maanantai 3. syyskuuta 2012

Viljan korjuu-aikaa..



Näin syksyisin, juuri tähän aikaan vuodesta on mukava joskus muistella tuota vanhaa hyvää aikaa, jolloin nykyaikaiset keksinnöt tulivat markkinoille maatalouden alkaessa koneistua, jolloin raskaat voimaa vaativat työt voitiin osittain jo korvata konetyöllä.

Vanhoja muistellen

Näistä varhaisista peltotyökoneista, lähinnä tela-traktoreista, kehittyi heti 1900 luvulla sen ensimmäisen alkukymmenen jälkeen tuo nykyisinkin jokapuolella niin maarakennus koneissa kuin tottakai myös sotateollisuudessa käytettävä teknologia jota sovellettiin melkeimpä heti panssari- ja vetovaunu käyttöön. 
Näitä olivat telaketjut sekä voimansiirto- vaihde- ja kytkin- jarru ohjajus järjestelmien teknologia (ensimmäinen Renault FT-17 tank) joita sovellettiin myös auton valmistus ym. teknologiassa kuten; planeettavaihde, tasauspyörästö, tasauspyörästöohjaus sekä kaksoistasauspyörästöohjaus.
Nykyisin näitä käytetään bensa-, diesel-, kaasu, sähkö, hydrauli-moottori käyttöisissä  laitteissa, niillä varustetuissa työkoneissa, autoissa, panssarivaunuissa, vetureissa teollisuuskoneissa.

               

Itseluovuttava elonleikkuukone. Tämä oli yleisin konetyyppi ja tässä oikeanpuoleinen, samoin yleinen, looginen eli siis myötäinen vetosuunta, kun muutamissa koneissa oli tuo vasemmalle, siis vastakarvaan ajettavuus ja työskenneltävyys.

Nämä hevosvetoiset mekaaniset peltotyö- ja elonkorjuukoneet ovat tuon kehityksen aikaan saattajia. Näistä kehittyi suuria uonen hevosen vetotehoa vaativia leikkuu ja korjuukoneita sekä puimakoneita joiden hallinta oli vaikeaa "elävän konevoiman" yhtäaikaisen sujuvan käytön ja vikuroimattoman ohjauksenhallinna takia. 
Kaiken lisäksi hevosten kestävyys (jaksavuus), ruokinta, juottaminen lännen suurilla peltoalueilla oli hankalaa ja aikaa vievää. Moottorikäyttöiset koneet eivät tarvinneet lepotaukoja ja kuljettaja voitiin vaihtaa edellisen väsyessä yhtäjaksoiseen työhön.

Itsesitova elonleikkuukone

Nykyaikainen puimakone 

Nämä monet nykyisinkin käytössä olevat 1800 luvun tuotemerkit ovat monille tuttuja.
Nuoruuteni aikaan nämä monet hevosvetoiset työkoneet, etenkin kahden hevosen vedettäväksi tarkoitetut. muutettiin traktorivetoisiksi muutamalla yksinkertaisella toimenpiteellä, poistamalla aisojen kiinnitys keskellä olevasta vetopalkista, kiinittäen siihen sopiva parrunpätkä jonka kaksi sivua vahvistettiin molemmin puolisella lattaraudalla ja poraamalla näihin sekä puuhun reikä jonkä läpi työnnettiin jonkilainen metallipultti joka kiinnitettiin traktorin nostolaitteen vetopuomin reikään. 

Näillä elonleikkukoneilla pärjättiin siihen asti kunnes leikkuupuimurit  kuusikymmentä luvulla yleistyivät, ensimmäisinä Massey-Harris (pony) Lantz, Fahr, merkit kylämme raitin tienoille osan alkessa tehdä rahtipuintia, mikäli ehtivät.
Mutta näistä lisää tappurikautena (puntiaikana).

Kiitos vierailustasi

Hyvää illanjatkoa.

7 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Ihminen ei ole kone. Kolme vuorokautta kykenee jotenkin viemään läpi nukkumatta välillä, muttas itten kun on pieninkin tauko tai pysähtyneisyyden hetki, nukahtaa niille sijoilleen vaikka pystyssä ollen. Voimatkin häipyy jonnekin kahden yhtäjäksoisesti valvotun vuorokauden jälkeen.
      Tietoisuutta sen hetkisistä tapahtumiin ei kykene reakoimaan kunnolla vain tiedostaen mitä pitäis koittaa tehdä.

      Poista
  2. Kiitos hiljaisesta kommentista.
    Tässä siihen työ-apua, womanpower systeemillä.
    http://youtu.be/xyP4VZjZAyU

    VastaaPoista
  3. Hieno juttu sadonkorjuusta maksimuksi ja tämä Ankihan oli itsellänikin Rasismia- blogissa, koska se muka sopi jotenkin aiheeseen.. Minusta tämä CCR:n puuvillalaulun edeltäjä puolustaa komeasti paikkaansa suomalaisessa musiikissa ja se sopi myös ehdottomasti tähän!

    VastaaPoista
  4. Kiitos leskiseni. Sorry kun vastaus viipyili näin pitkään.
    Jes. Muistin tuon videon plokistasi.
    Mä tykkään tästä enemmän kuin Cumuluksen versiosta.
    Ankin hieno letkeä ja pehmeä ääni pääsee tässä paremmin esille.
    Tässä musaa kaikesta katoavasta http://youtu.be/bLdKLwF6Xgw

    VastaaPoista
  5. Aivan, tämä on kaunis kappale ja sopii kyllä itselleni hyvin. Ehkä myös Sinulle?

    VastaaPoista
  6. Jes, sopii. Mä tykkään Ankista, siis ankin äänestä, sekä Bossesta ja Robertista, mutte en niinkään en cumuluksesta.
    Tämä tallenne oli selkeä, ääni ja sanat, siks tämä valinta.

    VastaaPoista