Soitellaan osa-III

Auringonnousu 9:39. Auringonlasku 15:23. Päivän pituus 5 h 44 min.  -7 astetta.

              

Tässä eräs toinen, eräältä palstalta silmiin sattunut keskustelun aihe.
Tämän voi hyvin liittää aikaisempaan, soitellaan "jutun-juuri" sarjaani, koska saman kaltaista soittelua on esiintynyt vaihtelevassa määrin aikojen saatossa, myös live elämässä, näiltä kierrätyskeskusten sivuilta, näiden kautta eteen sattuneena.

Tämäkin, siis tämän kaltainen käytös, toimii uskoakseni jälleen molemmin puolisesti.




pissedoff  kirjoitti 28.12.2011 00:56

Tapasin pari kuukautta sitten mukavan naisen jonka kanssa omasta mielestä synkkasi täydellisesti. Vaihdettiin numerot ja saman viikon aikana tämä pyysi minua kahville. Siellä selvisi, että tämä seurustelee jo jonkun toisen kanssa. Illalla kirosin itsekseni, että taas sitä ollaan friend zonella. Päätin jättää asian sikseen ja koittaa unohtaa naisen kokonaan.


Hän tekee sen kuitenkin erittäin vaikeaksi, sillä aina kun ei olla oltu yhteydessä vähintään viikkoon rupeaa hän pommittamaan minua viesteillä sekä puheluilla kysellen kuulumisia ja yrittäen sopia uutta tapaamista. Usein vastailen hänelle aluksi vain parilla sanalla mahd. neutraalisti mutta tästä hän vain innostuu viestittelemään enemmmän ja HETI jos hyppään leikkiin mukaan ja alan oikeasti kertoilemaan kuulumisia sekä kyselemään niitä häneltä, keksii hän jonkun naurettavan tekosyyn lopettaa keskustelun ikään kuin minä olisin se ärsyttävä painostava osapuoli.

Sama toistuu silloin jos hän on ensin koittanut ottaa minuun yhteyttä, mutten ole vastannut puhelimeen ja takaisin soittaessani hän kääntää tilanteen taas niin, että minä häiritsen hänen jotain hyvin tärkeää tekemistä ja saa minut tuntemaan oloni täysin mitättömäksi.

Miksi helvetissä hän haluaa kokoajan olla yhteydessä kanssani ja lopulta antaa ymmärtää että olen vain rasittava perässäroikkuja. Saako jotkut jotain mielihyvää siitä, että vielä varattunakin he voivat pomputella miehiä oman päänsä mukaan?

Miten tämä kierre tulisi katkaista mahdollisimman siististi?

Tyyppejä jotka jäävät ilman seuralaista.

                    

Eräältä palstalta silmiin sattunutta tekstiä.
Päteekö tämä vain miehiin, vai onko siinä  myös naisiin soveltuvaa tekstiä.

 Neonomide kirjoitti

Kaikille ihmisille ei kannata antaa neuvoksi että "ole oma itsesi", sillä jos henkilö on mies ja edustaa jotain näistä viidestä tyypistä, hän todennäköisesti tuottaa ympäristölleen enemmän iloa olemalla joku muu.

Viisi miestyyppiä joiden on erityisen vaikea löytää pysyviä suhteita tai päästä suhteissaan edes puusta pitkään esitellään seuraavassa:

1. Viisastelija
http://youtu.be/Fqa85ewINbQ
Naiset arvostavat sanavalmiita miehiä, eli älykkäitä miehiä, joilla on omia mielipiteitä ja kyky osallistua väitteilyihin.

Verbaalisesti itsevarmat miehet voivat olla todella kiinnostavia.
http://youtu.be/X7vCphvq9uw

On kuitenkin miehiä, joilla tämä menee liian pitkälle. Heille jokainen keskustelu on väittely, joka jatkuu lähes sotatilana niin kauan kunnes toinen osapuoli on käännytetty olemaan miehen kanssa samaa mieltä. Jotkut miehet saattavat tehdä tätä testatakseen, miten hyvin nainen osaa pitää puolensa - osa taas vain siksi, että nauttivat verbaalisesta voimastaan.
http://youtu.be/WRASuG0jju4

2. Gold Digger
http://youtu.be/D1Nk95YfOBk
Miehet tietävät, että naisen hurmatessaan täytyy olla komea, tunteellinen ja valmis tuhlaamaan rahaa. Romanttisiin perusasioihin kuuluu se, että mies vie naista syömään, ostaa hänelle kukkia, vie romanttiselle viikonloppumatkalle ja ylipäätään näyttää hänelle, että koko maailma on hänen hyppysissään ja hän haluaa antaa silmäterälleen sen parhaat puolet.

Naisen kannattaa varmistaa hyvissä ajoin, että mies on mukana juuri omana itsenään eikä pelkkänä lompakkonaan. Hälytyskellot alkavat miehillä soida siinä vaiheessa, jos nainen alkaa pitää liian itsestäänselvänä, että mies maksaa hänelle kaiken. Naisen ei tämän ryhmän mielestä pidä vaatia heti yökerhossa miehen tavatessaan tätä tarjoamaan heille drinkit.

3. Pilalle hemmoteltu
http://youtu.be/K42WGG_0fBU
Pilalle hemmotelluista lapsista tulee yleensä pilalle hemmoteltuja aikuisia. Tämä ryhmä muistuttaa jonkin verran viisastelijoita, sillä pilalle hemmotellut ovat oppineet, että heidän mielipiteensä ovat tärkeimmät.

Parisuhteessa tämä ei pidemmän päälle toimi, sillä tämän ryhmän miehet kieltäytyvät ottamasta vastaan neuvoja, vaan ovat sitä mieltä, että heidän tapansa tehdä asioita ovat niin täydelllisiä, ettei niistä voida edes keskustella.

4. Psyko  (Tämä käytös sopii myös naisiin, omakohtainen kokemus osoittaa)
http://youtu.be/7UmuZurM6kk
Mikä vaivaa miehiä, jotka kokevat tarpeekseen soittaa naiselle kymmenen kertaa päivässä? Mitä uutta nainen voi kertoa miehelle, jos heidän edellisestä pitkästä puhelustaan on kulunut vain tunti?

Psykomies sotkee sen tasapainon mikä naisella on kodin ja työn tai kodin ja koulun välillä. Hän haluaa sulautua täydellisesti myös osaksi naisen työelämää pommittamalla tätä puheluin, tekstiviestein, chattiviestein tai muin tavoin silloin, kun naisen pitäisi yrittää keskittyä työntekoon.

Pahinta on se, että jos nainen käskee miestä hillitsemään pakkomielteisen yhteydenpidon, kiistää hän koko ongelman olemassaolon. Mies pikemminkin kokee keskustelun niin, että hänen täytyy työskennelle entistä ahkerammin saadakseen naisen kokonaan omakseen.

Psyko ei tule luovuttamaan koskaan vaan hän on niin epävarma elämästä ja parisuhteista, että vähitellen hän vetää naisenkin mukaansa tuohon epävarmuuden kaivoon.

5. Rebound-mies
http://youtu.be/Cg5pfRW3EMw
Tämä miestyyppi on ehkä koko listan tunnetuin. Rebound-mies on juuri eronnut vakavasta suhteesta ja haluaa äkkiä jotain uutta säpinää päästäkseen erosta yli. Monet naiset ovat varmasti kuulleet aiheellisen varoituksen, että ei kannata päätyä rebound-naiseksi.

Monelle kuitenkin käy niin vahingossa. Kun nainen tapaa komean miehen, joka tekee lähtemättömän ensivaikutelman, on luonnollista, että nainen ihastuu. Nainen unohtaa kaiken muun ja innostuu mahdollisuudesta, että tämä saattaa olla rakkautta ensi silmäyksellä.

Silloin astellaan heikoille jäille, sillä se mitä nainen kuvittelee täydellisenä parisuhteena saattaa olla miehelle vain tilapäistä lohtua ja hauskanpitoa.

Eräs itsetilityksen aihe.

Auringonnousu  9:40. Auringonlasku 15:19. Päivän pituus on 5 h 39 min. + 1 aste.


Eräältä keskustelu palstalta sattui osumaan eteeni seuraava teksti, jonka sisältö saattaa sopia moneen muuhun ihmiseen, kuin tämän kirjoittajaan/kirjoittajiin.

             

                   
Ottamatta kantaa siihen, onko teksti yksityisen ihmisen vaiko vain toimittajan aikaan saamaa, pelkää netti keskustelun tarpeen herättämistä, vaiko pelkää totuutta, siinä on kuitenkin mun mielestäni jonkunlaista asiantynkää, mikäli ajatellaan muutamaa plokia, joissa joitakin ihmis-suhteiden monimukallisuutta ja vaikeutta on täällä kuvailtu.

Tässä tuo teksti, jonka kukin meistä lukijoista voi omalle kohdalleen koittaa soveltaa.

Luin Paul Coelhon kirjan 11 minuuttia. Tiedättekö mitä tarkoittaa se 11 minuuttia tarkoittaa? No sitä aikaa mikä kaikesta jää seksille aikaa kun seksistä maksetaan. Muuta ovat tutustuminen, hinnasta sopiminen ja jne.. miksi sitten tunnen itseni nyt prostitioiduksi?

Olen netin kautta tavannut useita miehiä. 
Suurin osa miehistä on ollut naimisissaolevia, ja vain harva sinkkumies. 
Jokaiseen olen jotenkin ihastunut ja useimpien kanssa olen mennyt sänkyyn. 
Minulla on myös pitempiaikaisia suhteita ukkomiehiin. 
Jopa 10 vuottakin on tunnettu.

Mutta jotenkin minulla jää aina jälkikäteen "tyhjää" käteen.

Kirjan luettuani tuli mieleeni, että minäkin olen kuin prostitioitu.. en tiedä mitä haluan.. haluan unohtaa arjen, haluan unohtaa työn, ja kaiken mitä minun oikeassa elämässä on.. en ota rahaa...seksistä., enkä läheisyydestä...mutta.. ei paljon muutakaan.. Siihen suostun että mies tarjoaa illallisen.

Nautin hetkestä..ja sitten kun se on ohi..palaan arkeeni.. yksinäisenä.. yhtä yksinäisenä kuin aina.. miehet palaavat vaimonsa tai toisen naisen luo..jättävät minut yksinään..ja se siitä.. vaikka siellä miehellä olis millainen nainen, niin se nainen on aina parempi kuin minä.

Siitäkin huolimatta että vaikka olen koulutettu ,,hyvässä työssä.. hyvin käyttäytyvä , hyvin pukeutuva,, sivistynyt ja fiksu nainen..niin siitä huolimatta...on aina olemassa sellainen joka parempi kuin minä..

Minua pidetään hetki.. viihdyttämiseen.. ei muuta..
no jää minulle käteen ..muistot.. ei muuta

Siinä kirjassa prostitioidulla tuli raja.. ja minä olen juuri saavuttamassa itsekin sen.. tää on kyllä itsekidutusta.. luulla että joku hyväksyisi minut juuri sellaisena kuin minä olen..

minä olen kuin protitioitu.. osaan antaa miehelle nautintoa, hyvää oloa..osaan antaa hänelle hyvää seksiä ja jopa itsekin nautin siitä. Osaan jutella miesten kanssa..näen aika pian millainen mies on..Osaan sopetutua.

Mitenkähän minä vapautuisin tästä..minulle ei enää ole unelmia..Minun tulevaisuus tuntuu tyhjältä. Kirjan päähenkilölllä oli kuitenkin unelma johon kuului tulevaisuus...minulla ei..
En tajua milloin vapaudun tästä kaikesta.

Kirjan päähenkilö osasi rajata elämänsä..ja lopulta kuiten rakastui....
ja hänelle taisi käydä hyvin...mutta hän oli nuori nainen.. minä taas vanha nainen..
jo 55 v.... Ja yksinäinen lopun ikääni...
harmi... minulla olisi niin paljon antaa rakkautta jollekulle..

Hyvää, runsaan sateisen päivän jatkoa kaikille.
Kiitos vierailustasi.

Tutti-juttua ja vaippoja

                  

Immanuel Kantin mukaan ihmisen päämääränä on tulla täysiikäiseksi, eli toisin sanoen oppia, kyetä käyttämään itsenäisesti omaa järkeään.
Ihmeellinen on tämä maa, jossa väestö vanhenee, mutta täysi-ikäisiä kohtaa yhä harvemmin.

Eino Leinon lapin kesä taas puolestaan kertoo varhain vanhenevasta kansasta, jonka joukosta löytyy vähän laulajia, mutta paljon mielipuolia.
Suomalaiset pakenevat eläkkeelle keskimäärin 59.5 vuoden ikäisinä. Eläke on suomalaisen paratiisi, jossa saa talvella rauhassa pilkkiä, kesällä pelata golfia.

Silti puperteetti on yhä yleisempi ikä. Moni elää puperteetissa kehdosta hautaan. Puperteettisen ihmisen tunnistaa siitä, että hän on itsekäs ja kiukuttelee kaikesta.

Yli miljoona suomalaista, yli 1 / 4 osa väestöstä, syö päivittäin masennuslääkkeitä, mutta puperteettiin ei lääkettä ole keksitty.
Ei muuta kuin sivistys, empatia, ja ymmärrys muita lähimmäisiä kohtaan, vanhat kotikonstit

                 

Kuinka niin moni valitseekaan olevinaan olemisen, olemisen sijaan.

Mutta halpa jäljitelmä ei korvaa aitoa asiaa.

Opetellut vuorosanat sisältä syntyvää ääntä.
Olevinaan olija luulee olevansa, vaan ei ole.
Luulee tietävänsä vaan ei tiedä.
Luulee elävänsä, vaikka näyttelee.
- Textit: Koski / Taberman -


                                  Kiitos vierailijoille. Hyvää päivänjatkoa.

Elämän valttikortit!

                

Jos käy näin?Olen etsinyt turhaan ankkuripaikkaa nautintojen suunnattomalta mereltä ja ymmärryksen syvyyksistä.
OLEN tuntenut sen lähes vastuttamattoman voiman,jolla yksi nautinto kurottaa kättään seuraavaa kohti.
Hyvää pyhäinmiesten päivää.............

walde kommentoi tekstiä Parisuhteen karikkoja.klo 10:11

                 

Walde. Kiitos kommistasi. Käyhän tämä näin. 

Tarkoitat siis, että tuosta onnesi etsimisestä on tullut addiktio.
Riippuvuuden tarve saada kokea edes jonkinlainen onni, jollakin kokeilemallasi konstilla.
Rakkauden kanssa on tuo sama. Ei se naista vaihtamalla parane.

Rakkaus tai paremminkin sen tunne ei synny vaikka kuinka nussisi, ei, vaikka kuinka usein eri partnereitaan vaihtaisi.

                

Tämä on juuri se sama syy jonka narsistinen ihminen kokee rakkaudeksi. Hän kun kokee ja ymmärtää vain pelkän seksin rakkauden kokemukseksi. Tämä siksi koska hänellä ei ole mitään muuta koettua käsitystä rakkauden saamisesta. 

Narsisti on lisäksi aika usein lapsena hyväksi käytetty taikka hän on oppinut saamaan ainoalla tuntemallaan konstilla itselleen pienen ajan hetkellistä "rakkautta". Siksi siitä tulee addiktio tälläisille ihmisille.

Mutta ystävä hyvä! Se on väärä tie.

Alkoholi ja huumeriipuvat hakevat kaikki tätä samaa. Pelkkää hyvää oloa itselleen.

                 

Tästä se kierre alkaa, kun edellisen satsin vaikutus loppuu, on hommattava uusi.. jne, jne..
Niin sitä hakee myös narsisti, joka on onnettomassa lapsuudessaan jäänyt omien vanhempiensa hyväksyntää vaille.

maximex kommentoi tekstiä Parisuhteen karikkoja.klo 13:24





Hyvää päivän jatkoa kaikille. Kiitos vierailuistanne.

Parisuhteen karikkoja.

                  

Nyt kun paljon on ollut puhetta ja etenkin erilaista kiinnostusta parisuhteita kohtaan , olivatpa ne sitten hetkellisiä, lyhyitä tai pitkiä niin kuinka moni tälläinen suhde onkaan päättynyt toisen ihmisen arvostuksen ja kunnioituksen puuttumiseen.

Toista ihmistä ei osata, eikä edes haluta hyväksyä vain omana aitona itsenään, erillisenä, vaan aletaan heti, pikkuhiljaa muokata toista omiin tottumuksiin sopivaksi,
soveltuvaksi. Toista ihmistä, kumppania ei nähdä todellisena sellaisena kuin hän on.

Kun tuota toista ihmistä ei kyetä näkemään (huomioimaan) omana itsenään, hänet nähdään vain ja ainostaan omien tyydyttämättömien tarpeiden ja toiveiden mukaisena  kuvana, juuri sellaisena jota tuo näkijä ei ole saanut lapsuudessaan omilta vanhemmiltaan kokea.



  Nämä lapsuudessaan vaille jääneet tarpeet eivät koskaan häviä, haihdu tai unohdu, vaan ne elävät aina taka-alalla, tuota tyydyttämätöntä lapsuuden tarvetta vaatien, mutta kuitenkin niin ettei ihminen alitajuisesti tiedä niitä edes etsivänsä.
Tämän edellä olevan seikan takia lapsuudessa puuttumaan jääneet perustarpeet alkavat nyt kohdistua lähimpään ihmiseen, eli siis kumppaniin, aivan yhtä pakottavina
tarpeina kuin ne lapsuudessa oli halunnut kokea ja saada itse koettua.

Tuo kumppani joutuu nyt korvaamaan nuo kaikki puuttuvat, tavalla jossa kumppanin oman aikuisuuden kunnioitus ei kuulu kuten ei myöskään kumppanin omat tarpeet, vaan häntä käytetään ainoastaan omiin tarkoituksiin.
                 

Kumppania johon tämä vaatimus kohdistuu, ei hyväksytä tasaverataisena alistajan rinnalle, joka on näin siirtänyt oman pahan olotilansa toisen niskoille, siis kumppanin kannettavaksi.

Tähän syyllistettyyn takerrutaan, odottaen tämän kumppanin antavan tuota turvaa jota halutaan, mutta jota toinen ei voi hänelle antaa, koska sitä ei ole mahdollista antaa.

Lapsi saa yleensä tämän turvan aikuisilta ihmisiltä, jotka ovat lapsen ympärillä, kun taas jokaisen aikuisen on opittava  kohtaamaan elämään kuuluva turvattomuus itse.


  Eli hänen kuuluisi ottaa itse omasta elämästään vastuu, samoin kuin siihen kuuluvasta turvattomuudesta ja ne myös kohdata.
He ketkä eivät tähän kykene odottavat toisen aikuistuvan heidän puolestaan ja silloin tämä kykenemätön ihminen  ripustautuukin toiseen ihmiseen, kieltäytyen omista kasvun paikoistaan.

Tuo johon ripustaudutaan saa nyt kaikki syyt tuosta omasta kaikesta pahasta olosta
joka aina selitetään tuon toisen, kumppanin aiheuttamaksi.

Syylistäjän käytös on aivan sama kuin pienen lapsen. Hänen ei tarvitse antaa toiselle mitään, eikä huomioida tätä, siis tuota kumppaniaan, millään tavalla.

Tällä syyllistäjällä ei ole mitään velvollisuuksia, toista ihmistä, kumppaniaan kohtaan, vaan ainoastaan pelkkiä oikeuksia, kuten lapsilla yleensä on. Näin hän kokee asiat.



                                                   Hyvää yötä kaikille.

Liiaksiko odotusta.

                 

                                  Uskon, että se mitä me kaikki tarvitsemme,
                                      se mitä me ehdottomasti vaadimme,
                                            voidaksemme jatkaa taistelua,
                           huolimatta varjoista jotka lankeavat elämämme ylle,
                                                          on toivo,
                                 tulevaisuuden näky niin kaunis ja voimallinen,
                                        että se ajaa meitä vakaasti eteenpäin,
                                      luomaan sisäisen ja ulkoisen maailman,
                                                    joka on sekä asuttava,
                                               että tyydyttävä meille kaikille.
                                                                                         - Peggy Cornegger -

Vinkki.
http://maxim-ex.blogspot.com/2011/05/rakkaus-riippuvuus.html


     Tulee olla jotakin toivomisen varaa, jotta ei olisi onnellinen onneton. Ruumis hengittää, henki pyrkii. Jos omistaisi kaiken, olisi vain pettynyt ja onneton. Ymmärryksellekin pitää aina jäädä jotakin tiedettävää, joka ravitsee uteliaisuutta. Odotus on hengästymistä, onneen kyltyminen kuolettavaa. Palkitsemisessakin tulee osata olla kokonaan tyydyttämättä. Jollei toivo mitään, pelkää kaikkea: onneton onni. Missä toivo lakkaa, siinä pelko alkaa. - Balthasar Gracian -              

                                          Hyvää yötä.  Kiitos uskollisille vierailijoilleni.

Tule lähelle...

                

Nähnyt oon, ihan liikaa maailmaa
tahtoisin vain nyt unohtaa.
Menneet nuo, mulla rauhaa anna ei,
muistoihin taas ne minut vei.
On elämäin, kuin nurin päin,
siks' pyydän sua nyt ystäväin.
Tule lähellein, kun yö mua hyytää,
sun toivon siiinä viipyvän.
Tule lähellein, mä saanhan pyytää,
niin tiukempaa sua puristan.
Tule lähellein, sä lämpös suothan,
mun sydämeeni vaikuttaa.
Tule lähellein, sä aamun tuothan,
niin että on taas valoisaa.


 

Ilmestyit, sä kuin tähti taivaallein,
ymmärsin, sen mä yksin tein.
Kanssas sun, vielä tahdon yrittää,
vaikkakin, mua nyt peittää jää.
Sen sulamaan, saat sinä vaan,
ei kukaan toinen milloinkaan.
Tule lähellein, kun yö mua hyytää,
sun tahdon siinä tuntuvan.
Tule lähellein, sä lämpös suothan,
mun sydämeeni vaikuttaa.
Tule lähellein, sä aamun tuothan,
niin että on taas valoisaa.

                 


Taas tahtoisin, niin tahtoisin,
mä nauraa kuin ennenkin.
Se minulle suo, ja jää mun luo,
pois pyyhi menneisyys tuo.
Tule lähellein, kun yö mua hyytää,
sun toivon siinä tuntuvan.
Tule lähellein mä saahan pyytää,
niin tiukempaa sua puristan.
Tule lähellein, sä lämpös suothan,
mun sydämeeni vaikuttaa.
Tule lähellein sä aamun tuothan,
niin että on taas valoisaa.
Tule lähellein, sä aamun tuothan,
niin että on taas valoisaa.
Tule lähellein, kun yö mua hyytää,
sun tahdon siinä tuntuvan.
Tule lähellein mä saanhan pyytää...



    Näiden mietteiden myötä jälleen. Hyvää yötä.   Sekä!  Kiitos Teille, uskollisille sivujeni seuraajille.

Dolly-System. (ei täysperän etuteli)

                  

On olemassa eräs naistyyppi jonka muut toiset naiset parhaiten tunnistavat joukostaan. Toiset naiset liittoutuvat helposti yhteen tälläistä juonittelijaa vastaan.

Miehet puolestaan ovat hitaita näkemään tämän kaltaisen juonen lävitse eivätkä kenties huomaa sitä kenties koskaan.

Tämä nainen on suloinen ja kaino, saaden lähes aina, pari miestä kerrallaan juoksemaan perässään esiintyen loistavasti molemmille, haluttavana, houkuttavana palkintona josta nuo molemmat miehet alkavat kilpailla keskenään.

Tämän kaltaista juonta käyttää itsekeskeinen, narsistinen nainen, joka ei koskaan rakasta ketään miestä, vaikka koko ikänsä tätä juonta moniin miehiin elämänsä aikana, vuosikymmenten kuluessa, soveltaakin.

Miehet ovat hänelle esineitä, koristaen häntä kuten hänen monet koravakorunsa tai rannerenkaansa, eikä hän koskaan tunne heitä kohtaan vain kuin itsensätehostamisen saneleman tarpeen.



Muutaman viikon tai kuukauden kuluttua tämä nainen väsyy näihin kahteen joidenka kanssa leikittelee, on leikitellyt  ja siirtyy pian uuteen miespariin.
Joissakin tapauksissa tälläinen dolly-juonittelija suorittaa lyhyitä nopeita temppuja
coctail kutsuilla tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa.

Näissä hän onnistuu jälleen jälleen lumoamaan kaksi miestä saattaen heidät hehkuvaan vihaan jopa tunnin kuluessa siitä kun on astunut huoneesen.

Tämän jälkeen hän etsii toisen parin miehiä joihin hän soveltaa samaa temppua jättäen nuo kaksi ensimmäistä naurettavan kyräilevinä nurkaan.

Dolly juoni on pinnalta katsoen huomiota herättävän yhdistävä juoni, mutta syvältä erottava.

Tämän kaltaisella naisella ei ole lainkaan naispuolisia ystäviä, mutta he ovat pinnallisesti tuttuja hyvin monen miehen kanssa.

Toiset naiset eivät vihaa ketään muita naisia niin kiihkeästi kuin Dolly-juonittelijoita.

Kokenut kutsuilla tai tilasuuksissa kävijä pysyy helposti tunnistamaan tälläisen juonittelijan.

Tällä on kasvoillaan kaikkein viimeisintä huutoa oleva ehostus, hänen kanpauksensa on hätkähdyttävä, pukunsa muodinmukainen sekä sopivan tiukka oikeista kohdista.

Hänen hymynsä on aina valmiina, hampaansa hohtavan valkoiset ja hänet tapaa aina puhumasta viehättävästi yhden tai kahden miehen kanssa, eikä lähettyvillä ole muita naisia.


  Tarkemmin katsottaessa saattaa nähdä muutaman naisen katsovan häntä vihamielisesti hieman kauempaa.

Dolly-naisen seuralainen tai aviomies juo iitseään humalaan baarissa tai seisoo typeränä vieressä tai juoksee hakemassa naposteltavaa tai juomaa naiselleen tai miehille, joiden kanssa tuo nainen keskustelee.

Dolly juonittelijan voi siis helposti tunnistaa hänen käyttäytymisensä, tai sen vaikutuksen perusteella, mikä hänellä on ympärillään oleviin ihmisiin.

Nainen keskittyy ensimmäiseen mieheen pitäen tämän vitsejä suurenmoisina, huomautuksia nerokkaina, saavutuksia hämmästyttävinä. Nainen  ilmaisee ylitsevuotavaa tyttömäistä ihailua tätä suurenmoista ihmeellistä miestä kohtaan.

Hän nojaa raskaasti tämän käsivärteen tai olkaan kun miehen sutkausien aiheuttanmat naurunpuuskat saavat naisen horjumaan, pakottaen etsimään tukea, tai sitten hän leikkisästi hipaisee vaikka hiuksen miehen takin kauluksesta.

Kun ensimmäinen mies on koukutettu naisen pauloihin, ilmestyy paikalle toinen mies
muodostaen näin kolmen hegen seurueen.

Ensimmäinen mies esittelee ylpeänä viehättävää seuralaistaan saapuneelle miehelle.

Kuitenkin miehen mieliala muuttuu kun hän huomaa naisen huomion keskittyneen pian kokonaan tähän uuteen tulokkaaseen joka saa saman kohtelun kuin hän aikaisemmin.

                 

Miesten keskinäinen kilpailu kiihtyy, molempien kilpaillessa naisen huomion kohteena olemisesta, naisen joka pitää heitä molempia niin suuremmoisina, ihanina miehinä.

Kohta miehet ovat ilmiriidassa huomiosta kilpaillessaan ja tuntevat viiltävää vihaa toisiaan kohtaan. Pieni määrä nautittua alkoholia kypsyttää sopivasti tilannetta.

Kun miesten keskinäinen viha saavuttaa huippunsa nainen poistuu tyylikkäästi näyttämöltä, jättäen pettyneet ja suuttuneet, toisilleen vihaiset miehet, kuin nallit kalliolle.

Nainen siirtyy toiseen huoneeseen tapamaan erästä vanhaa tuttuaan tai livahtaa vielä
varmempaan pakopaikkaan, naistenhuoneeseen...

Kenties hän huomaa vanhan seuralaisensa tai aviomiehensä etsivän häntä ja lähtee pois tämän mukana käsivarsi tämän kainalossa.

                                                                 

                                     Hyvää alkanutta päivää vierailijolle.

Ilta - mietteitä

                  

Suurin ongelma useimmissa suhteissa on se, että niissä on mukana liian monia ihmisiä.

Romanttisen suhteen tulisi olla kahden ihmisen kumppanuus, jossa he jakavat toisilleen sen, mitä he ovat, jakaen keskenään sydämensä, mielensä, ruumiinsa ja sielunsa.

Näiden mietelauseiden myötä.  Hyvää yötä kaikille vierailijoille.

Sunnuntain mietettä.

                 

Kaipaammeko korjausta. Vaikka emme ole rikki. Vain meidän minäkuvamme, siis käsityksemme itsestämme, rikottiin, murrettiin ja särjettiin palasiksi, ei meitä Itseämme.

Me emme ole viallisia.
Juuri sitä väärä häpeä on sen luulemista että me olemme rikki.
Sen uskomista että meissä on jotakin perustavaa laatua olevaa vikaa.

Suhteessamme omaan itsemme, siksi myös suhteessamme kaikkiin muihin ihmisiin
ja elämään, on luja uskomus että kuolemme jos paljastamme itsemme muille, koska silloin he näkisivät meidän hävettävän olemuksemme.

           

Syvällä sisällämme tunnemme (harvoina selväjärkisyyden hetkinä), että jos antaisimme muiden nähdä millaisia todella olemme, he juoksisivat kauhuissaan pakoon sitä vääristynyttä, kammottavaa ja hävettävää olentoa joka olemme.

Elämämme on ollut pitkälti sen tunneperäisen puolustusmekanismin sanelemaa jonka tarkoitus on salata se että olemme viallisia.

Käytämme ulkoisia asioita; menestystä, ulkonäköä, tehokkuutta, seksiä, huumaavia aineita (addiktioita?), unohtaaksemme, peittääksemme ja salataksemme sen syvällä olevan viallisuuden jonka takia tunsimme ansainneemme hylätyksi, haavoitetuksi
ja petetyksi tulemisen.

Mutta tuo viallisuuden tunne on valhe.   Väärän häpeän tunne on valhetta.
Meillä on hyviä syitä pelätä läheisyyttä. Koko elämämme on täynnä kokemuksia jotka vahvistavat alkuperäisiä häpeällisiä viestejä.

Tämän takia koemme pelkoa ja kauhua ettei vain kukaan pääsisi liian lähelle meitä, näkemään (sisimpäämme) liian syvälle.

Voimme älyllisesti hylätä väärät uskomukset.  Voimme älyllisesti jopa ajatella ja mietiskellä totuutta yhteyden, rakkauden ja valon näkökulmasta.



Mutta jokapäiväinen kokemuksemme elämästä ei muutu paljoa, eikä virheellinen puolustusjärjestelmämme lakkaa ohjaamasta meitä, ellemme kohtaa tunnemaailmamme haavoja.

Ellemme kohtaa alitajuista tunteidemme ja ajatustemme ohjelmointia. Ellemme ole valmiita kohtaamaan sisällämme olevaa tuskaa, tuntemaan sitä ja päästämään sen vapaaksi niin että se ei enää koskaan palaa.

Emme voi oppia rakastamaan kunnioittamatta vihaamme.

Emme pysty olemaan todella lähellä itseämme tai toista ihmistä omistamatta tuskaamme.

Emme voi okea yhteyttä valoon ennen kuin olemme valmiit kunnioittamaan kokemuksiamme pimeydestä.

Emme voi kokea ilon täyteyttä ennen kuin olemme valmiit kokemaan surua.

Tässä on paranemisen kirous ja siunaus.

Mutta kirous kestää vain hetken ja siunaus koko elämän.

Matka - mietettä.

            



Ihmiset kertovat meille, keitä he ovat, hyvin pian sen jälkeen kun olemme tavanneet heidät.
Kiinnitä huomiota siihen, mitä he kertovat.
Katso, kuuntele, keskity rauhassa siihen mitä toinen kertoo.

Älä anna kaipauksesi suhdetta kohtaan, siis yksinäisyytesi, himokkuutesi, hoivaamisen, kosketuksen kaipuusi, tehdä sinua sokeaksi niille punaisille lipuille,
joita toinen henkilö heiluttaa edessäsi.

Kyky kommunikoida on ainoa tie kehittää terve suhde.

Se, että olemme suoria ja rehellisiä kommunikaatiossamme, on tie terveiden rajojen kehittymiselle siten, että suhteella on mahdollisuus kasvaa.

Noin 95% rajoista suhteen sisällä on neuvottelua. Suurimmaksi osaksi rajat eivät ole jäykkiä (jotkut ovat, kuten se, että ei ole OK lyödä minua tai kutsua minua tietyillä nimillä tai petkuttaa minua), mutta useimmat rajat ovat neuvottelukysymyksiä, mikä tietysti pitää sisällään suoran ja rehellisen kommunikaation.

Ja tässä on hyvin tärkeä muistaa se, että teemme tämän jakaaksemme toisen kanssa sen, mitä sisällämme olemme ja ottaaksemme tunteiltamme vallan pois vastaanottamalla ne.

Emme kontrolloidaksemme toista ihmistä.

Jos sanomme "pelkään että vihastut", tarkoituksena ei ole estää toista vihastumasta, vaan auttaa toista ymmärtämään sinua ja näkemään sinun sisällesi.

On myös ihmisiä joille sana rakkaus; sisältää tavallisen elämän viettämistä (suuri ylpeyden aihe eräälle ihmisryhmälle), turvatun olemassaolon (taloudellinen turvallisuus, sosiaalinen hyväksyttävyys, eteneminen) ja kumppaneiden hankkimisen.

Samoin myös puolison omistamisen, silmiinpistävän varallisuuden, luovuuden ja sen tuotteet, bisneksen hoitamisen, anarkistisen vapauden tunteen,

Samoin  "oikeaan" ihmisryhmään kuulumisen kunniallisuuden, hyvämaineisuuden, menestyksen, sekä omaisuuden ja statussymbolien näyttämisen muille ulkopuolisille, itsensä ihailua saadakseen.

On hyvin turhauttavaa ja uskomattoman tuskallista toistaa samoja käyttäytymismalleja yhä uudelleen.

Tie näiden mallien toistamisen lopettamiseen alkaa lapsuudessamme kärsimiemme haavojen parantamisella.

                                Hyvää päivän jatkoa kaikille vierailijoille.

Yhteiselämää...

               

Suhde on kumppanuutta, liitto, eikä jokin peli, jossa on voittajia ja häviäjiä.

Kun suhteen vuorovaikutus muuttuu valtataisteluksi siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä, voittajia ei ole.

Ne ihmiset, jotka tulevat elämäämme, ovat opettajia. He tulevat elämäämme auttaakseen meitä kasvamaan.


Valitettavasti me emme lapsina oppineet, että elämä on täynnä oppitunteja opittavakseen.
Sensijaan me opimme, että jos jotakin "pahaa" tapahtuu, se johtuu siitä, että me olemme pahoja tai olemme tehneet jotakin pahaa.

Meille opetettiin, että elämä on testi, jossa voimme epäonnistua, jos emme tee sitä "oikein". Ja niin me elämme pelon vallassa.

Yhden ollessa kykenevä läheisyyteen toinen pyrkii vetäytymään pois. Jos ensimmäinen muuttuu saavuttamattomaksi, toinen tulee takaisin ja pyytää saada tulla lähelle.

Kun ensimmäinen jälleen tulee kykeneväksi yhteyteen, toinen alkaa taas vetäytyä pois. Tämä tapahtuu, koska oma suhteemme itseemme ei ole parantunut.

Niin kauan kuin en rakasta itseäni, siinä, joka rakastaa minua, on oltava jotakin vikaa - jos joku ei rakasta minua, minun on osoitettava olevani arvokas voittamalla hänet takaisin.


Se, mikä läheisriippuvuudessa on niin raivostuttavaa, on sen salakavaluus,
voima ja se, miten se hallitsee meitä.

Ensin me huomaamme, että meillä on jokin käyttäytymistapa, jasitten haluamme yrittää välttää sitä kaikin keinoin - mutta itse asiassa annamme sairauden hallita meitä, koska me vain reagoimme omaan reaktioomme.

Niin kauan kuin me reagoimme - ja yritämme selvittää mikä on oikein ja mikä väärin - olemme kiinni läheisriippuvuuden sairaudessa.

Se, mikä on turhauttavaa ystävässäni, on se, että kun hän luotti sydämeensä, hän avasi sen minulle, mutta kun hän alkoi elää järjellään,hän antoi kaiken voimansa pelolle.

Hän alkoi reagoida pelosta omien haavojensa aiheuttamia reaktiota kohtaan. Hän oli kauhuissaan siitä, että tekisi virheen, tekisi jotakin väärin - tämä juuri on sairaus työssään meissä.

Ei ole virheitä, ainoastaan opetuksia - jotka ovat tuskallisia, mutta ei niin kauhean tuskallisia, jos emme syytä emmekä tuomitse itseämme.

Se, mikä tekee näistä opetuksista niin tuskallisia, on se häpeä, jonka sairautemme kaataa niskaamme.

Toisin sanoen: sairaus luo pelkoa loukatuksi tulemista kohtaan kunnes pelkäämme tosissamme loukatuksi tulemista

Mutta itse asiassa se, mikä on tuskallista, on se häpeä, jonka sairaus kaataa niskaamme.

Sen jälkeen kun olemme satuttaneet itsemme.
                                            - Texti: Net -
       

Tänä iltana.

Miksi yhä kuljetat mennyttä mukanasi miksi yhä tahdot toistaa vanhaa yhä uudelleen.

Eikö kannattaisi välttää aikaisemmin koettua, yrittämättä torjua toisenlaista, tulevaa,
sillä se on sinulta turhaa puuhaa jonka kanssa yhä enemmän vain väsytät itsesi.

Tämän hektinen aika tekee olemattomasta olevan ja kadottaa olevan olemattomaksi.

Miksi itsepäisesti pidät kiinni siitä mitä sinulla oli /on, koittaen samalla välttää sitä,
mitä voisit saavuttaa tai tavoittaa.

Miksi et voi tulla nykyhetkeen alasti, tyhjänä omana itsenäsi.
Miksi tarraat kiinni, työnnät edelläsi.
Ethän tekisi näin, vaan ottaisit ainoastaan vastaan.

Saatat nähdä jotain mitä sinulla ei ollut, kenties jotakin silmiesi edessä tapahtuvaa.
Mikäli näin tapahtuisi, se jokin mitä sinulla oli sitä ennen, kenties katoaa pois.

Haluatko sinä kuitenkin kiinnittyä johonkin, kenties johonkin olennaiseen.

Etsimistä

                  

Mikäli kuljetat mukanasi mennyttä, koitatko elää kokemasi yhä uudelleen, torjuen tulevaa, pyrkien välttymään joltakin aikaisemmin kokemaltasi.

Kuitenkin tuo kaikki on vain turhaa itsensä väsyttämistä. Olotilaa helpottaa mikäli kykenee tulemaan nykyhetkeen uutena, ilman tarrautumista, toisen hallinoimista.

Kykenetkö vain vastaanottamaan, tarrautuen siihen, ennen kuin se katoaa pois.

Maailma on täynnä erilaisia avaimia. Jokainen etsii onnea sieltä, mistä uskoo sen saavansa. Jokainen meistä etsii sitä, minkä kokee olevan maailmassa häntä varten.

Me katsomme maailman suurta rikkautta ja valitsemme siitä asioita, jotka houkuttelevat meitä.

Uskallammeko katsoa avoimin ja rehellisin silmin sitä, mitä ne ovat?

Me saatamme olla pelonsekaisesti niin kiintyneitä asioihin, joista etsimme onnea, että emme huomaa, että niissä ei sitä ole.

Toistamalla niitä muutamia asioita, joissa me näemme onnemme, me vain lisäämme surkeuttamme. Paraneminen näkyy siinä, että me alamme käyttää maailman laajoista resursseista entistä suurempaa osaa.

Me suhtaudumme itseemme positiivisemmin, ja positiiviset asiat alkavat kiinnostaa meitä. Sen sijaan, että me kokisimme rasittavaksi sen, että ystävämme haluaa poiketa luonamme, me otamme vastaan positiivisen huomion.

Sen sijaan, että pelkäisimme muita ihmisiä, me etsimme heidän seuraansa. Meidän elämäämme tulee raikkaus ja oikeita onnen avaimia.

Tarkoitus on sen sijaan, että katsoisit omaa toimintaasi ja sen kautta näkisit, mistä ja minkälaisin teoin etsit onnea. Silloin näet jotakin itsestäsi ja siitä, minkä koet tässä maailmassa olevan sinua varten.

Saatat nähdä, että keräät onnen kappaleita maailman tunkiolta. Tai että vain unelmoit onnen kappaleista luullen, että niitä ei ole missään juuri sinulle varattuna. Tai että et uskalla luottaa kehenkään toiseen.

Saatat myös nähdä, että etsit onnea raikkaista paikoista, ja että sinussa on tapahtunut paljon kasvua. Missä tahansa oletkin, ja mitä tahansa näetkin, muista, että näet itsesi. Näet, kuinka lujasti olet yrittänyt etsiä onnea siitä osasta, jonka uskot kuuluvan sinulle.

Mutta minä vakuutan sinulle, että sinulle kuuluu paljon enemmän.
Sinulle kuuluu koko maailma. Sinulle kuuluu kaikki se, mitä ikinä maailmassa on poimittavaa.

Samalla sinulla on suuri haaste: surra pois ne aidat ja rajat, jotka uskottelevat sinulle, mitä voit tehdä ja mitä et.

Surra pois se, että olet uskonut, että saat vain sen, mitä muilta jää yli. Surra pois se, että sinä olet katsonut iloa, riemua ja loistoa sivusta, kokien että ne eivät ole sinua varten.

Surra pois se, että olet yrittänyt luottaa vain itseesi, koska lapsuutesi opetti, että kaikki muut ovat vaarallisia.
Nämä ovat suuria menetyksiä.

Jotta me voisimme olla Rakastajia, meidän on ensin löydettävä Rakkaus omalle kohdallemme.

Silloin me parannamme vain olemalla oma itsemme ja rakastamme vain olemalla oma itsemme - levosta käsin ja keskellä elämän suloisuutta.
                                                 - Net -

Kysymyksiä - vastauksia.

                 

Teksti on tarkoitettu samakassa päivällä esiintyneeseen, nyt jo poistettuun plogiin.
                                                                                                            (Omppu)

Tarjouspyyntöihin käytännön mukaan pyritään aina kohteliasuussyistä vastaamaan jokaiseen saapuvaan tarjouspyyntöön. 
Tämä myös kuuluu myös aina paljon mainostettuun asiakaspalveluun. 

Vapaus ja riippumattomuus ovat avainkysymyksiä tunne elämän sektorilla,
ja niiden pitäisi pystyä antamaan kumppanille sopivasti liikkumatilaa, sekä pyyteetöntä tukea vahvalle, mutta uudistuvalle arvomaailmalle.

Mutta eräisiin kysymyksiin oma mielipiteeni mikäli joku asiaa minulta tiedustelisi.

Kerro:
Kerron!
1.) mitä on läheisyys ja välittäminen
Läheisyys ja välittäminen on sitä että uskaltaa ottaa toisen vastaan oman itsenään.
Aitona ihmisenä. Sellaisena kun hän omana itsenää on. Välittämättä muusta, muista.

2.)mitä on uskallus?
Uskallus on sitä kun uskaltaa tehdä omat, "muista" riippumattomat ratkaisunsa.
Se on myös luottamusta omaan itseensä , päätöksiinsä, tehtyihin ratkaisuihin.
Ennen kaikkea myös näiden kanssa sopusoinnussa elämiseen, oli ne mitä hyvänsä.
Se on myös uskallusta esiintyä oman aitona itsenään ilman täällä niin yleistä kulissia.

3.) jos rakastaa...
Mikäli "tällä iällä" rakastaa tai rakastuu, ei ehkä ole enää sitä aivan nuoruuden teini-iän
hurmaantumista, pelkkään tunteeseen rakastumista, vaan kohde on maallisempi.
  
Toinen ihminen omine puutteine ja vikoineen, ja sama toisinkin päin tietysti.
ehkä tätä voisi sanoa rakkaudeksi, jos siihen vielä kuuluisi molemmin puolinen
toisen kunnioittaminen omana itsenään, mielipiteineen, ajatuksineen, tekoineen.

4.) eikä kuitenkaan uskalla...  
Toiset uskaltaa. Myös olla piittaamatta muiden mielipiteistä, luottaen ainoastaan
omiin ratkaisuihinsa.

4.) vaikka välittää ja rakastaa...???
Kuka sivullinen kykenee määrittelemään toisten rakkauden tai kiintymyksen.
Heidän tunteensa tai ajatuksensa, käyttätymisensä toisiaan tahi ratkaisujaan kohtaan.

Tätäkö oli tarkoitus kysyä.

Edellä vastaukseni. 
Olkaapa hyvä!

Hyvää illan jatkoa kaikille vierailijoille.

Kuohujen kertomaa...

                 


Kuin lastu lainehilla alkaneeseen päivään.

Moni katsonut on virtaan pyörteiseen, sieltä löytänyt on rauhan sielulleen, monta purtta vie kaukaista kohti satamaa, monta viestiä kuljettaa...
Monta laulua virrasta tehty on...    ...se on toisille myös aarre pohjaton...

Moni katsoo virran juoksuun, odottaen virran tuomaa, koskaan saapumatonta, kuten tässä laulussa. Toiset, niin, kenties virran viemään...

Kuitenkaan seikat jolla virtaa, sen riemukkaan vallatonta, elämäniloa pulppuilevaa
vakaata kulkua saattaisi ohjailla rajoittaa, tuottaa vain turhaa ponnistelua, pelkkää hyvää (neuvoa) tarkoittavista tarkoitusperusteista, tai kenties juuri niistä johtuvista syistä piittaamatta.

Joten pidemmittä puheitta! Nautitaan musiikista.   Hyvää alkanutta päivää kaikille.



Elämän täsmätähtiä alkaneelle viikolle.   

Ja kerran taas. Eipä hötkyillä suotta.

19.9.2011. Maanantai.
Venuksen neliö Plutolle käynnistää tästä intohimoisen ja muutenkin rakkausrintamalla tapahtumarikkaan viikon.

Puhuminen kannattaa aina.

Elät voimakkaiden tunteiden ja jopa pelottavan vetovoiman aikaa.

Varo päästämästä ketään sinuun ihastunutta puuttumaan yksityiseen elämääsi, sillä aivan liian moni susi on nyt pukeutunut lampaiden vaatteisiin. Sinut halutaan omistaa, vaikka puheet kertoisivat jotain aivan muuta.

Pidä rima korkealla.

Kaikki asiat joihin näinä päivinä innostut lähtevät melkein lentoon käsissäsi. Luota siihen mitä tapahtuu, sillä tämä on sinulle oikein hyvää aikaa.

Toivottavasti et anna kenenkään määrätä päivittäisestä rytmistäsi, sillä menestys seuraa yllättävän runsaana vain sinun sanelemaasi aikataulua.

Sinulle.

                 

                  Rytmiä, menoa, meininkiä, sekä ihan oikea kunnollinen laulaja.
                  Sellaistahan musiikin pitää olla, ken siitä pitää.
          
                  Pidemmittä puheitta....   Tämän sanoitus.

                    Hyvää yötä!

Pouta lauantai.

               

Tarpeidemme täyttyminen romanttisissa suhteissa on etukäteen tuomittu epäonnistumaan.

Samalla tavoin kuin elämässä yleensä - meille on opetettu vääriä asioita ja uskomuksia siitä, mitä me olemme ja miksi olemme täällä - vääriä uskomuksia elämän tarkoituksesta ja syystä elää.

Kuvitellessamme, että jollakin toisella on valta tehdä meidät onnellisiksi, me asettaudumme uhrin asemaan.

Lähes kaikki vaikeudet romanttisissa suhteissamme ovat seurausta ja oiretta syvemmistä vaikeuksista suhteessa itseemme! 

Me elämme kulttuurissa, joka on opettanut, että "oikea" tai "onnistunut" romanttinen suhde voi saada kaikki nuo vaikeudet katoamaan! 

Ei mikään ihme, että romanttiset suhteet ovat meille vaikeita.

Ajattelet, että toinen ihminen on onnellisuutesi lähde, koet välttämättä tarpeelliseksi kontrolloida häntä, jotta voisit pysyä onnellisena.

Mutta et voi kontrolloida toista ja olla itse onnellinen.

Romanttiset suhteemme on usein etukäteen tuomittu särkemään sydämemme.

                                      - Alan kirjallisuus -

       Hyvää alkanutta viikonvaihdetta vierailijoilleni toivotellen.

Sadekelin jälkeistä.

                 


Sadekelin rauettua. Jupiterilla keskustaan pyöräillessäni, katson eteeni tien asfaltille muodostuneita lammikoita. Arvioiden väistelisinkö niitä, kiertäisinkö ne, vaiko ajaisin suoraan ylitse, kun kokeilematta ei koskaan voi tietää mitä niiden pinnan alta löytynee.

Onko siellä suuri painautuma, kivi, kaivonkannen aukko, jonkalaisiin on joskus tullut törmättyä, vai onko se kuten niin usein on ollut vain hyvin matala, helposti ylittettävä.

Mielikuva tuottaa ajatuksen, näiden monimuotoisten ja pinnaltaan sileiden, tyynien eri tavalla näkymiä heijastavien pintojen taakse kätkeytyvistä kuvastus arvoituksista.

Tapani mukaan päätän ajaa suoraan lätäköiden halki.
Kun rengas osuu lätäkön pintaan, tuo kimalteleva julkisivu murenee yhdessä hetkessä, levittäen näkyvästi roiskeitaan vanteen eri puolille.

Kuinka hauras, niin ennalta arvattava, tuo pinnaltaan kiiltävä, hyvän näkymän näyttävä julkisivupeili noilla lätäköillä onkaan.

Hetkisen vain ne hohtaen väikkyvät, heijastavat näkymiään, haihtuen pian pikaisesti kuivumalla auringon tai tuulien pois haihduttamina, molempien yhteisvaikutuksesta.

Jupiterilla polkiessani mietin kuinka joskus tuntuu aivan kuin niissä olisi joitakin inhimillisiä, verrannollispiirteitä, keskenään muutamien toistensa kaltaisia.

Nämä lätäköt ovat hieman sellaisia tuntemusta vaativia, hieman kuin ihmistuntemus.
Tuntemus joka pienistä osasista muodostaa kokonaisuuden, kerronnan, sanattoman viestinnän, myös sähköisen, sekä intuitiivisen käytöksen johdosta.
Tuntemuksen joka on muotoutunut jo paljon aikaisemmin, jota ei myöhemminkään ole tarvetta muuttaa, muuntaa, vaan useimmiten ikävä kyllä, ainoastaan vahvistaa.

Hyvää päivänjatkoa kaikille sivujani seuraaville.