Heinäkuu / Heinän kuukausi / Hay month

Heinäkuu on gregoriaanisessa kalenterissa vuoden seitsemäs kuukausi, kesäkuukausista keskimmäinen. Se on yleisesti vuoden lämpimin kuukausi pohjoisella pallonpuoliskolla ja päinvastoin kylmin eteläisellä pallonpuoliskolla. Heinäkuussa on 31 päivää. Heinäkuuta edeltää kesäkuu ja sitä seuraa elokuu.

                   
                                             Reap to hay, just the right move method (way)  this mower 
Heinäkuu on ilmeisesti saanut nimen heinän valmistumisen mukaan, jolloin karjalle ja hevosille tarvittava heinä kaadettiin ja laitettiin seipäille jo heti juhannuksen jälkeen, hieman ennen kuin timotei-heinä ehti tuleentua (kukkia) kunnolla, sen pölyämisestä johtuvaa käsittelyä helpottaen.

Hevoskäyttöisestä traktorin vedettäväksi

Heinäkuu on suomessa myös perinteinen kesäloma aika. Myös aika jolloin mustikka ja ahomansikka alkaa kypsyä.
Heinäkuussa alkaa myös suomessa aina historiallisista aijoista asti mätäkuu nimellä (rotten month) tunnettu kuukauden (23.7 - 23.8) kestävä aika jolloin voi, sekä maito tuotteet ja ruokatarvikkeet pilaantuvat helposti. Haavat ei parane kunnolla vaan tulehtuvat hyvin helposti ja paraneminen hankaloituu huomattavasti.

Heinäkuussa suomessa on myös ns naisten viikko 18. - 24.7 (women's week) joka perinteisesti on ollut hyvin sateinen viikko. Nimen se on kuitenkin saanut naisten nimien mukaan koska jokainen viikon päivä on naisen nimipäivä.

Heinäkuun on saanut latinankielisen nimen Iulius kalenterin uudistaneen roomalaisen diktaattorin Julius Caesarin mukaan, jonka kunniaksi Rooman senaatti päätti hänen kuoltuaan antaa heinäkuulle uuden nimen. Caesar syntyi heinäkuussa. Kuukauden entinen nimi oli Quintilis, joka viittasi siihen, että se oli vuoden viides kuukausi

Tämä vuosi heinäkuu on suomessa ollut ehkä vuosisadan lämpimin. Lämpö kohosi
6.7 alkaen ja on pysynyt tasaisesti + 30c asteen tuntumassa tai hieman sen yli.
Tämä kuumuus alkaa laskea (säätila ennuste mukaan) vasta 10.8. 2014 jälkeen, jolloin se asettuu jälleen suomessa ns. normaali tasolle.

En ole kuumuuden ystävä, inhoan helteistä ilmaa ja paahtavaa aurinkoa. Eli niinkuin
meksikolainen vävy (edokas) sanoi kyllä kaikkialla pitäisi olla neljä vuoden aikaa, eikä kuten meillä, puoli vuotta on rankkaa sadetta, toinen puolivuotta on paahtava helle.
--------------------------------------------------------------------------------------------------
Onneksi taloyhtiössä on juuri meneillään ikkunoiden vaihto työ. 
Olen siis saanut uudet ikkunat, joiden välissä on sälekaihtimet. Tästä autuudesta olen saanut nauttia jo lähes kaksi viikkoa. Lisäksi pihan suuret mänty-puut antavat lisää
varjoa auringon suoralta paahteelta.

Tampereella ja tässä kylässä mittari lukemat liikkuvat 32-34 asteen välimaastossa, joka
on enemmän kuin kylliksi. Keskivikko, muun kaupassa käynnin yhteydessä piipahdan
ostamassa pullon konjakkia pitkästä aikaa. Kun koittaa tv:n  ilta-uutisten aika ensimmäisen lasillinen on mennyt nautinnolla alas ja säätiedoituksen jälkeen kaadan
vielä toisen.

Skype soitto-ääni kutsuu, ja vastaan. Hetki yleistä keskustelua, puhelun päättyessä
lupaukseen, soitan sinulle huomenna.
Torstai, varhain jo aamukahvin voimalla hereille, päivällä tonnikalan, parin tomaatin
juustosiivun ja keitetyn kananmunan jälkeen uni maittaa. Nukahdan nojatuoliin huomaten nukkuneeni kolmisen tuntia. Ulkona on auringon hohtava, suora paahde.

Mietin mitä hitsiä voin tehdä tai teen näin kuumana päivänä. Ikkuna pesu ei miellytä, ei verhokankaan ostaminen, ei pitkä kuuma ajomatka noutaa matot (turku) poikani luota. 
Kun saan silmäni auki, kaadan ripauksen konjakkia ja lataan mocca master keittimen.
Kun lasi on tyhjä, huomaan, en ole laittanut kahvikeitintä päälle, samassa puhelin soi.

Iloisena pulppuava ääni toivottaa hyvää huomenta kulta, (en tiedä kuulinko oikein?)
johon vastaan, huomenta. Ääni puhelimessa kertoo lupauksesta soitta, joten soitin päättyy totemus. Lähdetään käymään kahvilla, toistaa ääni edellisenä iltana esitetyn ehdotuksen ja lisää lähden kohta kun saan pyyhkeen ympäriltäni ja vaatteet päälle.

Pyydän tunnin aikaa, joten ehdin käydä suihkussa, löytää jostain hieman kevyempää
vaatetusta ja ajaa partani kunnolla. Tunnin sisällä olen valmis, istun pihakeinussa, ja odotan. Kohta mäenrinteen puiden välistä pilkahtaa pienen punaisen auton katto.
Vain hetki, kun tuo kirkkaan punainen pieni auto kaartaa suoraan pääoven suuntaan ja vasen etuovi aukeaa, nousen liikkumaan kohti autoa, istahdan etupenkille.

Paahde on kuumaa, autossa on ilmastointi ja molemmat etuikkunat alas laskettuina.
Kahvipaikka ja kahvia löytyy sacher kakun kera. Hetken kuluttua siirrymme muualle, suurelle puuterassille auringon varjon suojaan, kylmän lonkero ja coca-cola juoman nautintoon. 

Muutaman lasillisen jälkeen huomataan, aika rientää, perjantai iltapäivä on kulunut rattoisasti, vanhukset sekä lapsen lapset ja pieni koira odottavat vuoroaan.
Pieni punainen auto kaartaa etupihan pääovelle, käsikädessä tehdyn paluumatkan jälkeen. Kuljettajan pää kallistuu niskatukea vasten, katse kohtaa toisen. 

Kosketuksen hetki ja toisen hieman pidemmän, joka saa tunteet kohoamaan esille.
Ohi sujahtava naispuolinen pyöräilijä katsahtaa sisään, pysähtyy etuovelle ja katsoo uudestaan. Tenhoava, arjesta pois tempaiseva hetki on jälleen kerran ohi.
Kiitos iltapäivästä toivotus, lupaus nopeasta jälleen näkemisestä, muista yhteisistä ajomatkoista.

Ilta on päättynyt mukavissa merkeissä. Nousen autosta, katson, kun se peruttaa kadulle, sivuikkunat ovat edelleen auki, joten erotan sormien ja käden tekemät liikkeet, vilahdus ja ajatukseni lumonnut näky ja myös mielen hetkeksi vallannut tunne on kadonnut, mutta ei kuitenkaan kokonaan.
                                    
Istahdan uudelleen puiden varjossa olevaan keinuun. Kuinka kauan, vieläkö, miksi.
Samalla lapsuus ja nuoruusajan muistot nousevat esiin. Ei katkeruuden tai kaunan vaan jonkin muun harhailevan ajatuksen johdosta.

Muistan yhä kuin eilisen päivän edesmenneen ison siskon moitteet minua kohtaan.
Helvetti kun olet tyhmä ja typerä. Et suinkaan kuvittele tämän kaltaisen naisen olevan sinua varten tai sinusta edes kiinnostunut etkö ymmärrä, ei tämän kaltainen (nainen) tyttö ole sinua varten sillä on jo kaveri tai että tämä on minun tyttö-kaverini, et sinä voi alkaa seurustelemaan minun ystävieni kanssa. 

Tämä syvälle juurtunut jatkuva moite puskee väkisin esiin jostakin muistini kätköistä. 
Iso-sisko poistunut tästä maailmasta ja tapahtumasta on kulunut monia vuosia, meillä aikuisina hyvät ja välittömät suhteet, samoin perheensä kanssa. 

Kuitenkin mietin elämän kiertokulkua kohdallani. 
Onko tämän kaltainen enää minun ikäiselleni tarpeen tai jopa sallittua, siis suotavaa.
Vastaus on jo mielessäni ennen kuin ajatus pääsee kunnolla valloilleen. 

                           

Lyhyesti ja ytimekkäästi kuuluu oma vastaukseni joka on tarkoitettu minulle itselleni.
On. Tämä on tarpeellista, yhä myös meille monille, hieman jo vanhoille ihmisille.
Tunnen kuiten itseni yhä nuoreksi, etenkin mieleltä, tunteilta ja ajatuksilta.

Olen tyytyväinen elämääni. 
Mutta nyt olisi jälleen aikaa miettiä mitä voisin näin kuumalla tehdä.
Onko ehkä aika käydä karaokessa ja toisella terassilla, pitkän kahden vuoden tauon jälkeen. 

Huomenna on lauantai, tänään on sunnuntai ilta, taivaalle on alkanut kerääntyä suuria tummia pilviä. Onko kuumuus saamassa helpotusta sateen muodossa, saa nähdä.
Aika kulkee. Se kulkee tasaista, verkkaista kulkua. Pian kesä alkaa kallistua syksyyn.

Niin aika kukee, kuin ruhtinaat, tiesi se sulkee, taas mennä saat.... 
Se mulle riittää kun kohtaan Sun, pian tuuli riistää, pois lehdet puun...

Tango, summer of Finland and Tango market

Tango on tanssi, jonka musiikkilajina sen juuret ovat Afrikassa, tanssina tango on syntynyt Montevideossa Uruguayssa ja Buenos Airesissa Argentiinassa.

Tangomusiikki on kehittynyt käsi kädessä tanssin kanssa. Nykyään useista tanssityyleistä Suomessa merkittävimmät ovat argentiinalainen tango, suomalainen tango ja kilpatanssitango. Näistä argentiinalaista tangoa pidetään yleensä autenttisimpana ja lähimpänä eteläamerikkalaista tangokulttuuria.

Tangomusiikin aiheena on lähes aina rakkaus tavalla tai toisella, ja tanssi ilmentää dramatiikkaa ja intohimoa. Sana 'tango' onkin latinaa ja tarkoittaa kosketan.
Latinalaisamerikkalainen tango julistettiin YK:n aineettomaksi kulttuuriperintökohteeksi vuonna 2009.

Argentiinalainen tango
                    

Argentiinalaisen tangon tunnetuimpia tulkitsijoita oli ranskalaissyntyinen Carlos Gardel (1890-1935). Suomalaisille hänen tangoistaan lienee tunnetuin Por Una Cabeza, jonka Eino Grön on levyttänyt nimellä Kuoleman paikka (suomennos Jukka Virtanen).
Argentiinalaiseen tangoon liittyy toisinaan myös yhteiskunnallista sisältöä. Yksi argentiinalaisen tangon suurimmista uudistajista on niin kutsutun tango nuevon luoja Astor Piazzolla. Argentiinalainen tango on kehittynyt itse asiassa oleellisesti naapurivaltio Uruguayn puolella, jonka pääkaupunki Montevideo oli tärkeässä osassa.

Saksalainen tango
                    
Saksassa ja Keski-Euroopassa tangon tempo on nopeahko, tyyli suhteellisen reipas ja poljento marssimainen. Haikeutta on havaittavissa.kenen mukaan? MonetKetkä? katsovat saksalaistyyppisen tangon poikkeavan suomalaista tangoa enemmän argentiinalaisesta tyylistä.

Suomalainen tango
                    

Suomalaiset ovat kehittäneet tangosta oman, suomalaisen versionsa, niin musiikissa kuin tanssissa. Tango on edelleen melko suosittua Suomessa, mistä kertovat muun muassa suuri tangomusiikkia esittävien artistien määrä sekä jokakesäinen tangofestivaali, Seinäjoen Tangomarkkinat, joka on järjestetty vuodesta 1985 lähtien. Festivaalin näkyvin osa on laulukilpailu, jonka voittaja kruunataan tangokuninkaalliseksi. 

Kilpatanssina nelijakoinen tango luetaan vakiotansseihin yhdessä valssin, wieninvalssin, quickstepin ja foxtrotin kanssa. Musiikin tulee olla kilpailuissa tempoltaan 100–134 iskua minuutissa. Kilpatangossa pyritään staccato-maiseen askellukseen toisin kuin muissa vakiotansseissa, jossa liikkeen tulee olla jatkuvaa. 

Tango poikeaa muutoinkin muista vakiotansseista sillä askeleet kohdistuvat latinalaistanssien tapaan lattiaa kohden eivätkä tanssisuuntaan ("lattian päällä liidellen"). Tanssiasento poikkeaa myös muista vakiotansseista. Miehen oikea käsi menee pidemmälle naisen selkään, vasemman käden ote naisen oikean käden kanssa pidetään selvästi alempana ja polvet ovat hieman koukussa eli pari tanssii alempana (tangossa normaalisti tanssitaan alenmapana kuin foksissa). Asento pysyy myös koko tanssin ajan alhaalla, nousuja ja laskuja ei juuri esiinny.

Kilpatanssissa noudatetaan Suomen Tanssiurheiluliiton sääntöjä, joissa on määritelty erikseen eri taitoluokissa sallitut kuviot.
-------------------------------------------------------------------------------------
Vuodesta 2009 alettiin kruunata vain yksi kuninkaallinen, ennen on kruunattu sekä tangokuningatar että tangokuningas. Tunnetuimpiinselvennä suomalaisiin tangokappaleisiin lukeutuvat muun muassa Unto Monosen "Satumaa", Toivo Kärjen "Liljankukka", Olavi Virran säveltämä ja tulkitsema "Punatukkaiselle tytölleni". 

Uudempaa polvea edustavat Mika Toivasen säveltämä ja Kirsi Rannon levyttämä "Jää" (stay) sekä Timo Forsströmin "Soittakaa lujempaa", jonka on levyttänyt Mikko Kilkkinen. 

Yksi suomalaisen tangon erikoispiirteitä on rytmin vaihtaminen kertosäkeessä beguineksi, joka on enemmänkin rumban tyylinen rytmi, mutta kotiutunut lähtemättömästi suomalaiseen tangoon. 

Toinen suomalaisessa tangossa säilynyt erityispiirre on Habaneran rytmi, esimerkiksi Arja Korisevan "Rannalla", jossa vuorottelevat niin habanera kuin myös tangolle ominainen staccato.

Tunnettuja suomalaisia tangojen sanoittajia ovat olleet mm. Kerttu Mustonen, Helena Eeva, Reino Helismaa, Kullervo (Tapio Lahtinen), Lauri Jauhiainen, Sauvo Puhtila ja Juha Vainio.

Tangon on katsottu saapuneen Suomeen syksyn 1913 aikana. Helsinkiläiset tanssikoulut tarjosivat tuon vuoden syys- ja lokakuussa tangotunteja, joiden opettajat Bertha Corander ja Hilma Liiman olivat tutustuneet Eurooppaa valloittaneeseen uutuuteen Pariisissa ja Berliinissä. Lokakuun aikana Helsingin Sanomiin ilmestyi sarja mainoksia, joissa kerrottiin helsinkiläisessä elokuvateatteri Apollossa 2. marraskuuta järjestettävästä tangomatineasta. 

Aikaisemman uransa balettitanssijana hylännyt Toivo Niskanen oli muokannut tangosta salonkitanssin jätettyään pois "pariisilaisyleisön alhaisimpiin vaistoihin vetoavan himon hekuman, rohkeat vartalokontaktit ja riettaat taivutukset". 

Niskasen ja Elsa Nyströmin esitystä saapui seuraamaan noin 600 henkeä.  Yhtenäistä kuvausta matineasta ei ole säilynyt, mutta myöhemmistä tapahtumista, valokuvista, piirroksista ja mykkäelokuvien tangonumeroista päätellen kyse oli argentiinalaisen tangon salonkitangoksi tyylitellystä versiosta. Ei myöskään tiedetä, mitä tangomusiikkia tanssipari käytti. 

Esitys uusittiin kolme kertaa ja sen näki kaikkiaan noin 3 000 henkilöä.  Seurauksena oli valtaisa tangoinnostus suurimmissa kaupungeissa Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Viipurissa; sen sijaan maaseudulla tango jäi vielä tuntemattomaksi.  1920-luvulla tango alkoi jäädä uuden muotitanssin foxtrotin varjoon ja sen hiipumista kuvaa, että vuosina 1929–1935 Suomessa levytettiin vain viitisenkymmentä tangoa. 
                            
Ensimmäiset tangosävelmät tulivat Suomeen lähinnä Argentiinasta, Ranskasta ja Saksasta, mutta myös mm.Georg Malmstén, Valto Tynnilä ja Martti Jäppilä sävelsivät muutamia tangoja. Tangon kehittyminen suoranaiseksi kansallistanssiksi alkoi heti toisen maailmansodan päätyttyä erityisesti Toivo Kärjen ansiosta. 
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tangomarkkinat on vuosittain Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla järjestettävä tangoon keskittyvä musiikkifestivaali. Se on yksi Suomen suurimmista kesätapahtumista. Viime aikoina Tangomarkkinat on kerännyt joka vuosi yli 100 000 kävijää.

Aloitteen Tangomarkkinoiden järjestämisestä teki Ilmajoen musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Lasse Lintala, joka esitti ajatuksen MTV:n ohjelmajohtaja Tauno Äijälälle. Keväällä 1985 perustettiin Tangomusiikin edistämisyhdistys ja saman vuoden kesällä järjestettiin ensimmäinen Tangomarkkinat-tapahtuma, jonka johtoon ja 1997 perustetun Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n toimitusjohtajaksi tuli Reijo Pitkäkoski vuoteen 2004 saakka.

Kahtena ensimmäisenä vuonna ainoastaan Tangokuningas valittiin Tangolaulukilpailun voittajaksi, mutta 1987–2008 ja 2013 alkaen myös Tangokuningatar. Ainoastaan yksi henkilö valittiin Tangokuninkaalliseksi vuosina 2009-2012. Osa Tangomarkkinoita on tangon sävellys- ja sanoituskilpailu. Kilpailussa etsitään uusia tangokappaleita ja kahden parhaimman tangon tekijät saavat rahapalkinnon. Kilpailu on järjestetty markkinoiden alusta lähtien vuosittain, poikkeuksena vuodet 1987 ja 1988.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Finnish tango is different from like the fiery Argentine tango a relative (very) much.  Here in Finland temperamental Latin melody become sluggish, shuffling tango.

Light and fire latin dance changes another, has to give way to another style, melancholia russian style melody, and / or heavy german style military march rhythmic tango style compositions changes give way to another. Also, songs text changes, in everyday realism changes, comes nostalgia, dreams and melancholia, borning, created Finnish tango.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------
The Tangomarkkinat is the world's oldest tango festival. It is held early every July in Seinäjoki, Finland. As well as competitions to find the country's best tango singers, composers, and dancers, the festival features public dancing to live music provided by the best Finnish entertainers. 

Music for public dancing is not restricted to tango: it includes all the dance rhythms popular in Finland: but tango content must, according to the rules, be at least 40%. The festival had its origins in a Finnish sauna. Lasse Lintala, the director of the Ilmajoki Music Festival and his wife were in the sauna with the director of the MTV3 TV channel Tauno Äijälä and his wife Katja. Lintala was hoping to get the festival on TV. Äijälä suggested incorporating tango into the festival and perhaps a musical based on tango singer Olavi Virta. 

The idea was developed for a couple of years, but Ilmajoki was not interested. Lintala travelled to Helsinki to tell Äijälä the bad news. On the train he got into conversation with Matti Nuolivirta, the Mayor of Seinäjoki, and his deputy Risto Hakala who were keen for the festival to be held in Seinäjoki. Seinäjoki city council approved the venture, and in January 1985 the Tango Music Advancement Association was established. Backers were Seinäjoki city council, Seinäjoki's Maila-Jussit pesäpallo team, and the Marit and Mikot choir. About 18,000 people took part in the first Tangomarkkinat in July 1985, and over 1½ million people watched the TV broadcast. Seinäjoki city invested 60,000 marks. 

For the first three years of its existence the Tangomarkkinat was plagued by bad weather, and in 1988 it made a loss of 100,000 marks, exacerbated by the lack of success of the Olavi Virta musical, which premiered that year.  In 1989 a combination of excellent weather and the immensely popular new Tango Queen Arja Koriseva put the event back in the black. The most successful year was 1999, when attendance was a record 130,600 and the profit was 805,000 marks. 

President Tarja Halonen attended the 20th Tangomarkkinat in 2004, when 34 past and present Tango Royals were gathered together for a special radio concert.                     Tango Royals The tango singing competition is open to both men and women. 

In 1985 and 1986 just one winner was chosen, and the winners in both years were men. 

In 1987 it was decided that a male and a female winner would be chosen.  The selection process starts with heats held all over Finland. Until 1991 ten finalists (5 men and 5 women) were sent to Seinäjoki, where 2 men and 2 women were eliminated in the televised "semifinal final" on the Friday of the Tangomarkkinat.  On the Saturday, on the "final final", the Tango King and Queen were chosen, the runners-up being Princes and Princesses. Since 1992 a semifinal has been held in Raisio, near Turku, where 20 semifinalists are reduced to 10. This too is televised. 

Since 2002 the Raisio judges have chosen 12 finalists, from whom the viewers vote for their 10 favourites. The tangos which the competitors will sing are allocated by lot. In 2007 the final was revamped. Only 2 men and 2 women are chosen on the Friday. On Saturday each must sing one classic and one modern tango; and furthermore the two men and the two women sing a modern tango in duet. 

One of the modern tangos used in 2007 was Takes Two to Tango, written in English by Jari Sillanpää for the 2004 Eurovision Song Contest and translated into Finnish for the Tangomarkkinat. In 2009 it was announced that only one Tango Royal, who could be a man or a woman, would be appointed. The public would be allowed to vote in both the final and the semifinal.

Dance halls and other venues book the winners of the competition months in advance, so whoever does win gets a ready booked up tour. They also get a recording contract and are expected to attend the following 3 Tangomarkkinats.

Famous tango royals include Arja Koriseva, Jari Sillanpää, Sauli Lehtonen, Saija Varjus, Eija Kantola, Mira Kunnasluoto, Kaija Lustila and Kaija Pohjola. 

The youngest was Heidi Kyrö, aged 15, who was Tango Princess in 1993. Other competitions From the beginning there has been a competition for the best new tango of the year. In 1985 the winner was Elämäni nainen, which is now a classic. The 2007 winners, Raju rakastaja and Onko rikos rakastaa? were given extra publicity by being included in the televised finals of the singing competition.

There is also a tango dancing competition, open to all comers. 1985 winners were Osmo and Tuula Katjos. Since 2002 there has been a separate senior section. Other competitions which have been held at various times in the Tangomarkkinat's long history include the "Golden Stars" non-tango singing competition, a jive competition, and a Miss Tango beauty contest.

Tampere / Tammerforss

Kaikki me tunnemme tämän. Sitä kutsutaan nimellä linja-auto. 
Paitsi Tampereella. 
Täällä sen nimi on Nysse! 

All of us know it and we know this means of transport. 
Finland, it is called a line-car. 

General, it is known as bus, everywhere else.

Except in Tampere. Here it's Nysse. 
Nysse = (Now it's) mean (now it comes) now comes.

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla Pirkanmaan maakunnassa. 
----------------------

Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kunta ja toiseksi suurin kaupunkialue. Tampere on Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 220 701 ja kaupunkialueen väkiluku on 313 058. Kaupungin pinta-ala on 689,59 km², josta 525,01 km² maata ja 164,58 km² sisävesiä.

Kuningas Kustaa III perusti Tampereen 1. lokakuuta 1779 aivan Turun ja Porin läänin itärajalle, läänirajana olleen Tammerkosken länsirannalle, Tammerkosken kartanon maille. Vuonna 1870 alkuperäinen Tampere siirtyi Hämeen lääniin. Uudesta kaupungista pyrittiin tekemään elinkeinovapauden laboratorio määräämällä, että kaupungissa saisi harjoittaa vapaasti ammatteja.

Tampereen kaupunki sijaitsee järvi- ja harjualueella kahden suuren järven välisellä kannaksella. Kannaksen pohjoispuolella on Näsijärvi ja eteläpuolella Pyhäjärvi. Näsijärven vedet kulkeutuvat Tampereen keskustan halki virtaavaa Tammerkoskea pitkin Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

                         

Pyhäjärven ja Näsijärven yhdistää Tammerkoski, joka virtaa Tampereen läpi padottuna. Kosken pudotuskorkeus on lähes 19 metriä. Itse Tampereen nimi pohjautuu Tammerkoskeen.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tampereesta tuli 1800-luvulla huomattava teollisuuskaupunki ja samalla yksi Suomen suurimmista kaupungeista. Teollisuuden myötä Tampereella alkoi tekniikan alan koulutus jo varhain. 

Tampereella käytiin merkittäviä Suomen sisällissodan taisteluita vuonna 1918. 

Tampereen taistelu / The Battle of Tampere

Tärkeänä teollisuuskaupunkina Tampere joutui talvisodan aikana useaan otteeseen Neuvostoliiton ilmavoimien pommihyökkäysten kohteeksi. 
Jatkosodan aikana kaupunkia ei pommitettu kertaakaan. 

Perinteinen "savupiipputeollisuus" katosi Tampereen keskustasta miltei täysin 1980- ja 1990-lukujen aikana.
Tampereesta tuli korkeakoulukaupunki, kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirtyi Helsingistä Tampereelle vuonna 1960 ja muuttui Tampereen yliopistoksi vuonna 1966
--------------------------------------------------------------------------------------------------------
                    


                    
--------------------------------------------------------------------------------------------------------

                    
Tampere was founded as a market place on the banks of the Tammerkoski channel in 1775 by Gustav III of Sweden and four years later, 1 October 1779, Tampere was granted full city rights. At this time, it was a rather small town, consisting of only a few square kilometres of land around the Tammerkoski.

Tampere grew as a major market town and industrial centre in the 19th century. During the latter half of 19th century Tampere had almost half of Finland's industrial labour. The town's industrial nature in the 19th and 20th centuries gave it the nickname "Manchester of the North", Manse for short (in Finnish).

Tampere was the centre of many important political events of Finland in the early 20th century. On 1 November 1905, during the general strike, the famous Red Declaration was proclaimed on the Keskustori, the central square of Tampere, subsequently leading to universal suffrage in Finland and the Tsar of Russia granting larger freedoms to Finns. In 1918, when Finland had recently gained independence, Tampere also played a major role, being one of the strategically important scenes during the Civil War in Finland (28 January – 15 May 1918). Tampere was a red stronghold during the war, with Hugo Salmela in command. White forces captured Tampere, seizing about 10,000 Red prisoners on 6 April.

There have been many debates on the origin of the name Tampere. One theory is that it comes from the Swedish word damber, meaning "milldam". Another speculation is that the name originates from the ancient Scandinavian words þambr ("thick bellied") and þambion ("swollen belly"), referring to the rapids, and according to researchers, these kinds of references were given to name giving instances by ancient Scandinavian hunters. 

                                                    Pispala ridge in Tampere 

Other suggestions have been the Swedish tamper-dagar, fasting days, and also the Finnish word tammi. meaning "oak". Although the name Tampere or its Swedish counterpart's Tammer- part cannot be completely confirmed, it is clear that the fors part in the Swedish name means "rapids".
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------
                   
Tampere enjoys a temperate climate with minimum rain.  July and August are the wettest months.
March to May                 1º to 12ºC 
June to August               17º to 19ºC
September to November  12º to 1ºC
December to February    -14º to 4ºC

Tampere, Swedish: Tammerfors [tamərˈfɔrs] or [tamərˈfɔʂ]) is a city in southern Finland. It is the most populous inland city in any of the Nordic countries.

                                                      House on the ridge Pispala

Tampere / Tammerforss (Click to image enlarge)

The city has a population of 220,609, growing to 313 058 people in the urban area, and 364,000 in the metropolitan area (Tampere sub-region) on an area of 4,977 km2 as of 2011. Tampere is the second-largest urban area and third most-populous municipality in Finland, after the Greater Helsinki municipalities of Helsinki and Espoo.

                                                    Tampere Cathedral  
Tampere is located between two lakes, Näsijärvi and Pyhäjärvi. Since the two lakes differ in level by 18 metres (59 ft), the rapids linking them, Tammerkoski, have been an important power source throughout history, most recently for generating electricity. 

Tampere is dubbed the "Manchester of Finland" for its industrial past as the former center of Finnish industry, and this has given rise to its Finnish nickname "Manse" and terms such as "Manserock".

                                                            Pispala ridge in Tampere   

Helsinki can be reached in 1.5 hours by train and 2 hours by car. The distance to Turku is approximately the same. Tampere Airport is the third-busiest airport in Finland, with 800,000 passengers annually.

                                                       Alexander's church

                                                                                    The Orthodox Church