Puurakenteisen puimakoneiden kysyntä alkoi laskea, kun uusien leikkuupuimureiden tuonti Suomessa alkoi ja näiden kysyntä kasvoi.
Sampo puimakoneita valmistui 1946 jälkeen n. 2700 konetta vuodessa, 1955 jälkeen enää vain 1500 vuodessa.
1950 vuoden aikana leikkuupuimurien maahantuonti alkoi ja itsekulkevien puimurien myynti kasvoi vuosi vuodelta.
Suomessa ensimmäinen itsekulkeva puimuri merkki oli Massey-Harris, (Hankkija).
Leikkuupuimurien kehitys aloitettiin Porissa 1950-luvulla jolloin tehtaan pitkäaikainen
johtaja ei vielä hyväksynyt koneen valmistamista, vaan vastusti hanketta.
Kun otetaan huomioon vielä kapeat ja pienet pellot jotka suureksi osaksi olivat avo- ojissa, niin puimurien toiminta mahdollisuuksiin ei täysin uskottu, sillä niitä pidettiin painavina, kömpelöinä, tilaa vievinä ja hankalasti käsiteltävinä laitteina, joiden käyttö
märällä syyspellolla olisi lähes mahdotonta.
Itseliikkuvien koneiden valmistusta valmistusta ei silloin vielä aloitettu, vaikka uutta tuotetta etsittiin ja oli kehitetty. 1956 tuli myyntiin uusi puimakonemalli sampo 57.
Kone tuli tunnetuksi täysin metallisen rakenteensa ansiosta Teräs-Sampo nimellä.
Koska tämä oli edeltäjiään suurempi seulaston leveydeltä ja painavampi muita, sitä kutsuttiin traktorikäyttöiseksi puimakoneeksi.
oli liian raskas kahden hevosen vedettävä maantiellä ja siirroissa, mutta ei traktorille.
Teräs-Sampo 57 valmistui 1956-1957 aikana 1149 kpl.
Leikkuupuimurien tuotanto aloitettiin, vaikka johtaja edelleen pelkäsi hankkeen olevan huono. Prototyyppi valmistui 1955 kesällä ja kokeiltiin elokuussa, jolloin huomattiin leikkuuleveyttä tarvittavan lisää ja seuraavana kesänä kokeiltiin uusia prototyyppejä.
Kuuden koneen sarja konetta valmistui ja niiden jälkeen aloitettiin 300 koneen sarja.
Valmistuneesta 300 koneesta ei annettu julkisuuteen mitään tietoa ennen valmistusta.
SAMPO PUIMURIT / TEKNISET TIEDOT
Koneet valmistuivat 1956 aikana, ja maaliskuussa 1957 nähtiin ensimmäinen ilmoitus
näistä koneista julkisuudessa. Ensimmäiset Sampo puimurit olivat myynnissä.
Kevään kuluessa kaikki 300 konetta oli myyty jo ennen kesää.
Nimityksen syynä oli luultavasti, kun mies ajoi ja vaimo tarvitaan vaihtamaan säkki.
Leikkuuleveys 6 jalkaa, puimakone leveys 57 senttiä.
Kone oli puinti koneiston osalta lähes sama kuin Teräs-Sampo 57.
Moottori oli volkswagen 1200 cc bensiini-moottori. LP tarkoitti Leikkuu + Puimuri.
Tätä mallia valmistettiin 1957 - 1966 välisenä aikana 2527 kpl.
Volkwagen moottorin johdosta kupla-folkkari sai lempinimen pahnan-puhaltaja.
Kahden seuraavan vuoden aikana parannettua 657 LP mallia valmistui 400 kpl.
1960 aikana Rosenlew tarjosi Sampoja ulkomaille. Espanja halusi ostaa mutta rahaa
sieltä ei saatu. Kreikkalaisille myytiin riisipelloille sopivaa mallia ja kiinaan yksi sarja.
Norja oli vientimaana ensimmäinen ja suurin yksittäinen asiakas
1961 esiteltiin Sampo 792 LP eli ”Ukko Sampo”. Voimanlähteenä oli Perkinsin diesel.
Seuraava suurempi malli oli 892
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
Sampo-Rosenlew Oy is a manufacturer of combine harvesters and forestry machinery base in Pori, Finland. The company was founded as the W. Rosenlew Ltd.. Rosenlew produced home appliances as well as industrial and agricultural machinery, and was an early manufacturer of binders and threshing machinery before moving into combine manufacture in 1957.
Rosenlew was taken over by Electrolux and several divisions were shut down or sold off. One of the divisions, Överum, had sold combines in conjunction with Aktiv, and was later sold to Kongskilde. Aktiv had become part of Electrolux and took over Volvo BM's combine business when Volvo BM was sold to Valmet. Aktiv became part of Sampo in 1981.
By 1982, Massey Ferguson had signed an supply agreement for Sampo to build MF combines. It continues as AGCO now owns 10% of the company.
In 1991 the Combine division was subject to a Management Buyout by Timo Prihti and renamed as Sampo-Rosenlew Ltd. (Sampo was a brand name used on the companies threshing machines from the 1920s).
A joint venture was established in Estonia in 1993, and another in 1996 for Romania. The joint venture JSV Sampo Rostov was formed along with RostSelMash in the mid-2000s. Same Deutz-Fahr bought 10% of the company in 2003 and began marketing Sampo-produced combines under the Deutz-Fahr brand. In 2006, an agreement was signed with Uzel to supply them combines in Turkey, and there is now some assembly happening in Turkey. In 2011, AGCO purchased 10% of the company.
There is also some assembly happening in Iran.
Other brands have been built using Sampo technology, including combines for/by Terrion, Terrion Sampo, IH-Sampo, Bizon, Braud, Deutz-Fahr, Massey-Ferguson and Uzel.
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
1965 valmistui kymppi-sarja, josta muodostui melkoinen menestys aikanaan.
Neljäntoista valmistusvuoden aikana puimureita eri versioineen tehtiin 10 122 kappaletta.
Kymppi-sarjan aikana puimuri sai myös Rosenlew-sukunimen.
Kympit korvasi Sampo Rosenlew 500-sarja vuonna 1978. Sarjaa valmistettiin aina vuoteen 1997 asti.
Sarjaa tosin valmistettiin 1990-luvulla monella nimellä, kahta tyyppiä, 2020 ja 2025.
Yhteensä näitä koneita valmistettiin 10 388 kappaletta.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------
Keskikokoiset Sampot esiteltiin vuonna 1971 40-sarjana, josta sittemmin tuli 400-/600-sarja.
1987 teollinen rakennemuutos löysi tiensä Poriinkin, ja Rauma-Repola Oy osti Rosenlewin osakekannan.
Osa entisestä liiketoiminnasta lakkautettiin, osa fuusioitiin ja osa jatkoi erillisinä itsenäisinä yrityksinä, näin myös puimurituotanto.
Vuonna 1990 2000-sarjan SR2055 korvasi 600-sarjan. Myös TS ja HYDRO mallit tulivat markkinoille. Hydro mallin takapyörien veto oli hydraulinen, napamoottoreilla toimiva.
Uusi aikakausi
Vuonna 1991 silloisen tehtaanjohtaja Timo Prihtin perustama Sampo Rosenlew Oy osti puimuriliiketoiminnan ja uusi, nousujohteinen aikakausi Sampon historiassa alkoi.
Tornado
1950-luvulla ei uskottu leikkuupuimurien mahdollisuuksiin puimakoneita vastaan eikä 1990-luvun alussa uskottu suomalaisen puimurivalmistuksen kannattavuuteen.
Molemmat uskomukset ovat kuitenkin osoittautuneet vääriksi, kuten nykytilanteesta voidaan huomata.
2001 julkaistiin uusi isompi 3000-sarja vastaamaan lähinnä vientimaiden kysyntään. Kotimainen kysyntä uutta isompaa sarjaa kohtaan on kuitenkin jatkuvasti kasvanut.
Kotimaan ostetuin malli on tällä hetkellä SR 2065
Sampo Comia C12 (Komia / Comia = Happy and Handsome)
Sampo-Rosenlew Oy on maatalouskoneita valmistava perheyritys, jonka kotipaikka sijaitsee Porissa.
Yhtiö suunnittelee ja valmistaa korkealuokkaisia leikkuupuimureita ja metsäkoneita. Sampo-Rosenlew Oy on perustettu vuonna 1991.
Teollinen toiminta on alkanut jo kuitenkin vuonna 1853, jolloin Oy W. Rosenlew Ab perheyritys aloitti toimintansa. Leikkuupuimurivalmistus Porin tehtaalla alkoi vuonna 1957.
Tuotteita myydään tällä hetkellä noin 50 maahan. Yhtiön keskeisiä markkinoita ovat Pohjoismaat, Pohjois-Afrikka, Ukraina, Azerbaidžan ja Valko-Venäjä.
Sampo-Rosenlew -konsernin muodostaa emoyhtiö Sampo-Rosenlew Oy:n lisäksi Jyväskylässä toimiva Sampo Hydraulics Oy.
Se valmistaa maailmanlaajuiseen myyntiin korkealaatuisia, konevalmistajien arvostamia hydrauliikkamoottoreita sekä rotaattoreita.
Sampo-Components Oy, joka on Sampo-Rosenlewin tytäryhtiö, on perustettu vuonna 2005.
Yritys valmistaa metallirakenteita sekä komponentteja metalliteollisuudelle. Sampo- Componentsin toimipaikka ja tuotanto sijaitsee Nakkilassa, Satakunnassa.
Konsernin palveluksessa on noin 600 henkilöä ja liikevaihto 95 MEUR.
Lopuksi pieni pätkä musiikkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti