Lähes kaikki mikä jollakin tavalla surisee, pörisee, kolisee, paukkuu, soittaa ja laulaa on etusijalla....
lauantai 3. joulukuuta 2011
Elämänviisautta intiaaneilta.
Olen aina, kulkuri romantiikkaa ihailevana, sitä kannattavana ja usein myös noudattavana, ollut sitä mieltä, että kuten musiikissa ja elokuvissa tuo parhaiten näkyvä uusiutuvuus, kuten monissa muissakin, erilaisissa muotiintulevissa asioissa, esiintyy aina n.kahdenkymmenen vuoden välisenä syklinä, tullakseen uudelleen esiin, usein jopa hieman parempana versiona, niin samoin ihmisenkin pitäisi muuttaa asuinsijaansa samalla aikavälillä joka on myös ns. sukupolvien mies-ikä, siis tuo kaksikymmentä vuotta jonka myös raamattu taitaa sellaiseksi ilmoittaa.
Nytkin olen, kenties jälleen, aloittelemassa elämäni neljättä, kaksikymmentä vuoden kautta.
Tässä alempana muiden ilmaisemana sama asiaa:
Ihminen on haasteista elävä olento. Luovuustutkija Mihaly Csikszentmihalyi kertoo Flow-kirjassaan havainnoista, joita kanadalainen kansantieteilijä Richard Kool on tehnyt Shuswap-alueella brittiläisessä Columbiassa, Kanadassa, asuvista intiaaniheimoista.
Heimojen vanhimmat päättävät aika ajoin, noin 25-30 vuoden välein, että koko kylä ihmisineen, eläimineen ja pysyvine infrastuktuureineen tulee muuttaa jonnekin muualle
vain siksi, että muuten elämästä tulee ennustettavaa ja haasteetonta, -
ja ilman haasteita merkityksetöntä.
Muutto tehdään säännöllisesti, vaikka se ei kylän toiminnan ja esimerkiksi ravinnon saatavuuden kannalta olisi mitenkään välttämätöntä.
Heimon vanhimmat ovat vakuuttuneita, että kylän pystyttäminen uuteen paikkaan tekee elämästä elämisen arvoista sekä energisoi ja uudistaa ihmisiä ja saa heidät tuntemaan itsensä terveiksi.
Pysyvyyden ja muutoksen välinen rajaviiva kuuluu elämän tärkeimpiin viivoihin.
Se on veteen piirretty, ja se pitää piirtää itse.
- Textit: Koski / Taberman -
Kiitos vierailuistanne.
Hyvää pikkujoululauantaita toivotukseni kaikille.
perjantai 2. joulukuuta 2011
Sieltä väliltä ja pikkuisen sivusta
Pärjäämme kilpailukykyvertailuissa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita että hallussamme olisi jokin ylivertainen elämisen viisaus tai tolkku.
Elintasomme on hyvä, mutta ei se tarkoita sitä että elämänlaatumme olisi.
Ei löydy hyvä elämä pelkästään talouden tunnusluvuista.
Ei vain itseä ihailemalla, peiliin tuijottamalla, eikä muita matkimalla,
vaan sieltä väliltä ja pikkuisen sivusta.
Vaikka hyvän elämän ainekset ovat tarkoin tiedossa, se on yhä utopia.
Vain hölmö jättää ikiliikkujan rakentamatta, jos saa vihdoin eteensä piirustukset.
Kuinka monta maallista paratiisia onkaan julistettu utopiaksi vain siksi,
että ahneus ja itsekkyys niin vaativat?
- Textit: Koski / Taberman -
Videot: Sinulle! Kiitos Oskarin päivän toivotuksista.
Kiitos vierailuista. Hyvää päivänjatkoa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)