Lähes kaikki mikä jollakin tavalla surisee, pörisee, kolisee, paukkuu, soittaa ja laulaa on etusijalla....
maanantai 2. tammikuuta 2012
Piristystä sateeseen..
Auringonnousu 9:42. Auringonlasku 15:16. Päivän pituus on 5 h 34 min. +1 aste.
Taas vuoden alkaessa, on sama mietemielessä kuin kauniin nuoruuden päivinä. Hetkittäin tulee mietittyä, mitä tämä alkava vuosi jälleen elämääni tuo.
Tunnen seisovani hieman kuin aikoinaan näyttämöllä kansakoulun joulujuhlassa ja odotti pienoisella jännityksellä esiripun avutumista sivuun, näytelmän aloitusta, sen kaikkia kohtauksia miettien samalla päättyykö näytelmä kohdaltani onnistuneesti vai epäonnistuuko se.
Onni taitaakin oikeastaan olla siinä, ettei tiedä, mitä tulevaisuus todella eteen suo / tuo.
Caterina Valente, nimi nuoruuteni tanssipaikoilta, radion musiikkiohjelmista, hänetkin olin jo unohtanut. Koen vuoden kierron niin että syksystä jouluun mennään ikään kuin ylämäkeä kunnes vuoden vaihteen jälkeen aletaan kieriä mäen huipulta kevättä kohti alaspäin loivaa rinnettä kuin lumipallo, kesä on sitten enempi tasamaata.
Petriina kiitos kommistasi. Tuo vertauksesi on tosi hyvä. Vieläpä ihan looginen.
Mutta laulajattaresta. Suosikki kipaleekseni häneltä ja velipojaltaan Silvio (rancesco) Valentine;lta tuli joskus aikanaan Tähtien takaa tai tähdet kertovat sen, sekä kaipuun kukka, muutamia muitakin tietysti, Lauloivatpa sisarukset joitakin hittejä myös duettona.
Olen tämän naisen kipaleista, kuten mm. Rosmarysta, Almasta, Betulasta, Doriksesta, tietty tottakai suosikistani Conniesta, tykännyt nuoruuteni päivistä, siis heidän rytmikkäistä kipaleistaan ja änestään tietty, siitä asti kun niitä vain joissakin yhteyksissä saattoi kuulla.
Kyllä mun musiikkimieltymykseni tulee kieltämättä tuon ajan suosuikeista. Etenkin kun pienenä kiertelin, vietin aikaani paljon sairaaloissa, joissa moniss aoli hyvä radion kuuluvuus joskus jopa niin, että jmuutamat hoitajat toivat (-57-60) oman pienen patteriradionsa hetkeksi joskus päivän aikana seurakseni.
Käytävän kansilassa oli myös iso radio, mutta kaikissa paikoissa toiset, esim. osastonhoitaja ei suvainnut näiden hoitsujen temppuja, ei myös huoneeseen tuodun radion kuuntelemista joka onnistui muiden poikien ollessa tuona aikana koulussa, alakerran koulusalissa.
Caterina Valente, nimi nuoruuteni tanssipaikoilta, radion musiikkiohjelmista, hänetkin olin jo unohtanut. Koen vuoden kierron niin että syksystä jouluun mennään ikään kuin ylämäkeä kunnes vuoden vaihteen jälkeen aletaan kieriä mäen huipulta kevättä kohti alaspäin loivaa rinnettä kuin lumipallo, kesä on sitten enempi tasamaata.
VastaaPoistaPetriina kiitos kommistasi.
VastaaPoistaTuo vertauksesi on tosi hyvä. Vieläpä ihan looginen.
Mutta laulajattaresta.
Suosikki kipaleekseni häneltä ja velipojaltaan
Silvio (rancesco) Valentine;lta tuli joskus aikanaan
Tähtien takaa tai tähdet kertovat sen, sekä kaipuun kukka, muutamia muitakin tietysti,
Lauloivatpa sisarukset joitakin hittejä myös duettona.
Olen tämän naisen kipaleista, kuten mm. Rosmarysta, Almasta, Betulasta, Doriksesta, tietty tottakai suosikistani Conniesta, tykännyt nuoruuteni päivistä, siis heidän rytmikkäistä kipaleistaan ja änestään tietty, siitä asti kun niitä vain joissakin yhteyksissä saattoi kuulla.
Kyllä mun musiikkimieltymykseni tulee kieltämättä tuon ajan suosuikeista. Etenkin kun pienenä kiertelin, vietin aikaani paljon sairaaloissa, joissa moniss aoli hyvä radion kuuluvuus joskus jopa niin, että jmuutamat hoitajat toivat (-57-60) oman pienen patteriradionsa hetkeksi joskus päivän aikana seurakseni.
Käytävän kansilassa oli myös iso radio, mutta kaikissa paikoissa toiset, esim. osastonhoitaja ei suvainnut näiden hoitsujen temppuja, ei myös huoneeseen tuodun radion kuuntelemista joka onnistui muiden poikien ollessa tuona aikana koulussa, alakerran koulusalissa.
Piti olla Francesco, tuo Silvion toinen etunimi.
VastaaPoistaAivan maksi, sitä se onni juuri on:)
VastaaPoistaNiinpä leskiseni. Sitä, auvoista onnen odostusta.
VastaaPoistaAika on toivoa vastaan, ei onni voi odottaa, niin vähän aikaa on... ...ei se hukkaan mennä saa...
Lauloi Danny aikoinaan.