torstai 11. syyskuuta 2014

Tanssilava / Lavatanssit

Kun suomessa alkaa kesä ensimmäiset tanssilavat avataan heti pääsiäisen jälkeen, avoinna ne ovat 15.4. - 30. 9 yleisölle kesän aikana, jonka jälkeen niissä alkaa olla liian kylmä, sekä esiintyjille että kaikille mukana oleville.

Suomen kesään kuuluu erottamattomana osana lava-tanssi. Tanssimusiikki, joka yleisesti on country tai foxi tyylistä musiikkia. Toisena suurena latino - rytmit ja tietysti tango ja valssi. 
                          
Hey, come here to dance here
and the familiar rhythm here in their veins.
It is anyone's useless to resist now
it is all rhythm, it must not.

As a young person is not to be silent
and therefore a wild pitch rattling sounds.
You feel it like I did
it happens we have to dance.

Hey, come here to dance here
and the echo goes before, across the country.
Now it is time to use with caution
speeding away from the days of youth.

Ken is a young person once he stabilizes
rhythm and pitch bend changes else.
Now here come here to dance
whereas the familiar rhythm in his veins.

Again, feel the rhythm in his veins.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tanssilavojen rakentaminen on alkanut Suomessa Ilmar Talven mukaan 1880- tai 1890-luvulla. Suomesta kertovassa uutisessa ruotsinkielinen sana dansbana esiintyy Suomea tarkoittavana ensi kerran 1876 Åbo Underrättelser -lehden uutisessa Porista. Jo tätä ennen sana oli esiintynyt uutisissa muualta. Suomenkielinen sana tanssilava esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1879 Uuden Suomettaren Mikkeliä koskevassa uutisessa.

Vanhimpia tanssilavoja Suomessa olivat kaupunkien kansanjuhlien ja muiden tapahtumien tilapäiset avolavat. Maaseudulla tanssilavojen on arveltu levinneen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta muualle Suomeen. Niiden rakentamista helpottivat modernit höyrysahat, joista saatiin tasaisia lattialankkuja, samalla kun tasaisempaa lattiaa vaativat myös uudet paritanssit. Yhteen lavojen leviämisen kanssa osuu myös nuorisoseuraliikkeen nousu.

1900-luvun alkuvuosikymmeninä seuratalot korvasivat osittain varhaisia avolavoja. Forssan seudulla tehdystä tutkimuksesta nähdään, että kun tansseja oli vielä 1920-luvulla melko vähän, niin 1930-luvulla niitä alettiin järjestää enemmän. Tanssipaikkoina olivat pääasiassa ladot (paikallisessa murteessa ”makasiinit”) ja seuratalot.Toisen maailmansodan jälkeen seurojen ja yhdistysten rakentamat tanssilavat lisääntyivät kuitenkin nopeasti.
                                     
Lähes sata vuotta vanha Sivakan lava Kaavin kunnan Sivakkavaarassa on yksi Suomen vanhimmista yhä toimivista tanssilavoista.
Eräiden tietolähteiden mukaan tansseja on pidetty Sivakan lavalla jo vuonna 1907.

Tanssilavojen tyyppeinä erotetaan vuonna 1993 tehdyssä tutkimuksessa avolavat, katetut lavat ja suurlavat. Avolavoja rakennettiin paljon sotien jälkeen, mutta säiden armoilla ne kestivät vain muutamia vuosia lahoamatta. 2000-luvulla niitä oli enää muutamia, lähinnä katettujen lavojen laajennuksina tai tilapäiskäytössä. Katetut pienlavat taas olivat joko avo- tai umpiseinäisiä, ja umpiseinäisissä saattoi jo olla sähkö ja lasi-ikkunat.

Suurien lavojen rakentaminen alkoi 1950-luvun lopussa. Niitä oli tavallisesti yksi tai kaksi maakuntaa kohti hyvien liikenneyhteyksien varrella, ja niissä olivat varustuksena yleensä lasi-ikkunat, sähkövalo, porttikatos ja usein myös keittokatos ja putka. 

                  

Tanssilavan ympärillä oli yleensä suuri aidattu alue ja mahdollisesti erilliset kahvio ja WC sekä aidan ulkopuolella pysäköintialue. Usein houkuttimena on myös kaunis maisema.

Kun maaseutu alkoi autioitua, taloudellisen kannattavuuden edellytykseksi nousi lavan suuruus, ja matkat tanssilavoille pitenivät. Maantieteilijä Pentti Yli-Jokipiin Lounais-Suomessa tekemästä tutkimuksesta nähdään, että tällöin pienet paikalliset lavat vähenivät ja 1970-luvulla lavojen alueellisessa jakaumassa oli siirrytty kuntatasolta seututasolle. 1980- ja 1990-luvulla tanssilavojen määrä kääntyi kuitenkin nousuun. Osittain tämä voi liittyä kylätoiminnan nousuun.

Myös valtakunnallisesti tanssilavojen määrä on tasaisen hitaasti vähentynyt, mutta muiden tanssipaikkojen noussut. Vuonna 2005 kesätanssipaikkoja oli tasaisesti koko maassa ja talvi-tanssi paikkoja vähintään joka maakunnassa
-------------------------------------------------------------------------------------------------
Tanssilavat, ne harvat jotka yhä ovat jäljellä, täyttyvät jälleen yleisöstä ja esiintyjistä.
Esiintyjän, tai paremminkin solistin valinta vaikutaa lähes suoraan yleisön määrään.

                              
Tanssilava on ulkoilmassa tapahtuvan tanssin paikka, tarkoitukseen rakennettu avoin tai katettu lava, jolla harrastetaan ns. lava-tanssia. 

                             

Suurten tanssi-lavojen rakentaminen alkoi 1950-luvun lopussa. Niitä oli tavallisesti yksi tai kaksi maakuntaa kohti hyvien liikenneyhteyksien varrella ja niissä oli varustus yleensä lasi-ikkunat, sähkövalo, porttikatos ja usein myös keittokatos ja putka.


                             

                         

Tanssilavan ympärillä oli ja on yhä edelleen yleensä suuri aidattu alue ja mahdollisesti erilliset kahvio ja WC sekä aidan ulkopuolella pysäköintialue. 


                            
Kun maaseutu autioitui, taloudellisen kannattavuuden edellytyksenä oli nousi lavan suuruus ja matkat tanssilavoille pitenivät. 

Toisen maailmansodan jälkeen tanssilavojen on sanottu Ruotsissa korvautuneen katetuilla rakennuksilla, kun taas Suomessa ilmiö on jatkunut, enemmän tai vähemmän, elinvoimaisena ulkona olevalla lavalla edelleen.

                    

Yhtä lailla kuin tanssilavoja on Suomessa pidetty suomalaisena ilmiönä, ne on Ruotsissa nähty ruotsalaisuuden ilmentyminä ja Ruotsissa niitä tiedetään olleen ainakin jo 1910-luvulla. 


                             

Suomalaisissa sanomalehdissä ensimmäinen maininta tanssilava (ruots. dansbana) on Ruotsin kruunuprinsessan syntymäpäivistä kertovassa uutisessa vuodelta 1850.
Kristianiassa (nykyisessä Oslossa) Norjassa tanssilava mainitaan vuonna 1876 ja Jeniseiskissä Siperiassa myös vuonna 1876.

Ranskan ja Englannin kielessä sanalle tanssilava on ollut vaikea löytää täsmällistä vastinetta ilmiöstä, muilla kielillä kerrottaessa. 
Irlannissa tanssilavoja (engl. dance platform) kerrotaan olleen toiseen maailmansotaan asti. Silloin tanssivat etenkin nuoret sunnuntaisin kirkonmenojen jälkeen, usein huilu- tai viulupelimannin säestyksellä. 

Samoin lavalla tapahtuvia tansseja kerran viikossa on tavattu Meksikossa. 
Etenkin englanninkielisessä maailmassa yleisempää on kuitenkin vastaavasti vaikeasti suomennettava ”tanssihuonetanssiminen” (engl. ballroom dancing). 
Monet suomalaiset lavatanssit ovat muunnelmia näistä salitansseista. 
                                                               Lappajärvi
                                                               Merimaja
Särkkä, Punkalaidun.
----------------------------------------------------------------------------------------
Marcato (s. 1936 Padova, Italia) on italialainen laulaja, joka nautti suurta suosiota Suomessa 1950- ja 1960-luvulla.
   
Hän oli merkittävä osa suomalaista tanssilavakulttuuria, yhdessä muiden kanssa. 
Suomeen esiintymään hän tuli ensimmäisen kerran Pohjoismaiden kiertueellaan vuonna 1957, jolloin hänen laulamansa Guaglione (Poika varjoiselta kujalta) ja Lazzarella nousivat levymyyntitilastojen kärkipaikoille. 
                                        Tanssilava  Kisapursi
Marcato palasi muutaman vuoden tauon jälkeen suomalaisille iskelmälistoille levyttämällä Toivo Kärjen tangoja italian kielellä vuosina 1963 ja 1964. 

Eräs suosituista oli  Liljankukka / Resterá.  ----------------------------------------         

                 

19 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Hello, J-C.
      Yep, have fun, (before winter coming soon).
      I like dance music, and singing.

      :) You know, I have a dream.
      Perhaps someday we will meet "western movie" marks
      such as Tonto and lonely rider

      Poista
    2. yeeesss, my avatar is the Lonely Rider,
      good shot Max :)

      Poista
    3. and i find this pictures on your blog ;))

      Poista
    4. Yes and Jep.
      Yes I know this, :))
      I laughed myself, when I saw your picture has changed to another....

      Poista
    5. J-C !!!
      So, yippie jippijaijee ...
      ..and bang bang bang, powder smoke, and manymany horses

      Poista
  2. Hei missä Merimaja oli tai Lappajärvi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastauksena voisin olettaa, että ne on entisillä paikoillaan, etenkin Lappajärvi, joka muuten oli ensimmäinen laulu jonka nauhoitin sanelukoneelle, ajellessani työmatkaa porin suuntaan, ja kokeilin oman ääneni kuulemista livenä.

      Tosiasiassa nämä kaikki aikomani lavakuvat olisivat pasuttaneet tämän sivun ehkä liian suureksi, ja ajattelin ettei se aukea kaikille koneille, joita lukijoissani on.

      Tämä sivu on niitä vanhoja konsepteita, joita on vieläkin useita odottamassa.
      Tarkoitus oli julkaista tämä hieman erilaisessa muodoaa jo keväällä, sitten kesäkuussa
      mutta innostus lopahti kesken.
      Heinäkuussa tuli se sairaala reissu ja jälleen siirty, hieman muunneltuna, tähän asti.

      Poista
    2. Toivottavasti olet jo tervehtynyt?

      Poista
    3. Ja kiitokset Maksimuksi olit lisännyt Merimajan:)

      Poista
    4. Huomenta, Leskisbestis, aamukahvin ääreltä.
      Eihän minusta tervettä saa tekemälläkään, eikä minulla ole koskaan ollut terveen papereita, mutta kyllä tämä menettelee, sydämen rytmin riirtoa odotellessa.
      Verikokeisiin (inr-koe) olen maanantai päivän tapaan menossa.

      Poista
    5. Ole hyvä ;) leskihyvä.
      Aikaisemmat kuvat valitsin ruudulle osuvalla hakutuloksella
      ja vasta nyt, aikaisemmin asiasta tietämättömänä, osasin etsiä nämä kuvat.
      Ollapas ny leskiseni hyvä vaan.
      Terkkuja täältä aamukahvin ääreltä ja päivän jatkoja.

      Poista
  3. Melkoisen työn olet tanssilavojen historiaa tutkiessasi tehnyt! Oi kultainen nuoruus! Siellä sitä sydän pamppaillen tuli seisottua tyttöjen puolella samalla kun pojat "seilasivat" ees taas tyttöjä arvioimassa. Ja voi murheen määrää kun "tilunen" poika joka oli hakenut monta kertaa, istuikin loppuillasta toisen tytön kanssa penkillä lavan laidalla muiden tanssia katselemassa.

    Jenkkapirtin lavalla, jossa aikoinaan tapasin nuoruuteni ihastuksen (yhden niistä), oli ja on ehkä vieläkin ulommaisena "aaltoileva" lattia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Petriina.
      Kiitti kommentistasi.
      Nämä on helppoja poimia plokiin.
      Harmittaa kun olen juuri sellainen mies, joka koskaan ei tanssi, nyt ei enää kestä polvet
      Sydän on kyllä odottamassa pysähdyttämistä ja rytmin siirtoa uuteen tahtiin.

      Mutta yleisesti: Kun ei ole pitkään aikaan malttanut kirjoittaa kun vain panssarivaunuista ja lentokoneista, on mukava kirjoittaa tähän pitkästä aikaa.
      Aihioita, siis vanhoja konsepteja on kymmeniä, kun tahtoo kyllästyttää kirjoittelu.

      Oikeastaan tämä tuli siksi kun mulla on kauan ollu ulkomailta asti vierailijoita, kuten kotimaastakin ja te kaikki käytte uskollisesti ja päivittäin.
      Nyt halusin tällä herättää muiden maiden lukijoiden keskuudessa kiinnostusta tähän
      lavatanssi kulttuuriin, joka taas taitaa olla laskevassa trendissä, laman myötä.

      Poista
    2. Petriina, jäi sanomatta, että muistan tuon saman tunteen, kun tyttö, jonka kanssa olin yrittänyt parin kipaleen ajan (tai useemman) ahustaa pitkin lattiaa, liimautui loppuillasta jonkin toisen pojan kainaloon, kunnes poistuivat yhdessä...

      Tämä aaltoileva lattia taisiolla aikamoinen harvinaisuus, tuohon aikaan, ja etenkin nykyisin. Ei taida olla kovinkaan monia jenkan tanssijoita enää tänä päivänä jäljellä.

      Poista
  4. Hei Maxi! Hienon jutun olet tanssilavoista tehnyt, monta tuttua lavaa löysin jutustasi, esim. Ämyrin ja Esakallion lähellä mökkimaisemia.

    Mukavaa syksyn jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa. Marizan.
      Kiva jälleen kuulla sinusta jotakin.
      Ämyrin lavasta mulla on aina ollut sellainen luulo, että jonnekin Virrat tai Alavus suunnaltatämä lava saattas löytyä, tai päijät hämeestä, eikä etelä-hämeen suunalta.

      Poista
  5. Ämyrin lava löytyy Somerniemeltä ja Esakallio Somerlta Saloon päin muutama kilometri.
    Saloon päin on myöskn ns.talvipaikka eli Teeriharju, kiva paikka sekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomenta, Marizan.
      Kiitos tiedoista.
      Teeriharju oli tuttu, mikäli se on somerolta saloon johtavan tien alkupäässä.

      Aamukahvi mukillisen äärellä taas istun.
      Klikkailin somerniemen nettiin, enkä voi kuin ihmetellä kuinka kauas hämeen lääni on aikoinaan ulottunut, ranikkoiden suuntaan.

      Poista