Näytetään tekstit, joissa on tunniste Keskikesä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Keskikesä. Näytä kaikki tekstit

torstai 30. toukokuuta 2013

Tahdon nauttia kesästä..

Kesällä kevyemmin..

           

                      Tahdon leikkiä tuulen kanssa ja kohota korkealle, 
                           Tahdon palan taivasta ja pilviä tyynyn alle, 
                  Tahdon juosta kuin tuulispää ja löytää sinisen saaren, 
               tai kiivetä korkean vuoren päälle ja omistaa sateenkaaren. 
                   Tahdon tanssia metsässä ja rakentaa majan puuhun, 
                Tahtoisin saada myös hopealaivan ja purjehtia kuuhun.

         

Tanssin päivät tanssin yöt.

Hetket kuin pisara vain
elämässäin, jonka mä sain
vangita en mitään voi ne katoaa
siks tuhlaan tuokion tään
tässä ja nyt
turhaa on muut selittelyt
mennyttä kun takaisin en mä koskaan saa
 Ref. 
Tanssin päivät tanssin yöt
huolet pois murheet pois
tanssin päivät tanssin yöt
niin kuin juhlat meillä ois.
Taakse kaikki entinen jää
Kun vain kuulen rytmit mä nää
Tanssin päivät tanssin myö yöt
Niin taas arki häviää

Luonteen sain huolettoman
unelmissaan taivaltaja
aurinko on, mikään ei voi mua masentaa
Siks tuhlaan tuokion tään
tässä ja nyt
turhaa kun on, vetistelyt
onnensa jos kadut kun sen saa
 Ref. 
Taakse kaikki entinen jää
Kun vain kuulen rytmit mä nää
Tanssin päivät tanssin myös yöt
Niin taas arki häviää.
Taakse kaikki entinen jää
Kun vain kuulen rytmit mä nää
Tanssin päivät tanssin myös yöt
Niin taas arki häviää.

  

Kiitos vierailustasi.

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Heleää helluntaita

Melodious pentecost / мелодичный пятидесятница / melodischen Pfingsten / Pentecôte mélodieuse / melodiösa Pingst / Pentecostés melodiosa.

Tänään on helluntai, ns. kirkkopyhä, kristillisen kirkon kolmanneksi suurin juhla. Helluntai sijoittuu kymmenen päivän päähän helatorstai päivästä.
Joten ehkä tähän päivään sopii hieman uskonnollisuuteen vivahtava kevyt musiikki.

Musiikissa olen pitänyt monista Siionin virsistä niiden sointuvuuden takia, laulut jotka opin jo nuorena, naapurin ja oman mummoni,s ekä äitini niitä laulaessa. Sanat opin naapurin mummon saman nimisesta laulukirjasta, ja yhä vielä aikuisena ihmettelen  mieltymystäni hitaiden valssien esittämiseen, pitäen sitä todennäköisenä perintönä tuolta lapsuuteni ajalta.

             


Tässä yllä eräs oppimistani, hieno venäläinen valssi. Tässä toinen Kristallivirta.
Myös Musta Saara tuli tutuksi, laulu jota Vanhala lauloi vartiomiehenä ollessaan.
Siellä oli tietysti myös monia muita meille kaikille tuttuja, mutta oli paljon niitä jotka eivät millään upponneet nuottikorvaani, tai soveltuneet muulla tavalla laulettavaksi.



Päivä on nyt juuri saman kaltainen, joita muistan lapsuudestani. Taivas on pilvinen, mutta kun aurinko on noussut korkeammalle, lämpötila kohoaa, ja pian koitaa kuuma
aurinkoinen päivä, jossa kirkkalla taivalla leijailee hatara pilvilautta kadoten auringon tieltä, palaten iltapäivällä uudelleen, saaden lämpötilan sopivaksi, ei liian kuumaksi.

Sana helluntai on tullut suomeen ruotsin kielen sanoista helig dag, pyhäpäivä.
Helluntai perustuu juutalaiseen savuot, sekä sadonkorjuu juhlan viettämiseen.

Suomessa helluntai on kirkkolain mukainen kirkollinen juhlapäivä, päivä jota vietetään Pyhän Hengen vuodattamisen muistolle, kuten myös kristillisen kirkon perustamisen
muistoksi. Yleisesti ottaen helluntai päiviä on kaksi, suomessa enää yksi, joka käytäntö oli myös suomessa vuoteen 1972  asti, jolloin ns. arkipyhät siirrettiin.

Varsinainen helluntaipäivä on aina sunnuntai, mutta monissa maissa seuraava maanantai, eli toinen helluntaipäivä. Kaupat eivät saa olla avoinna helluntaina.

Ennen vuotta 1774 sunnuntain ja maanantain jälkeen myös seuraava tiistai ja keskiviikko olivat pyhäpäiviä. Vuosina 1973 - 1991 suomessa vietettiin pyhäpäivänä myös edeltävää lauantaita, jota kutsuttiin helluntain valmistuspäivä nimellä.
Toisen helluntaipäivä palauttamisesta on lähiaikoina käyty vilkasta keskustelua.

Helluntai on samalla myös perinteinen itsenäisyyden ajan kaatuneiden muistopäivä, kaikille niin 1918 sisällis-sodassa ja sen johdosta vankileireillä menehtyneille ja niissä teloitetuille omistettu muistopäivä, kuin myös sodassa kuolleiden muistoksi vietettävä muistopäivä, joka talvisodan jälkeen määrättiin vietettäväksi toukokuun kolmantena sunnuntaina.



Päivään kuuluu käynnit sankarihaudoilla sekä suru liputus kaikkien vakaumuksensa takia henkensä antamaan joutuneiden tai sen uhranneiden yhteisenä muistopäivänä.

Helluntai on myös hetki josta kesän on perinteisesti katsottu suomessa alkaneeksi. Nuorena ollessa silloin sai olla jo kesävaatteissa, siis lyhyissä housuissa ja avojaloin, ilman paitaa, kun maa ei enää ollut routaista, kylmää tai märkää, koivuissa oli lehdet ja 
meille lapsille isä oli tehnyt heinälatoon joka kesäisen naru-keinun, jolla keinua ja joka purettiin hieman myöhemmin kun heinät saatiin latoon.

Teini ikäisenä alettiin kiusoitella ja sanoa jos ei ole heilaa helluntaina, ei koko kesänä joten kumppanin löytymistä pidettiin suotavana, ennen helluntain päiviä.

Lapsuudessani joissakin päin lounais suomea poltettiin vielä helavalkeita, vietetiin helka juhlia, etenkin sunnuntaina joissa tosin useimmiten veisattiin tai pidettiin ns. kotijumalan palvelus ainakin kotipuolessani, nautittiin katetulta, puhtaan pöytäliinan koristamalta pöydältä tuoretta pullaa, leivonnaisia, kahvia.

Kylmä kotikalja ja sima, joita oli valmistettu monien sukulaisten vierailuja ja myös pappia ja muita osallistujia varten, myös viimeiset mehut ennen syksyn uuden sadon poimimista ja pullottamista tekivät kauppansa.

Se oli myös kesäisten vierailujen aikaa jolloin sukulaisia, setiä tätejä serkkuja, saattoi kertyä lapsineen sellaiset 50 -70 tai enemmän heidän poiketessa vierailulle mummoa katsomaan. 

Yhtenä näistä kolmesta päivästa ilmaantui pappi koti jumalan palvelusta pitämään, jota kuuntelemaan ja osallistumaan tulleita paikkakuntalaisia kertyi hyvinkin saman verran, enempää ei  tahtonut mahtua sisälle. 



Ikkuna seinäisen ulko eteiseen oli katettu tilapäinen suuri pöytä ja jos oli kaunis ilma, kuten useimmiten silloin muistan olleen, olevat pihapöydän ja ulkorappujen tasot täynnä kahvia ryystäviä iistujia joiden välistä ei tahtonut päästä kulkemaan alas tai ylös, joten parempi oli hakeutua muualle leikkimään, vaikka herkkuja mieli tekikin.

Keittiössä oli ahdasta ja kuumaa, vaikka ikkunoita pidettiin auki, astioiden pesu vesi  lämmitettiin saunalla ja kannettiin sisälle, jossa yksi tiskasi, toinen huuhteli ja kuivasi.
Tietenkin myös kylmä vesi kannettiin sisälle. 

Myöhemmin tilannetta helpotti meille hankittu uusi Upo 2 kaasulevy, jossa oli kaksi keittoastia paikkaa, kaappi jossa oli myös toinen alakaappi, pieni tila muille esineille
toisessa tietysti kaasupullon ja sulkuventtiilin vaatima säilytystila.

Nämä kokoontumiset alkoivat lähes aina puolen päivän aikaan, päättyivät ilalla, äidin lähtiessä iltalypsylle noin kuuden, puoli seitsemän aikaan. Lypsyn ajoitus oli kiva, 
jos se myöhästyi edellä mainituista ajoista, lehmillä oli tapa ilmoitaa siitä, äänekkäästi vaatimalla, tai parhaassa tapauksessa tulla pihaan asti katsomaan missä viivytään.

Tosin kaikilla naapureilla ja myös tädillä, oli samantapainen velvollisuus, kaikilla kun oli vielä tuohon aikaan oma karja, siis lypsylehmiä, jotka juuri ennen helluntaita olivat päässeet ulos pitkän talvikauden jälkeen nauttimaan vapaudesta, kun enää ei ollut pelkoa yöllä mahdollisesti olevasta pakkasesta.

Vanha kyläyhteisön tapa oli järjestää ennen ritvan päivän aikaa (27.5.) kevään vakkajuhlat, joten ehkäpä nämä olivat sen jonkilainen myöhempi perinne muoto.



Kesän ensimäiset saunavihdat voitiin jo helluntaiksi tehdä tuoreista koivun oksista, taito jonka opin jollakin tavalla, vaikka en himosaunoja ole koskaan ollut. 
Tosin isäni opetti sitomisen ohuella rautalangalla, joten vihdan teko helpottui paljon, muuten se ei olisi onnistunut, mutta kun sitä voi kiristää jälkeen päin se onnistui.

Vanha sanonta kertoo saunomisen olevan naimaonnen nostattamista, siitä syystä usein puhuttiin lemmen saunasta.

Helluntaina, lauantaina, 
uusi vihta vihdotaan.

Nouse lempi liehumahan,
kunnia kapuamahan (kiivetä).

Pohjoisessa sanottiin:
En joutunut Joululle,
En päässyt pääsiäiselle,
vaan kyllä hellun (heila/valentine) helluntaille.

Kun joku onnistui löytämään itselleen kaverin, hän saattoi sanoa:
Heilani on kuin (heleä) helluntai.

Pilvet ovat täyttäneet taivaan, puhelin pöydällä pysyy hiljaisena, helluntai jatkuu... 

Kiitos vierailustasi.


torstai 12. heinäkuuta 2012

Keskikesän miettein...


Ihana kesä tuntuu edelleen jatkuvan sopivan viileän raikkaana, ei liian lämpimänä tai suorastaan helteisenä.
Elämän valtatiellä edessä tällä hetkellä kohtalaisen pitkä, joskin sopivan loiva alamäki, (myötämäki = will hill) joka tuntuu toistaiseksi vielä jatkuvan...

   Danny - Vielä sä syleilet mua.  ( http://youtu.be/rlNsh3WqyqQ )

Kesä on kaunis. Näyttäytyen kaikessa kirkkaassa väriloistossaan. Pidän sen tumman syvänpunaisesta, vaaleasta kontrastista, suorastaan hehkuvasta väriloistosta. 
Onni on saada nauttia siitä täysin siemauksin niin kauan kuin se kestää.

Syksy saapuu jälleen aina ajallaan, kuten niin monen monituiset kerrat aikaisemmin.


Kiitos uskollisille vierailijoilleni.
Hyvää illan jatkoa.

Kirjoitellaan...

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Veden tunnelmia.

Yksi juhannus jälleen elämässä onnellisesti takana, pois kuluneena, enää palaamatta.

                    

Se juhannuksesta.

Rauhallista ja hyvin hiljainen on ollut päivä. Kauniin aamupäivän jälkeen alkanut sade
soljuu taivaalta yhtenäisenä tasaisena hentona juoksutuksena joka on nättiä maan syvältä kastelevaa, ilman rankkaa poishuuhtoutumisen pelkoa.

Se on juuri sellaista jota kasvit tarvitsevat ja maa itse kykenee itseensä kohtuudella imemään voidakseen sen myöhemmin hyödyntää, jopa pohjaveden nostattajana.

Pidän sateesta. Juuri tälläisesta rauhallisesta suhjuvasta, joka luo ihan omanlaisensa
tunnelman. Millaista se lapsena olikaan saada lojua jonkin lautapinkan päällä, kuunnellen sateen ropinaa pärekatolle, sen rauhoittavan unettavaa tippumista maahan.
Haistaa sen tuoksu, tuoreen vastasahatun laudan hajut, herätä sinikuoriaisten, 
(papintappajien) tai niiden toukkien rapinaan seinästä pilkistävällä tervapahvilla, tai työmiehen täin aiheuttaman kirpeän nipistyksen havahtuen, tai katsella sarvijaakon juoksua, nauttien pitkästä huolettomasta kansakoulun kesäloma-ajasta, jota saattoi näin sadekelillä säestää vielä joukkoon eksynyt yksinäinen hyttynen ininällään.

Mikä se olikaan kulkea kesäisellä niityllä, antaa lämpimän leudon kesäsateen kastella
itsensä, sateen joka häivytti ympäriltä enimmät paarmat ja itikat pois surraamasta, pian pilven takaa esiin pilkistävän auringon kuivatessa märät vaatteet hetkessä.





Vesi poistuu kiertoon yhä nopeammin kaupunkirakentamisen kuten asfaltointien erilaisten kivi-pinnoitusten, teiden, salaojitusten, viemäröintien, rakentamisen, siis ihmisen erilaisten toimien ansiosta. 
Lisäksi luonnon kosteikkojen, soiden- rämeiköiden- ja metsäojitusten ansiosta lisää.

Hieno asia kun näitä ojituksia nyt tukitaan ja muutetaan metsäojien juokutus vanhan luonnonmukaisen kulun mukaisesti solisevasti eteneväksi metsäpuroiksi.
Sellaisiksi, joiden viileälle reunalle kuumana kesäpäivänä on mukava hetkeksi istahtaa

Taitavat vain turhiksi ja hyvin hetkelliseksi muoti-ilmiöiksi jäädä nämä kunnostustyöt.

                                          Kiitos uskollisille vierailijoille.
                                            Hyvää päivän jatkoa.

torstai 21. kesäkuuta 2012

Keskikesän juhlaa...

        

                   
                                       Juhannus on meillä herttainen, 
                                             Kirkas taivas on sininen.
                                          Pirtti on jo pesty puhtoinen.
                                               Pihamaakin laastu on.
                                        Koivujen lehvät portilla huiskii,
                                         Kesän juhlasta pihlajat kuiskii.
                                           Metsiköstä kielot kannettiin,
                                                  Sinikukat huoneisiin.

                                              Arkityönsä väki lopettaa,
                                                Kaikki iltaa jo odottaa.
                                              Kalliolle kokko kohoaa,
                                             kunhan yö nyt ennättää.
                                       Sielläpä silloin laulut ne  soivat,
                                          Suuret ja pienet karkeloivat.
                                            Räiskytellen kokko palavi,
                                               Kesäyöhön sammuvi.

                   
                      
                          Keskikesä, Juhannus. - Merikanto ja kesäillan valssi.

                                       Kesäpäivän seisaus on tänään. 
                                              Päivä ja yö, yhtä pitkät.
                        
                
               

                             Kiitos Teille monille uskollisille vierailijoilleni.

                                       Hyvää juhannusta kaikille.

           

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Juhannus - Midsummer


             

Nyt on juhannus näin laulavi taivas, maa,
sitä lintuset livertäen haastaa
Pois painui jo pilvet metsän taa,
niin selkeä on ilma ja kukassa maa.

Näin seisovi kauniina luonto yhä,
sen täyttävi tuoksut ja rauha pyhä.
Tuo ihmisrintaan se onnen rauhaa,
-Nyt on juhannus!
Tahtoo se riemuiten laulaa.

- Viljo Kajava -

             

Mitäpä olisi perinteinen suomalainen keskikesän juhlahetki ilman juhannuskokkoa tangon taikaa ja taskulämmintä koskenkorvaa, nautittuna suoraan pullon suusta poikaporukalla tanssilavan ulkohuussin seinustaan nojaillen.

Kesän rautalanka serenadi - During the summer serenade steel wire

Tässä kuitenkin hieman sivistyneempi, mannermainen juhannusjuoma sekoitusohje.
Perinteinen juhannuksen shamppanja (Midsummer Champagne) resepti suomesta.



Kolmen vartin (075) pullo koskenkorva vodkaa
 + yksi poretabletti.
Murskaa poretabletti pulloon. 
Voilà!   

Juoma on valmis nautittavaksi.



           
             

Minä kuljen tuttua polkuain,
suopursujen tuoksu niin huumaa,
sydän, hiljaa hetkinen rinnassain!
Yö henkii kaihoa kuumaa.
 

Hämy vihreä verhoo hongikon,
suosilmät niin vietellen läikkyy -
en tule, en tule, mun kiire on:
mulle toiset silmät väikkyy.
 

Vie polkuni järven pohjukkaan
läpi nukkuvan kylän laidan,
siellä harmaa veräjä raollaan
on keskellä harmaan aidan.
 

Sen veräjän takana odottaa
ilo, onni ja unhon huuma,
sua odottaa, sua odottaa
sinä sydän rauhaton, kuuma.

- V.A. Koskenniemi -


                                                       Hyvää Juhannusta kaikille!


maanantai 18. kesäkuuta 2012

Tapaamisia..

Kun tapasimme, tapahtuiko se todella aivan oikeasti.
Onko tämä kaikki vain pitkän yksinolon ja yksinäisten päiväunien luomaa harhaa.
Luulottelenko (jälleen) itselleni löytäneeni elämääni siitä kauan puuttuneen palasen.

Tuntuu hieman liian hyvältä ollakseen totta.
             

                                            Mieli ei malta. On lähes pakko soittaa.
                                            Kysymys. Saanko sinut lähelleni.
                                            Vastaus on lyhyt.  Saat.
                                            Hiljaisuus. Muutama sana.
                                            Puhelu päättyy...


Suomen kesä on lyhyt.
Valon kesto alkaa pian lyhetä.
Nautitaan siis kesästä.
Elämästä.
Sen suomista sykleistä.


                                                
                                                        Hyvää päivän jatkoa.
                                                          Kiitos vierailustasi.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Nuoruuden & rakkauden elkeitä..

Kesä kauneimmillaan, tyttö kukkeimmillaan. 
Tuo nuoruuden ajatus piipahti taas mieleeni istuessani eräänä iltana yksin kotosalla.
Vastaan soittoon, kuten kysymykseen oletko valmiina. Tulen sopivasti ulos, näen eteeni kaartavan pienen auton, jonka hymyilevä kuljettaja nousee vastaaottamaan.
Tervetulohalauksen jälkeen istahdan sisään, auton lähtiessä liikkeelle.

                  

Myöhemmin palattua istumme autossa hetken keskustellen.  Ilta on lämmin kaunis, tuokion alkaessa venyä. Käsi eksyy toiselta kädeltä niskalle kuin itsestään, sormenpäiden herkkä painalluskosketus saa pään nojautumaan olkaan,  leukaan. 
Avoimesta ikkunasta kuluu lähistöltä metsäkyyhkysen kukerrus, addiction tuoksun huumatessa aistini. On hiljaista, radion soittaessa somerjokea ja herkempää frederikiä.
Huulet raottuvat, lähestyvät, aistin lämmön, muuta, tunnelma on tiivis, käsin kosketeltava.  





Oo la laa
Talon ovesta ilmaantuu ulos roskapussin tyhjentäjä, kuljettajan havahtuessa äkisti.
Ei hemmetti. Mehän ollaan kuin kaksi teini-ikäistä, jota seuraa molempien naurahdus.
Hetken lumous on särkynyt, kadonnut ikuisuuteen koskaan palaamatta, ei kuitenkaan uudelleen saavuttamatta.

Keskustelu alkaa, venyen vajaaksi kahdeksi tunniksi, jonka jälkeen on aika nousta pois. Ilta on edennyt jo pitkälle. Autossa mukana oleva suloinen koira on katsoo jälkeeni, minä kirkkanpunaista autoa kääntävää plondia kuljettajaa, jonka puna-valkosävyisten värien vaikutusta jään kaipaamaan, aina seuraavaan kertaan asti.
 Vie minut aamuun...


                                                   Kiitos vierailustasi
                                                   Hyvää illan jatkoa.

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Kesäkuu, täysikuun päivä.

               

Kesäkuun alku, täydenkuun päivä. Enää kaksi viikkoa hetkeen jolloin päivän valoisuuden aika alkaa hiljalleen vähetä, edetäkseen jälleen syksyä kohden yhä kiihtyvällä vauhdilla.
Näinkö se on myös meidän ihmisten elämässä.

Katsellessasi öistä kuuta ja kirkasta tähtitaivasta, tuntuuko sinusta joskus siltä kuin kaikki tähdet laulaisivat ja kuulisit niiden laulavan sinulle.  
Elämän tähtitaivaalle.





                           Jos yöllä itket auringon perään, et voi nähdä tähtiä.
                        On yksi salaisuus onnen yhteiseloon rakkaan kanssa;
                                                 älä yritä muuttaa häntä.
                  Ollakseen rehellinen, ei tarvitse sanoa kaikkea mitä ajattelee,
                   eikä sanoa koskaan myöskään vastaista kuin mitä ajattelee.
                                                                                  - Sananlaskuja -

Vain ihminen itse ratkaisee tavan, miten sydämiin vaikutetaan ja juuri näistä valinnoista elämässä on kysymys. - Dreamer -
                                                               

                                                            Kiitos vierailustasi.
                                                             Hyvää illan jatkoa.

perjantai 18. toukokuuta 2012

Sateisen perjantaipäivän mietteitä.

Auringonnousu 4:27. Auringonlasku 22:17. Päivän pituus on 17 h 50 min.  + 11°

Kohtuullisen lämmintä, hieman tuulista mutta hieman sopivan raikkastavia sadekuuroja.
Tälläinen päivä Tampereen seudulla. 
Hyvät olosuhteet vaikkapa moottoripyöräilystä pitävälle, tai sitä harrastavalle. Ei liian kuumaa, tai kylmä.




Kesä tulee, mieli palaa ajassa taaksepäin aina siihen aikaan kun nuorempana minulla vielä
oli moottoripyörä. Ensimmäiseni,  jonka johdosta tuli myös koettua eräs kauan kestävä, ehkä vakavin yhteentörmäyksistäni.  http://youtu.be/YoCg4Y71KRQ
Kaikkea se sateinen pyöräilykeli saattaa ihmiselle aiheuttaa, siltä suojaan hakeutuessaan.
Jälkeenpäin tosin pääsi hieman harmittamaan kunnollisen suojavarustuksen puutuminen.

                  

Tässä Kikan harvinainen versio Mika Sundkvistin hitistä ( http://youtu.be/eTkqTlCwAgY )
"Moottoripyörä on moottoripyörä."  

Jälleen tekee mieli pyörää, tietäisi vain minkälaisen ostaisi. Olisiko jokakeliin ja maastoon sopivin hankinta, vai minkä osaisi valita noista kaksi-pyöräisistä, huomioiden suomen kaikki neljä vuodenaikaa, niiden vaihteluineen.

Mutta valinnat on vaikeita, kuten oheisesta saattaa huomata.

Tässä eräs kaksipyöräinen vaihoehto, tosin joukossa on toki myös oikeita moottoripyöriä.

1.)  http://youtu.be/WpUcRYq73YY

2.) http://youtu.be/w9AOhPgCNJs

3.) http://youtu.be/8rVd1clYCi4

4.) http://youtu.be/n2Ys4nhqDzo

5.) http://youtu.be/sUXDjg6_bhM

                     

                                                  Kiitos vierailustasi.
                                                  Hyvää 2-pyörä keliä kaikille. 
                                                  (Miksipä ei, myös neljälle pyörälle)

lauantai 25. kesäkuuta 2011

Keskikesän juhlaa.

                     

Se on sitten juhannus parhaimmillaan.
Oikeastaan ollaan sen keskellä.
Liput liehuu, kuten koko viimeyön.

Onneksi sekin alkaa olla paremmalla puolella. Ehkä ensivuonna jälleen, uusi juhannus.

Kesä ja varsinkin sen "liiat" sunnuntait alkavat olla takanapäin, tämän kesän ajalta.
Hyvä niin, mielestäni. Mulla on sellainen pitkien pyhäseutujen pelkokammo, jolloinka aika tuntuu usein olevan tavallista pidempää, kuluakseen.

Päivänvalo alkaa hiljalleen vähetä, kesäpäivän seisauksen jäätyä jo taakse.
Syksyinen kuulas kuutamokeli alkaa voittaa kesäiset aurinkoiset iltahetket joista vielä
hetken ajan toivottavasti saadaan nauttia, ennen syyspuolen raikkaita iltapuhteita.

Suomen kesä on lyhyt ja valoisa, joten nauttikaamme siitä täysin riemuin vielä hetki.

Hyvää juhanuksen jälkeistä aikaa kaikille lukijoilleni. Nautitaan toki vielä lomailuista.

Kummallista, kuinka jostakin mieleni muistoistojen sopukoista alkoi soida tämä ikivanha, työväentalo Rantalan levytansseissa opittu, lähes unholaan jäänyt ikivanha
tango.  

Mutta mikäs sen paremmin suomemme suviyöhön, yöttömään, hämyiseen sellaiseen,
sopisikaan kuin vain ja ainoastaan supisuomalaisen tangon tahti, ja sanoitus.

Tango soi suviyössä, sinisilmäsi loistavat tähtien vyössä, vielä kun haitari vaiteloisi ja
banjot helkkyisivät, olisi tilanne, kuten joskus nuorena ennen.

Sä kuulut, juhannukseen jokaiseen, etenkin noihin nuoruusajan sellaisiin, jolloinka maailma oli vielä avoimena ja hieman utopistisen utuisena silmien edessä.

Jussinjälkeistä, kaikille sivujani seuraaville. Nukkukaatten makoisasti. Suviyössäkin!



torstai 23. kesäkuuta 2011

Se on kohtapuoliin Juhannus.




HYVÄÄ JUHANNUSTA KAIKILLE USKOLLISILLE LUKIJOILLENI.



(Ps. Kuvat kokouksesta on edelleen Orvokin ja Jaakon kotisivulla 11.6. päiväyksellä)