Tuosta laulusta olen aina pitänyt, kerroin plogissani tästä 25.3.2011. Olin kuunnellut sitä aiemmin radiosta, eikä sitä ollut juutuupissa. Myöhemmin huomasin sen jtuupissa ja viime talvena siitä oli tehty karaokeversiokin. Ystäväni, kaimasi lauloi tämän tähtiartistikisassa ja pääsi superfinaaliin, ei kuitenkaan ihan palkinnoille asti.
Voihan PLätty. Huomenta ja pannari vieköön, kiitti kommistasi. Siis sen johdosta kun meillä on hieno samankaltainen tuo musiikkimaku. Voisko ihmisillä meidän musamakua parempaa ollakaan.
Mutta tuota valssia ilmeisesti tarkoitat. Se on hieno, etenkin sen sanoitus. Korviini kantautui tämä laulu ekakertaa eräästä saarta lähestyvästä viiskytäluvun viimeiseltä vuodelta tehdystä rannikkoveneestä, tiedäthän, tuollaiselta vielä klassisesti muotoillulta.
Mutta tuo Mattilan kipales lähtee niin matalalta alkuun ja on siinä pari muutakin kohtaa, joiden takia se ei tahdo luontua kunnolla meikäläiselle.
Mutta uusin jonka nyt olen saanut luonnistumaan kunnolla on tuo ikivanha, kaipuun kukka (Fyr Elise) jonka olen heti alusta asti onnistunut rytmittämään oikein, hieman samaa ongelmaa, kuin pelurissa, mutta helpompi laulaa.
Valitettavasti tätä Beethofenin rakkaustarinaa ei enä löydy mistään, tuona alkuperäisenä, ja iki-ihanana saksankielisenä versiona, jollaisena sen jo lapsena opin tuntemaan ja siitä myös tykkäämään. Catherina sitä esitti. Samoin kuin tähtien takana kipaletta.
Tuota beethofenin rakkaustarinaa on kerrottu kauan, alkaen siitä kun hän ei kelvannut köyhänä, nuorena säveltäjänä, rikkaalle appiukolle joka eväsi rakkaus-avioliiton nuorilta rakastavaisilta.
Tuosta laulusta olen aina pitänyt, kerroin plogissani tästä 25.3.2011. Olin kuunnellut sitä aiemmin radiosta, eikä sitä ollut juutuupissa. Myöhemmin huomasin sen jtuupissa ja viime talvena siitä oli tehty karaokeversiokin. Ystäväni, kaimasi lauloi tämän tähtiartistikisassa ja pääsi superfinaaliin, ei kuitenkaan ihan palkinnoille asti.
VastaaPoistaVoihan PLätty. Huomenta ja pannari vieköön, kiitti kommistasi.
VastaaPoistaSiis sen johdosta kun meillä on hieno samankaltainen tuo musiikkimaku.
Voisko ihmisillä meidän musamakua parempaa ollakaan.
Mutta tuota valssia ilmeisesti tarkoitat. Se on hieno, etenkin sen sanoitus. Korviini kantautui tämä laulu ekakertaa eräästä saarta lähestyvästä viiskytäluvun viimeiseltä vuodelta tehdystä rannikkoveneestä, tiedäthän, tuollaiselta vielä klassisesti muotoillulta.
Mutta tuo Mattilan kipales lähtee niin matalalta alkuun ja on siinä pari muutakin kohtaa, joiden takia se ei tahdo luontua kunnolla meikäläiselle.
Mutta uusin jonka nyt olen saanut luonnistumaan kunnolla on tuo ikivanha, kaipuun kukka (Fyr Elise) jonka olen heti alusta asti onnistunut rytmittämään oikein, hieman samaa ongelmaa, kuin pelurissa, mutta helpompi laulaa.
Valitettavasti tätä Beethofenin rakkaustarinaa ei enä löydy mistään, tuona alkuperäisenä, ja iki-ihanana saksankielisenä versiona, jollaisena sen jo lapsena opin tuntemaan ja siitä myös tykkäämään.
Catherina sitä esitti. Samoin kuin tähtien takana kipaletta.
Tuota beethofenin rakkaustarinaa on kerrottu kauan, alkaen siitä kun hän ei kelvannut köyhänä, nuorena säveltäjänä, rikkaalle appiukolle joka eväsi rakkaus-avioliiton nuorilta rakastavaisilta.