lauantai 24. maaliskuuta 2012

Lauantain mietteitä

                 

Sielun silmin katselen sua yhä, vaikka tuosta kaikesta on kulunut jo vuosikymmeniä.
Olet yhä, ja aina muistoissani, sellaisena kun sinut silloin ensikertaa näin lähelläni.

Luomiväri, huulipuna, pehmeä kätesi, matala syvältä tuleva naurahdus, iloisuus, mutta myös hillitty ladymaisen viileä, toki myös hieman harkittu, viekoitteleva käytös.

Ei sanoja, vain läsnäolo, lämmin, lähes käsin kosketeltava tunne, tunne joka tyhjensi
ja työnsi takaa-alalle kaiken, myös muut ajatukset. Vain ne hetket, saada olla vierelläsi. 
Kuinka hyvältä tuo läsnäolosi vierelläni tuntuikaan, aina kun vain olit lähelläni.

Tuntuu yhä kuin oisit vieläkin vierelläni, nämä ajatukset, kuviteltua vaiko todellista.
Lähes sanatonta liikkumattomuutta, hellää lähella oloa, vain harva sanottu sana, lause.

 
 Tuohi syttyy ja se pehmeästi räiskyy.
               Samoin vielä tunnen, kun sua mä muistelen.
                                       Vaikka vuosi sivuun, vuoden jälkeen väistyy,
                                       sut sielussani tunnen niin kuin ennenkin.

Vaikka taakse katson, en mä sinne palaa,
haaveet hiipuneet on syliin vieraiden.
Silti ajatuksin ja tuntein sua halaan,
en muuta voi, kun kerran, nää kortit valitsin.

"Sulle rakkaani tän tahdon vielä laulaa,
vielä yhden laulun sulle omistaa.
En sitä itseltäni, enkä muilta salaa,
sua vielä rakastan kuin silloin ennenkin"

Vaikka pilvet taivaan tähtitarhat peittää,
ne tähdet silti näkyy silmin, sielujen.
Yö vaikka illan yli, mustat varjot heittää,
ne varjot siedän, silti joskus itkenkin.

Joskus toivon, että unesta mä herään,
toivon kaikki olis niin, kuin ennenkin.
Uuteen aamuun taas kun voimani mä kerään,

sut jälleen hautaan, uskon uusiin unelmiin.

"Sulle rakkaani tän tahdon vielä laulaa,
vielä yhden laulun sulle omistaa.
En sitä itseltäni, enkä muilta salaa,
sua vielä rakastan kuin silloin ennenkin"

"Sua vielä rakastan kuin silloin ennenkin"
"Sua vielä rakastan kuin silloin ennenkin"
-  W Korwenkoski -
                                            

                                                      Kiitos vierailustasi.
                                                      http://youtu.be/VAt9vGrgvE8

                                                                   Hyvää päivänjatkoa

8 kommenttia:

  1. Ai. luulin alkuun että puhuit ihan minusta, mutta se olikin joku muu:) Hienoja muistoja, meillä ei taida kohta muuta ollakaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustisbestis hyvä. Olit silloin niiiin nuori, tuolloin 30v taaksepäin että...
      Niin oli ja on edelleen, tässä tapauksessa joku muu.

      Mutta nuo muistot. Tuntuu kyllä, tai oikeastaan on jo hetken tuntunut samalta, kuin sen tuossa jo toteatkin.

      Poista
  2. Hän kävelköön huoneeseesi. Kevätkaihoa on ilmassa. Kissat ja koiruudetkin on levottomia, miksipä ei ihminen. Minäkin muistelen usein kauniita muistoja, surumuistot tunkee väliin, ole siinä sitte onnellinen. ..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi. Kyllä hän on huoneeseeni kävellyt, useammankin kerran. Ihan ammatillisistakin syistä, mutta myös muista.

      Kevätkaihoa tämä ei ole. Mutta ehkä kaipausta tunnelmaan, joka kerran elämässä niin ihanasti sivusi, ja läheltä.

      Onnellinen olen, edelleen tästäkin tapahtumasta.

      Poista
  3. Luot kauniin tunnelman, Maxi! Toivoisin, että se olisi pysyvä, ettei tällaista arvokasta joutuisi jättämään taakseen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Milena Kiitos. Se tunnelma oli hieman tarkoituksellistakin.
      Muistoja on liiaksi ja kaikki kauniita.
      Hellää kahdenkeskistä yhdessäoloa.

      Hän rouva, yhä edelleen, olin silloin 14 v ollut saman ihmisen kanssa josta melkein yhtä 13 aviossa.

      Olin potilaana sairaalassa, hän herätteli mua leikkausta seuranneena aamuna unestani...
      Nyt tunteeni nousi pintaan, vain yhdellä kauppareissulla...

      Mutta menneet on menneitä. Se siitä.

      Poista