maanantai 25. heinäkuuta 2011

Luoteilua.


Nyt kun tuosta Norjan kammottavasta tapauksesta on jo kulunut hetkinen, alkaa tuo ärsyttävä jälkipuinti ja selostelu milloin missäkin yhteydessä ja asiantuntijataholla, niin kuin ne voisivat enää tapahtumiin mitenkään vaikuttaa.
Kerrankin olen Poliisipäällikkö Paatero kanssa samoilla linjoilla näistä rajoituksista. 
Jos ja kun joku hautoo vuosia tämänkaltaisen suunnitelman toteuttamista sitä ei  kyetä estämään.

Mutta kun nyt julkisuus mässäilee tuolla dumdum 
luotijutuilla niin niistä nyt selvyyden vuoksi seuraavaa.
DumDum on paikka kalkutassa, jossa tuota
luotia / ammusta alettiin ensiksi käyttää ja kokeilla.
Sana tarkoittaa yksikertaistettuna yleisesti aseen luotia
jonka luodin pää on on rikottu eri suuntiin.
Päähän on leikattu joko halkio, risti, tai viilloksia.
Nämä aiheuttavat osuessaan luodin pirstoutumisen.
Dum-Dum luoti ei siis ole räjähtävä luoti, vaikka tämä kohteeseen osuessa se hajoaakin.

Räjähtävä luoti käsitetään aina erillisenä ammuksena
joiden sisällä on täytteenä räjähtävää ainetta. Tavallisessa patruunan luodissa on yleensä sisin; Ydin lyijy-antimoniseosta, vaippa on yleensä kupariseosta tai kuparilla pinnoitettua terästä.

Muita yleisempiä luotityyppejä joita käytetään esim. pistooliaseissa joita käyttävät esim. poliisi ja armeija.
Näiden käsiaseiden tarkoitus on pysäyttää vaststaja 
joten näiden käsiaseiden kaliberi on yleensä ainakin 9mm tai suurempi.


- Pyöreäpäinen lyijyluoti, yksinkertainen ja edullinen 
  jonka pää on pyöreä. (Lead round nose = LRN  tyyppimerkintä)

- Wadcutter luoti. Lyijyluoti jonka pää on litteä, jotta luoti pysätyisi
  nopeammin,  ohessa lapuan patruunatehtaan eräs wadcutter.
  (Lead wadcutter = LW  tyyppimerkintä)

- Kokovaippaluoti. Lyijyluoti joka on kokonaan peitetty kupari-teräs vaippaan, joiden johdosta luodilla on erinomaiset lento-ominaisuudet ja erittäin suuri läpäisykyky jonka lisäksi piipun lisääntyminen vähenee ja luoti muotoutuu vain hyvin vähän maaliin osuessaan. Luoti on sotilaskäytössä. 
Tämä on myös se paljon puhekielessä käytetty "täyteinen" luoti.
(Full metal jacket. = FMJ  tyyppimerkintä)


Kuvassa kivärin lyhennetty patruuna eli sen lyhennetty (kurz) versio.
Tämän uuden patruunatyypin kehittivät saksalaiset uuteen sturmgewerh 44 kiväriin. Suuren tulitehon ansiosta enää ei tarvittu suurta läpäisytehoa joka oli ongelma jo ensimmäisessä maailman sodassa, josta syystä myös saksalaiset kehittivät konepistoolin, jonka kykeni käyttää mauserin 9 mm patruunaa, joka pieni, kevyt ja niitä mahtui paljon aseeseen.
Saksalaisten jälkeen venäläiset kehittivät aseesta oman kuuluisan kalashnikov aseensa, ja yhä edelleen tämän johdosta heillä on sotilaskäytössä tämä kaliiberi sekä tuo kurz-luotikoko, joka on tehokkaampi kuin naton käyttössä oleva 0.223 kaliiberi.



- Reikäpää-kokovaippaluoti. Luodissa on kokovaippaluodin tapainen metallivaippa
mutta sen kärjessä on reikä, niin että luodin sisässä oleva ydin, lyijy, näkyy ulos.
Maaliin osuessaan luoti muuttaa muotoaan voimakkaasti ja aiheuttaa osuessaan
suurta tuhoa kudoksissa, muotoutuen osuessaa sienimäiseksi muodoltaan.
Tämä luoti pysähtyy osuttuaan yleensä sisään tuhlattuaan osumakohdan ja sitä ympäröiviin kudoksiin kaiken liike-energiansa             
 (Jacketed hollow point = JHP tyyppimerkintä)




Puolivaippa - reikäpää luoti.
Vain osa luodista on vaipan peitossa
osa luodin lyijy ytimestä näkyvissä luodin kärjessä. 
Paljaana oleva lyijyosa muotoutuu maaliin tai kudokseen osuessaan.
Tämä on yleinen pistoolien magnum kalibereissa. 
Näiden luotien tarkoitus on pääasiassa vain pysähdyttää vastustaja.
Semijacketed hollow point = SMJ tyyppimerkintä)




Normaali puolivappaluoti.

Metsästyskäytössä.

Lapua patruunatehdas perustettu 1923.
Sen tuotekehittelyn uskotiin olevan niin hyvää, että Neuvostoliiton agentin toimesta tehtaan johtaja 1932 myrkytettiin ja toimiston kassakaapista anastettiin salaiset tiedot tehtaan kehittämän
torpedoluodin sekä nopean D-luodin kehitysvaiheista.
Lapua on myös kehittänyt Lapua Magnum 338. patruunan, joka esiteltiin CIP:lle 1987.
CIP  on kansainvälinen asetarkastusjärjestö joka on standardisoinut aseiden patruunapesien minimi-mitat sekä patruunoiden maksimi-mitat ja maksimi paineet.

Tässä Vihtavuori Oy tuotteita.



Räjähtävä luoti on yleensä varustettu luodin sisällä olevalla räjähdyspanoksella joka yleisesti räjähtää vain riittävän kovaan esteeseen osuessaan.
Räjähdyspanos on yleensä pikriinihappoa tai jodityppeä.                                                                    
Tässä venäläinen versio räjähtävästä luodista.


Sirpaleluodit on yleisesti tarkoitettu taistelu tai poliisitoimintaan. Niiden tarkoitus on kudokseen osuessaan tehdä mahdollismman suurta tuhoa. Tälläinen luoti pysähtyy
nopeasti maaliin osuessaan, maksimoiden energian nopean siirtymisen.













Tälläisiä luoteja ovat mm. Winchester SXT joka hajotessa (osuu) muodostaa kuusi samanlaista tähdenmuotoista terälehteä joiden päät ovat suorakulmassa.
Eräs tämän tyyppinen luotityyppi Black Talon on vedetty pois vapaaehtoisesti
yhdysvalloissa, sen saaman huonon maineen takia.
                           
Eräs täyteaine jota luodin sisässä on käytetty, on elohopea, joka osuman jälkeen luodin pysähdyttyä jatkaa vielä omaa vaellustaan, kuten nuo muut allakuvatut,
joiden poistokohta, jos ne poistuvat saattaa olla missä kohdassa tahansa.

Onhan meille monille tuttua tuo, jossa ihon läpi tulee vuosia onnettomuuksista vielä lasia tai vaikkapa katkennut neula, tai pieni rautapiikki, paikasta jolla ei ole onnettomuuden tapahtumakohdan kanssa mitään tekemistä.

Nämä kaikki ovat ammuksina kammottavia. Niiden aiheuttama tuho kudoksissa on paha.  Vahintään vois verrata johonkin suustaladattavan kiväärin lyijyluotiin jonka halkaisija saattoi olla jopa yli 18,5 mm, ja joka pehmeänä hajosi (lytistyi) osuttuaan.

Myös monia muita eri täyteversioita löytyy. Joitakin kuvauksia löytyy elokuvista ja muista, kuten kirjallisuudesta, jossa agentti yms seikkailusarjoja kuvaillaan.

Lisäksi tulee valojuova ja sytytys(fosfori)luodit joita sotilaskäytöss käytetään yleisesti
ja useimmiten sarjatuliaseissa ja mm lentokone-konekivääreissä ja tykeissä.

Yleistä.
Vaippa suojaa luotia korroosiolta, sekä vähentää rihloihin jäävää jätettä. On myös luoteja joiden läpäisykyvyn parantamiseksi luodin ydin on usein terästä, läpäistäkseen hieman jäykemmänkin (esim. teräs, tai kevlar) materiaalin, ja jollainen luoti on yleensä hieman raskaammissa sarjatuliaseissa tyypillinen.

8 kommenttia:

  1. Moi.
    Mihin hemmettiin kommenttisi ja molemmat vastaukseni sinulle haihtuivat

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...saatan löytää poistetusta meileistä vielä kommenttisi, mutta mistä löydän omani..

      Poista
  2. Anonyymi on lisännyt kommentin tekstiisi "Luoteilua.":

    Hyvä yritys mutta sisältää jonkin verran väärää/puutteellista tietoa. Itsekin olen 40 vuotta harrastamut ampumista ja asehistoriaa ja joka päivä törmää johonkin uuteen asiaan.
    Wadcutter (lyhenne LWC) on nimensä mukaisesti leikkuriluoti, tehty tarkkuusammuntaan ja leikkaa siistin pyöreän reiän tauluun jolloin osumapiste on helppo tulkata kilpailuissa.
    Kokovaippaluoti (FMJ) aikanaan kehitettiin siksi että saadaan suurempi lähtönopeus luodille ja piippu ei lyijyty, jolloin tarkkuus säilyy. Luotityyppi on sekä sotilas- että siviilikäytössä.
    Täyteinen on haulikossa käytetty luoti. Voi olla muodoltaan pallo tai muistuttaa rihmarullaa.
    Konepistooli kehitettiin alkujaan juoksuhautataistelun työkaluksi ja rynnäkkökivääri oli kompromissi konepistoolin ja entisen pitkän kiväärin väliltä.
    Venäjän armeija käyttää AK-74 perheessä kaliperia 5,45x39 ja luotien ytimenä on yleensä karkaistu terästappi joka keventää luotia, lisää lähtönopeutta ja läpäisyä. Suomessa on käytössä edelleen 7,62x39 eli alkuperäinen AK-47:n kaliiperi.
    Reikäpäinen vaippaluoti (JHP) samoin kuin pehmytkärkiset vaippaluodit (SP=SoftPoint) ovat yleisiä metsästyskäytössä. Sotilaskäytössä ne ovat kansainvälisin sopimuksin kiellettyjä.
    Lapua 338 Magnumin kehitti muuan yhtiö USAssa pitkän matkan tarkkuusammuntaan mutta patruuna päätyi Lapuan hoteisiin ja nimiin.
    Luotien täytteenä käytetty elohopea höyrystyy iskuenergian aiheuttaman muodonmuutoksen takia ja tällainen luoti toimii kuten räjähtävä luoti.
    Lentokonekonekivääreissä käytettiin kokovaippa-, valojuova-, sytytys-, panssari - ja panssarisytytysluoteja jo toisen maailmansodan aikana. Nykyään lentokoneissa käytetään tykkejä joiden kaliiperi vaihtelee välillä 20-105 mm. Kyllä! USAn kalustoon kuuluu tulitukikone jossa on 105 mm tykki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toinen vae kaikki vastaukseni löytyi.
      Ensimmäisen kohdalla tuli ilmoitus liian pitkästä vastauksesta, joten vähentelin siitä hieman ja järjestelmä hyväksyi sen. Kuitenkin kaikki kolme hävisi jonnekin.
      Laitan enimmäisen osioni uudelleen tämän paikalle kunhan ehdin sen tehdä...

      Poista
    2. Hyvä yritys...
      Kiitos, kehuista, vaikka en erityisen perso niille olekaan.

      ...mutta sisältää jonkin verran väärää/puutteellista tietoa.
      Paljon mahdollista, joten siinä mielessä pelkästään hyvä, että pyrit oikaisemaan nämä puutteeni, jotka saattavat joskus olla puuttellisia (tarkoituksen mukaisuus / tarkoituksellisuus) suoranaisella tarkoituksella tai muista syistä johtuen.

      Itsekin olen 40 vuotta harrastamut ampumista ja asehistoriaa ja joka päivä törmää johonkin uuteen asiaan.
      - Tämä on hieno juttu, vaikka meikäläisen aseharrastus jäi nuorempana enimmäkseen norjasta tuomisina saatuun Diana ilmakivääriin.
      Järeämmät asekokeilut sijoittuivat 10 - 13 ikävuosien aikakauteen, kiväärin, pienoiskiväärin, luodikon ja haulikon sekä 9 mm ja 7, 65 pistoolien osalta.

      Sama aikakauden, 8-12 v, kohdalle osuu myös nippelipyssyjen rakentelu, samoin ns. haulipyssyjen, joiden voimanlähteenä toimi katkaistu polkupyörän pumppu jonka hyvin tiivistetty mäntä sai voimansa pyörien punaisesta sisäkumista tehtyjen lenkkien
      työntövoimasta. Piippu oli ohutta messinkiputkea ja myöhemmin rautaputkea, johon 5 numeron hauli sopi juuri passelisti. Tähtäys tapahtui useammin piippua pitkin sihtaamalla tai piipun sivusta katsomalla.

      Liiterin 1" seinälauta oli läpäisykyvyn ylärajana, jota useimmiten ei onnistuttu puhkaisemaan, lähinnä työntömännän kumilenkkien aiheuttaman viritystilanteen tai männänpää vaurion johdosta, tai myös
      männän lukituksen olkapään ja liipasimen männän noston hankaluuksien takia.

      Poista
    3. Wadcutter (lyhenne LWC) on nimensä mukaisesti leikkuriluoti, tehty tarkkuusammuntaan ja leikkaa siistin pyöreän reiän tauluun jolloin osumapiste on helppo tulkata kilpailuissa.
      - Näköjään olet oikeassa, Osa tiedoista puuttuu, samoin puuttu myös halkileikkaus kuva ns täyteläisestä latauksesta, joka oli värillinen.

      Tässä yhteysdessä on nyt syytä mainita seikka jota tuskin tietänet. Tämä plogspot sivustn käyttö oli tuohon aikaan kun tätä laadin vielä hieman viturallaa ohjelmisto joten kuvien sijoittelu tekstiin ja tekstin muokkaus kuvien kanssa aiheuttivat monia ongelmia. Tästä syystä tekemistäni korajustoimenpiteistä johtuen sivu on edelleen puutteellinen, johtuen kait lähinnä kyllästymisestäni korjauksiin, joten se on jäänyt kuten tämä vastaukseni, tekemääsi kommenttiin, jonka vahingossa onnistuin hukkaamaan vastauksieni kanssa.

      Kokovaippaluoti (FMJ) aikanaan kehitettiin siksi että saadaan suurempi lähtönopeus luodille ja piippu ei lyijyty, jolloin tarkkuus säilyy. Luotityyppi on sekä sotilas- että siviilikäytössä.
      Täyteinen on haulikossa käytetty luoti. Voi olla muodoltaan pallo tai muistuttaa rihmarullaa.
      - Tällä ei saatu harjoitella nuorudessa, koska olkapäämme ei olisi kestäneet rekyyliä. Molemmat kotikyläni aseharrastajat, metsästäjät, antoivat meidän ampua aseillaan
      koska heillä oli saman ikäisiä poikia, heistä toinen latasi itse kaikki patruunanansa.

      Poista
    4. Konepistooli kehitettiin alkujaan juoksuhautataistelun työkaluksi ja rynnäkkökivääri oli kompromissi konepistoolin ja entisen pitkän kiväärin väliltä.
      - Kyllä, ja kehittäjä oli saksalainen Bergmann, syystä että kivääri oli liian kömpelö lähitaistelussa ja suurempana syynä kiväärin voimakas patruuna, joka oli liian voimakas lähiteistelutilanteisiin, aiheuttaen usein tarpeetonta, tahatonta vahinkoa omille miehille tiiviissä rykelmässä tapeltaessa.

      Venäjän armeija käyttää AK-74 perheessä kaliperia 5,45x39 ja luotien ytimenä on yleensä karkaistu terästappi joka keventää luotia, lisää lähtönopeutta ja läpäisyä.
      - Kyllä, Venäjä on ottanut tämän patruunan käyttöön, ilmeisesti jonkilaista yhteensopivuutta ajatellen.

      Suomessa on käytössä edelleen 7,62x39 eli alkuperäinen AK-47:n kaliiperi.
      - Näin on, ja taitaa olla ainoa länsimaa, joka tätä patruunakokoa vielä käyttää.

      Reikäpäinen vaippaluoti (JHP) samoin kuin pehmytkärkiset vaippaluodit (SP=SoftPoint) ovat yleisiä metsästyskäytössä. Sotilaskäytössä ne ovat kansainvälisin sopimuksin kiellettyjä.
      - Mikäli joku näitä noudattaa, vaikkapa nyt Ukrainan tilanteen ollessa kyseessä..

      Lapua 338 Magnumin kehitti muuan yhtiö USAssa pitkän matkan tarkkuusammuntaan mutta patruuna päätyi Lapuan hoteisiin ja nimiin.
      - Tätä en tiennyt Lapuan osuudesta patruunan kehityksessä.

      Luotien täytteenä käytetty elohopea höyrystyy iskuenergian aiheuttaman muodonmuutoksen takia ja tällainen luoti toimii kuten räjähtävä luoti.
      - Tässä kohtaa tietoni taisi olla myös puuttellinen, osaksi ehkä siksi että kirjoitan paljon muistiedon muistiedon varassa olevaa tekstiä.

      Lentokonekonekivääreissä käytettiin kokovaippa-, valojuova-, sytytys-, panssari - ja panssarisytytysluoteja jo toisen maailmansodan aikana.
      Mun mielestä näitä käytettiin jo ensimmäisen maailman sodan aikana. Silloin tosin lentokoneet olivat panssaroimattomia, mutta saksalaiset käytti 7.62 pst kivääriä hyvällä menestyksellä liittoutuneiden tankkeja vastaan

      Poista
    5. .jatkuu...

      Lentokoneissa:
      75 mm kenttätykkiä käytti B-25 Mitchell pommittaja
      75 mm panssari torjunta tykkiä Hs 129B-2
      45 mm tykkiä Jak Yakolev 9 joka ei kestänyt tykin rekyyliä
      tämä kone lähes pysähtyi paikalleen kun tykki laukaistiin.

      Suuret kaliiberit lentokoneissa: Yksinketaisesti en usko tähän kertomukseesi.
      Tottakai näihin koneisiin voidaan liittää minkälainen kanuuna tahjansa.
      Ongelma on silti sama kuin Yak-9 koneissa. Suurempikin, koska nykyiset koneet ovat nopeampia ja herkempiä kuin edellä mainitut.

      Lyhyesti: Mikäli lentokoneeseen lisätään nykyisin käytettävissä asejärjetelmissä suosittu ns.kasematti, eli ase sen patruunat ja patruunoiden syöttöjärjestelmä niin koneen siiven alle tulee yhdestä 20mm tykistä henkilöauton kokokoinen muhkura.
      30 mm tykistä tulee pakettiauton kokoinen.

      Yleistä: ns. Ruutiaseissa ongelma ei ole koskaan eikä varsinkaan nykyisin ollut itse ase, vaan patruuna. Nykyisin kun aseet ovat hyvin tulivoimaisia, tarvitaan siis paljon patruunoita yhtä asetta kohden. Patruunat ovat hankalia. Niiden varastoiminen, säilöminen, mukana kuljettaminen, niiden vaatima tila ja raskas paino ovat niiden ainainen ongelma.

      Mikäli ajatellaan 20 mm tykin painoa se jää n. 150 kiloon tai alle, kun se on asennettu toimintavalmiiksi, mutta ongelmat alkavat, kun siihen liitetään syöttöjärjestelmä sekä truunoiden vaatima tila.

      Lentokoneista: Esim A-10 Thunderbolt on rakennettu kokonaan gatling tyyppisen aseen ympärille. Asetta a ei siis ole asennettu lentokoneeseen vaan päin vastoin.

      Mikäli käytetään mainitsemisiasi 105 mm tykkiä, joka ampuu alikaliiperin ammuksia
      jota on valmistettu köyhdytetystä uraanista, joka on kaksi ja puoli kertaa painavampaa kuin tavallinen patruuna.
      Mitä luulet rekyylistä 105 mm kohdalla, mikäli se yhä tulittaa vain eteenpäin, koneen lentäessä.

      Poista