oy on maatalouskoneita valmistava perheyritys, jonka kotipaikka sijaitsee Porissa. 
Yhtiö suunnittelee ja valmistaa korkealuokkaisia leikkuupuimureita ja metsäkoneita. Sampo-Rosenlew Oy on perustettu vuonna 1991. 
Teollinen toiminta on alkanut jo kuitenkin vuonna 1853, jolloin Oy W. Rosenlew Ab perheyritys aloitti toimintansa. Leikkuupuimurivalmistus Porin tehtaalla alkoi vuonna 1957.

Tuotteita myydään tällä hetkellä noin 50 maahan. Yhtiön keskeisiä markkinoita ovat Pohjoismaat, Pohjois-Afrikka, Ukraina, Azerbaidžan ja Valko-Venäjä.

Sampo-Rosenlew -konsernin muodostaa emoyhtiö  Sampo-Rosenlew Oy:n lisäksi Jyväskylässä toimiva Sampo Hydraulics Oy. 
Se valmistaa maailmanlaajuiseen myyntiin korkealaatuisia, konevalmistajien arvostamia hydrauliikkamoottoreita sekä rotaattoreita. 
Sampo-Components Oy, joka on Sampo-Rosenlewin tytäryhtiö, on perustettu vuonna 2005. 

Yritys valmistaa metallirakenteita sekä komponentteja metalliteollisuudelle. Sampo- Componentsin toimipaikka ja tuotanto sijaitsee Nakkilassa, Satakunnassa.
Konsernin palveluksessa on noin 600 henkilöä ja liikevaihto 95 MEUR.

Lopuksi pieni pätkä musiikkia.

                   

TAMROCK - TAMPELLA

                     

Vuonna 1844 Nils Johan Idman ja Carl August Ramsay perustivat Tammerkosken 
(Tammerforss) rannalle rautaruukin (blast furnace), joka sai nimekseen Tampereen masuuni /Tammerfors masugnen / Tammer-rapids Fire nest.
Ruukki menestyi huonosti ja perustajat myivät sen vuonna 1856 Seinäjoen ruukinpatruunalle Gustaf August Wasastjernalle, joka muutti masuunin konepajaksi.

Tampereen konepajalla valmistettiin aluksi laivoja, puuhiomakoneita ja vesiturbiineja sekä vuodesta 1900 lähtien höyryvetureita.
Yhtiön kolmanneksi toimialaksi tuli metsäteollisuus, kun Tampella perusti vuonna 1872 Tampereelle puuhiomon ja osti vuonna 1886 Inkeroisten puuhiomon. Inkeroisiin Tampella rakensi myöhemmin paperitehtaan, jota laajennettiin useaan otteeseen (nykyisiltä nimeltään Anjalan paperitehdas ja Inkeroisten kartonkitehdas).

Tampella aloitti 1930-luvun alussa kranaatinheittimien valmistuksen. 
Paperikoneita ja kallioporakoneita alettiin valmistaa 1950-luvun alussa.
Vuonna 1960 yhtiön nimeksi muutettiin Oy Tampella Ab. 
Tampella-nimi oli sitä ennen ollut pitkään käytössä yhtiön tuotemerkkinä.

Tekstiiliteollisuus laajeni vuonna 1934, kun Tampella osti vuonna 1898 perustetun Tampereen Puuvillatehdas Oy:n, jolla oli tehdas Tampereen Lapinniemessä. 
Kaikki Tampellan tekstiilituotanto siirrettiin Lapinniemeen vuonna 1977. 
Tampellan tekstiilitehtaiden toiminta päättyi 1980-luvun puolivälissä.

Vuonna 1960 yhtiön nimeksi muutettiin Oy Tampella Ab. 
Tampella-nimi oli sitä ennen ollut pitkään käytössä yhtiön tuotemerkkinä.

Vesiturbiinien valmistus aloitettiin 1856. 
Aluksi Tampella valmisti useita turbiinityyppejä, vuodesta 1923 pääasiassa Kaplan-turbiineja. 
Valtaosa Suomessa nykyään käytössä olevista turbiineista on Tampellan valmistamia Kaplan-turbiineja. 
Laivojen valmistus alkoi 1857 ja päättyi 1910. 
Ensimmäinen höyrylaiva rakennettiin talven 1857–58 aikana ja laskettiin vesille 1859. Kaikkiaan Tampella rakensi noin 60 alusta.

Ensimmäinen puun hiomakone jonka Tampella toimitti 1869 Fredrik Idestamin hiomo Nokia. 

Puunhiomakoneet säilyivät Tampellan konepajan keskeisinä tuotteina hyvin pitkään. Vielä 1960-luvulla Tampella oli maailman suurimpia puuhiomakoneiden valmistajia. 

Esimerkiksi historiallisesti arvokkaalla Vääräkosken kartonkitehtaalla Ähtärissä on 3 Tampellan 1940-luvulla valmistamaa kylmähiomakonetta.
Höyryvetureiden valmistus alkoi 1898, kun Valtionrautatiet tilasi yhtiöltä 40 veturia. Vuoteen 1957 mennessä, jolloin vetureiden tuotanto päättyi, Tampella oli valmistanut yli 900 veturia. 
Suurin Tampellan valmistama veturityyppi oli raskas tavarajunaveturi 
Tr1 (Tampella "Risto") lempinimi Risto.

Höyrykattiloiden valmistus alkoi laivakattiloilla, sen jälkeen tehtiin veturikattiloita. 

Voimalaitoskattiloiden valmistus alkoi 1930-luvun alussa ulkomaisilla lisensseillä. Sellutehtaiden soodakattiloista tuli keskeinen tuote 1960-luvulta alkaen. Soodakattiloiden ohella Tampella valmisti sellutehtaiden talteenottolaitoksia.

Tampellan asetuotanto alkoi 1932 kevyiden 80 mm:n kranaatinheittimien valmistus
81KRH 71Y  ja sitä seurasi raskaiden kranaatinheittimien valmistus 1930-luvun lopusta alkaen Tampella 120 mm Mortat.
Tykkejä Tampella valmisti sotavuosina Boforsin lisenssillä (mallit 
37K/36 ja 105H37). Ensimmäinen täysin suomalainen kenttätykki (122K60) valmistui 1960. 
Tampellan 1980-luvulla valmistama kanuuna 155 K 98 on edelleen Suomen kenttätykistön pääase.
Sota-aikana Tampellan aseosaston pääasiallinen työ oli omien ja sotasaaliina saatujen tykkien korjaus.
Vuosina 1950–1974 Tampellalla oli israelilaisten kanssa Soltam = SLOMO-TAMPELLA
yhteisyritys aseiden valmistusta ja markkinointia varten. 

Lentokonemoottoreita Tampella valmisti 1930-luvulta sotavuosien loppuun. 

Sota-aikana valmistusohjelmassa olivat myös lentopommit.
Tampella valmisti Outokumpu Oy:lle kallioporakoneiden varaosia sota aikana.

Höyryvetureiden valmistuksen päätyttyä 1957 Tampella alkoi valmistaa vetureiden dieselmoottoreita saksalaisen MAN AG:n ja ranskalaisen Alsthomin (nykyään Alstom) lisensseillä. DV 12 LOKOMOTIVE

Sodan jälkeen ryhtyi suunnittelemaan omaa porakonemallia. 

Kone valmistui 1952 ja siitä tuli vähitellen menestystuote, josta kuuluisin ominaisuus muutamia vuosia myöhemmin,

oli penkki kiinnitys ja ilmanpaineella tapahtuva poran automaattinen syöttö, joka oli käänteen tekevä ylöspäin tai sivuille tapahtuvassa porauksessa, josta vasinkin ylöspäin tapahtuva oli aikaisemmin hyvin raskas ja hankala työvaihe, porauksessa käytetyn jäähdytys veden ja porauksessa irtoavan kivisakan takia 

Porakoneiden ohella Tampellan porakoneyksikkö (Tampella Tamrock Oy) valmisti porausjumboiksi kutsuttuja, usean poran käsittäviä porausvaunuja ja paineilmakompressoreita. 

                                                                  Tamrock Cator

                                                                       Tamrock DT 113 
Tamrock valmisti/ valmistaa myös TORO tuotemerkillä olevia kaivoskuormaajia. 

                                                           Tamrock Toro 450

Tamrock Toro 501 DL-9

 Tamrock Toro AMT

    

                                                              Tamrock Toro 1250
Tamrock valmisti / valmistaa edelleen myös alansa johtavia tunneli ja kaivosautoja.
                

1972 alussa Asko-Upo aloitti suomalaisten iskuvasaroiden suunnittelelun. Vasarat pohjautuivat Tamrock iskuvasaran rakenteeseen. Vasaroita suunnitellut Teuvo Grönfors siirtyi kuitenkin Roxonille, joka osti myös iskuvasarasuunnitelmat. 
Syksyllä 1974 Roxonilla aloitti juuri koulusta valmistunut hydrauliikkainsinööri Pekka Heikkonen, joka alkoi suunnitella laitetta eteenpäin. 

Tamrock valmisti sivutuotteena ensimmäisenä suomessa ROXON hydraulivasaroita (Tampere, Kalkku) jotka yhdistettiin 1980 luvulla RAMMER hydraulivasaroiden kanssa

Roxon myi iskuvasaroita menestyksekkäästi ympäri maailman paljolti Tamrock yhtiön ansiosta, jonka Tamrock tuote valikoimaan ROXON iskuvasarat silloin kuuluivat.

                           

Rammer on maailman johtava hydraulisten iskuvasaroiden valmistaja. Rammer on myös ensimmäinen joka valmisti suurimman ja suosituimman iskuvasaran.
Rammer vasarat ovat rikotustehoiltaa maailman tehokkaimpia iskuvasaraoita.
Etenekin pienissä purku-vasaroissa teho ja kestävyys, ovat hyvän suosion takeena.
                

                                          
                                                                          Tamrock Toro 50

                                                               Tamrock Toro 50

Tamrock Toro 60

                                                               Tamrock Toro Subra
Tamrockin osti ruotsalainen Sandvik AB.

Vuonna 1991 Tampellan puolustusvälineyksikkö ja Puolustusministeriön 
Vammas - kosken - tehtaat yhdistettiin Vammas Oy:ksi, 
josta tuli myöhemmin osa Patria Oy:tä. 
Tampella jäi yhtiöön vähemmistöosakkaaksi 22,3 % osuudella. Tampellan osuus myytiin vuonna 1997 Patria Oy:lle.
Tampellan metsäteollisuus (Tampella Forest Oy) ja pakkausteollisuus (Tambox Europe Oy) myytiin 1991 Enso-Gutzeit Oy:lle

Vesiturbiinien valmistus (Oy Tamturbine Ab) ja kattiloiden valmistus (Tampella Power Oy) myytiin norjalaiselle Kvaernerille vuonna 1996. 
Yhdysvaltalainen General Electric osti Tamturbinen 1999 ja jatkoi toimintaa Tampereella nimellä GE Energy (Finland) Oy. 
Itävaltalainen Andritz osti vesiturpiini liiketoiminnan GE:ltä 
ja nyt nimenä Andritz Hydro Oy. 
Tampella Power yhdistettiin Kvaernerin Pulping & Power -divisioonaan. 

Vuonna 2006 Metso Oyj osti koko tämän divisioonan Kvaerneriltä, jolloin Tampellassa harjoitettu kattila valmistus palasi takaisin suomalaisomistukseen.
Paperikoneiden valmistus (Tampella Papertech Oy) myytiin Valmet Oy:lle vuonna 1992.  

Vuonna 1997 Tampellasta oli jäljellä enää vain kallioporakoneita valmistava tytäryhtiö Tampella Tamrock Oy. 

                                                                Tamrock Zootrac DHAT

Tamrock 200 + Valmet 8150

                                                                                            Tamrock Commando 120

                                                                                  Tamrock Commando 120 Rock Drill

                                                                                    Tamrock 200 + Valmet 8150
                                                              

                                                                                      Tamrock 300 

                                                                                        Tamrock  Dino 400

                                                                                       
                                                  
                                                              Tamrock Dino 500
                                                       
                                                                 Tamrock Dino  Tamrock 700 Crawler Drill

                                          Tamrock 800 Crawler Dril Lämmin ohjaamo kallistuva ylävaunu

                                                                                     Tamrock Ranger 800. 

                                                                Tamrock Pantera 900

                                                         Tamrock CHA 110 Drill Rig

Tamrock  Series 2 Gator R/C Blast Hole Drill Rig

                                                                   Tamrock DPi 1500

                                                                                     Tamrock Axera DO-6-226

                                                                            Tamrock Robolt 520-30                                                                                                                                   

Ruotsalainen Sandvik Ab osti Tampellan osakekannan ja muutti yhtiön nimen ensin Tamrock Oy:ksi ja myöhemmin Sandvik Tamrock Oy:ksi. 

Vuonna 2006 yhtiön nimeksi tuli Sandvik Mining and Construction Oy. 
Yhtiö toimii, toiminta jatkuu edelleen suomessa, alueet Tampere, Turku ja Lahti.