Laulajan lantti

        
           

-  Jenkka / Laulajan lantti / Sanoitus Timo Koivusalo -

Jo poikana sen minä huomasin,
pienet kolhut ei kulkijaa kaada,
Ja se tyttö, se kulkee jo jossakin.
jos on kumppani määrä mun saada.
Niin se tyttö se kulkee jo jossakin, 
jos on kumppani määrä mun saada.
Ja jos itse mä turkkini tuhrisin, 
aina itse se puhtaaksi nuollaan, 
ja ne kuuset jo kasvaa jo jossakin, 
joista kerran mun arkkuni vuollaan. 
Ja ne kuusetkin kasvaa jo jossakin,
joista kerran mun arkkuni vuollaan.
Ei pehmeeksi pöyhitä pelimannin pielusta,
eikä patja ole untuvaa,
kaipaa jostain syvältä sielusta
kolkkaa kodilta tuntuvaa.
Sillä kansan kourassa hajallaan,
aina on tämän laulajan lantit, 
jää pelimannin perinnöksi ajallaan,
velat vekselit vipit ja pantit.

On hankala syntejään tunnustaa,
kun ei kaikkia niistä ees muista,
ja paljon soi sielussa sanottavaa,
mutta kuivana kieli ei luista.
Ja niin paljon soi sielussa sanottavaa,
mutta kuivana kieli ei luista.
Kai siksi on tartuttu tuoppeihin,
ohikulkija tarttuu suoraan,
ja se ohra jo lainehtii jossakin,
jota ensi jussina juodaan.
Ja se ohra jo lainehtii jossakin,
jota ensi jussina juodaan.
Ei pehmeeksi pöyhitä pelimannin pielusta,
eikä patja ole untuvaa,
kaipaa jossain syvältä sielusta
kolkkaa kodilta tuntuvaa.
Vaikka soppa on kylmää ja leipä on sitkeä
auta ei päätänsä aukoa.
Itse voi valita, nauraa vai itkeä,
kunhan soitto ei taukoa.
Sillä kansan kourassa hajallaan 
aina on tämän laulajan lantit,
jää pelimannin perinnöksi ajallaan
velat vekselit vipit ja pantit.

On haaveista suurin jos elämään
edes yksi jäis lauluistansa,
ja hänen mentyä penkiltään,
sitä vielä laulaisi kansa,
- Sitä vielä laulaisi kansa.

                                                 

Eihän sitä koskaan tiedä...

                                  

Ennen kuin etenet pidemmälle, pyydän huomioimaan huomio hakuisuuteni, kuten myös tämän seikan, että tarina saattaa ehkä olla hieman "maximoitu",  mutta myös yhtä hyvin täyttä totta.

Totta on kuitenkin se seikka, että myös paluu kuljetus järjestyi lopulta helposti.

Eilen, sattumalta erääseen tuoksuttomaan, ex puunjalostusteollisuuden malli-kaupunkiin eksyneenä, sen keskuparkkiin rantautuneena, mielessä porukan kesken erilaisista ilta-kultturellisista tapahtumista ja tarjoiluista nauttiminen, suuntasimme tutustumaan erään paikallisen ravitsemusliikkeen tarjoiluihin.

Kyllästyin porukan kinasteluun lähtien omille teilleni, harmitellen ryhmään suostumistani.
Mielessä millä paluumatkalle, taxilla, vai onko tarjolla jokin muu, edullisempi vaihtoehto.

Hetki harmittelua, ja istumaan erääseen kuppilaan, kokis janoon, lasi vettä seuraksi.
Istuin selin, joten kääntyilin, katselin ja näin erään puolitutun kaverin istuvan yksinään.

Keskityin juomiini, kunnes kuulin äänen sanovan. Kuuntelehan Maxi tämän laulun sanat ne on tarkoitettu ja sopivat just sinulle.
Katsoin kasvoihin 50+ ikäistä, hoikkaa ja siroa vaaleaa naista,  joka nuo sanat oli sanonut.

Kyseinen laulu hieman alempana, oheisena videona, myös sanoitus.

Perskeles ;) sentään!   http://youtu.be/tn3YAWTOit4  +  http://youtu.be/L7FTd70SDsI

Kyllä muutamat naiset on joskus tosi kummallisia. 
Yhden seikan suostun kuitenkin aina myöntämään.
Eräillä heistä on todella hienostunut ja tyylikäs maku meidän miesten suhteen,
vai kuinka.

                  
                                                  

                                             
                                              Onko toista noin huoletonta,                                     

                                               jolle leikkiä kaikki on.

                                              Jälkees jättänyt oot sä monta,

                                               joiden yö on nyt rauhaton.

                                               Mikä sussa on saisko tietää,

                                               se on kai jotain magiaa.

                                              Temput jokainen niksi sietää,
                                               kyyneleitä kun vain saa
                                                                                                                                                                                                                      
                                              Nuo kauniit  valheet

                                              - taas niitä kuulin.

                                              Nuo kauniit valheet

                                             - silti vain kävi näin,

                                              niiden seittiin mä jäin.

                                              Vaikka päätin jo sen,

                                              oot sä entinen.                                                               

                                              Sinä muistutat tuulispäätä,                                                 

                                               heti saat kaiken sekaisin.

                                              Joskus katsees on niinkuin jäätä,                                     

                                              silloin jäädyn mä itsekin.

                                              Minä tiedän sun oudot retket,                                             

                                              niistä liikaakin kerrotaan.

                                              Mutta, ne onnen hetket,

                                             - niitä milloin mä sulta saan...

                                              Nuo kauniit valheet,

                                              - taas niitä kuulin.

                                              Nuo kauniit valheet

                                             - silti vain kävi näin,

                                              niiden seittiin mä jäin.

                                              Vaikka päätin jo sen,

                                              oot sä entinen.

                                               + Ref x 2 ....

Joku saattaa ihmetellä samaa videona ja sanoitusta textinä. Syy, jonka ennekin olen ilmoittanut. Ulkomaisten vierailujen takia.   Kiitos vierailustasi. Hyvää illanjatkoa.

Muisteluita sateisena Helatorstaina.

                           
 
Olipa kerran aika jolloin eksyin silloisen avopuolisoini kanssa vanhan teknologian päiville Suodenniemen Putajan kylään,  jossa oli herätetty toinen, Rämsöön jo loppuun hiivuttua, tämän putajan tapahtuman ollessa hieman vastaava, eräs viikonlopun kestävä tilaisuus.  

Rämsöön kuuluisaksi tulleet perinteenvietto-päivät vanhoine työ ja havaintoesityksineen, illan suuli-tansseineen, ja muine markkinoineen, olivat kiehtoneet mieltäni monesti, ajoittuen tuolloin aina aikaan,  jolloin työni aikataulujen takia niille ei ollut mahdollista osallistua, nyt niiden järjestämisessä oli ongelmia, talkooväen koollesamisen kanssa, sekä näyttelyyn osallistujien pitkien kuljetusmatkojen johdosta, joten ne olivat hiipuneet rämsööstä kokonaan.

Nämä Rämsöö päivät olivat laadukkaita, ja kaikki tuo ns. "höyry" kalusto oli laadukkaasti entisöityä, kuten myös esiintyjien puvut  ja kaikki asusteet, sekä monet muut alaan liittyvät tavarat, näiden päivien ollessa eteläisen suomen suurimmat, aikoinaan monina vuosina.

               

Putajaan kuitenkin tuli mentyä. Pieni vaatimaton paikka, kalusto toimivaa, liikkuvaa, mutta entisöimätöntä kuin vain välttämättömimmältä, eli toimivuuden ja liikkuvuuden osalta.http://youtu.be/P0-Xiym3R98
Hullu-Jussi. Åkermanin lisenssi. http://youtu.be/_wg3s1mwCK0
Fiskars.  Jussi koneiden kopio.http://youtu.be/5M0kVEVTSWc  Pingon, Ranskalainen ihmeellisyys, monitoimikoneiden edelläkävijä.
Nykyinen Mecalac (+ Bel-Job minikaivurit = nykyisin volvo) tehdas monitoimi-kurottaja.

Järjestäjillä kuitenkin lähes yhteine vanhanaikainen pukeutuminen, ja kaluston määrä oli
äkkiseltään kuitenkin riittävä, mutta suurimmaksi osaksi suppeahko, joskin hyvin toimivia erikoisuuksia oli muutamia kappaleita, sekä pellonrakennus  että maarakennusalalta.http://youtu.be/_TOeYJcfuQY

Väkeä kohtuullinen määrä, ja kierrellessäni kahviota hakiessani kuulin kummakseni ihan oikeaa tanssimusiikki soitettavan, paikassa jossa ei ollut edes tanssilavaa, tai tanssia.

Nyt nämäkin päivät, täällä lähistöllä pidettävistä, on hiipuneet pois. Muualla on liian pitkä matka, päivän takia lähteä, ja ne ovat supeita, näihin verraten.

Haluja olis koska ihailen noita kekseliäitä tyyppejä, ja miehiä jotka näitä aparaatteja jaksaa kunnostaa ja vaalia jatkuvasti. Muualla maailmassa tämä on laajaa ja suosittua, meillä ei.

               

Olipa kuitenkin ihan rytmikästä musiikkia, outoja, tutun tuntuisia kipaleita, sanoituksia jollaisia en ollut kuullut aikaisemmin mistään päin.
Menin lähemmäs, orkesterissa 8-10 musikanttia, kirkasääninen laulusolisti.

Kipale jota ekana jäin kuuntelemaan muutaman muun ohella, on tuossa hieman ylempänä.

Lavan edustalla yleisön joukossa oli eräs vanhempi nainen, jonka kanssa syntyi juttua kysellessäni ja ihmetellessäni, mikä tämä kipale on kun en ole ennen kuullutkaan, joitakin vaikkapa virran laatikon pohjalle jääneitäkö, kummastellen samalla orkesterin suurehkoa ja vanhoista miehistä koostuvaa kokoonpanoa ja outoja esitettäviä kappaleita.
Nainen totesi niiden olevan miehensä säveltämiä, ja muutamien muiden sanoittamia.

Kysyi pidänkö, ja vastasin kyllä, johon hän kysyi ostanko levyn, maksaa kympin, ja saan tilauksesta hakea hämeenkyrön (tippavaaran) essolta. Vastasin että on kauheen mutkallinen toimitus, eli en lähde siltä noutamaan.

Kysyin laulajasta, ja kertoi olevan hänen tyttärensä, joka näillä levyillä muiden ohella laulaa juuri näitä esitettyjä kappaleita.  Lähdin ja hetken kuluttua nainen tuli perässäni kahvioon ilmoittaen että näitä on tilattavissa vielä toistaiseksi. Neljä CD-tä on valmiina ja mukaan saa vihkosen jossa on näiden kaikkien laulujen sanoitukset.

Tulee jälkivaatimuksella kotiin asti, postikuluitta hänen lähettämänään. Tilasin setin hänen kertoessaan samalla tyttärensä lauluharrastuksesta ja lavaesiintymisestä.

Tässä eräs osa alkusysäystä tuolle levytyksen alkamiselle ja muulle lavaesityksille.
Tämä teksti siksi kun sattumalta tuubista putkahti odottamatta esille pari tuttua kipaletta.
Laulajaan ja sävellysten tekijään olin tutustunut aikoinaan ekakertaa esiintyessäni, heidän ollessaan karaoketuomareina ja juontajina. 
Tämä texti osio esittäjän kotisivuilta:

Radio Tuplassa, Harjavallassa, oli kuuntelijakerho Iloisten Satakielten,
sanoituskilpailu. Tähän kilpailuun oli valittu Pekka Mäkelän humppa, joka soi
radiossa ja kuuntelijat saivat lähettää omia sanoituksiaan, joista voitti Aulikki Lehtisen sanoitus Belairin penkillä.   

                                          
                                            Hyvää päivän jatkoa
                                            Kiitos vierailustasi.

Lauantain kamomillaa

       

Tässä eräs niistä vanhoista instrumenttikipaleista, joihin suomessa on tehty sanoitus.
Esim. Mexico ja Happy Jose ovat niitä muita, saman, 5-60 #, aikakauden tuotteita.

Valitettavasti tätä ei löydy kuin vain rautalankana, karaokessa löytyy alkuperäisenä.
Sanoitusta en muista tarkkaan, mutta saattais mennä jotenkin allaolevaan tapaan.

Tunnetuin esittäjä on varmaan Jörgen Pedersen ja  hänenTrumpettinsa.
Eräs aviopari, levyjaulaja ja hänen lentoemäntä, tv- kuuluttaja vaimonsa levyttivät tämän esimmäisinä.

Kääntöpuolella oli kaksi mansikkaa..
Kelle tyttö leivot, kuka kauniin kakun saa, kelle tyttö aiot kakun valmistaa.
Leivon kysyjälle, sydänystävälle, kakun juuri hälle aion valmistaa..

                        
Manzanilla.

Onko tämä unta vai viinien huumaa,
Tamburiini tanssiin nyt tahtia lyö.
Etkö tunne suonissa läikettä kuumaa,
sen on meille antanut espanjan yö.
Olen aina toivonut että mä saisin,
viedä sinut tähtiin ja tähtien taa.
Tänä yönä siihen ei esteitä laisin,
kevyesti seuraan mä tanssittajaa.
Sävel yhä soi se kauas kantaa, 
manzanilla meille helmeilee,
unelmille voi se siivet antaa,
sydämeni tuntea riemun saaa..
Paljon olen tanssinut vierellä muiden,
vielä tämän vertaista tuntenut en,
kullut olen kuisketta tyttöjen suiden,
mutta vasta nyt olen onnellinen.


Jokaisella tähdellä laulu on yksi,
tänä yönä kaikki ne taivalla soi,
Sydämemme sai sävel yhdistetyksi,
tänä yönä toivemme täyttyä voi.
Sävel yhä soi se kauas kantaa,
Manzanillan hehku on antanut liekin,
ihana on tuntea polttavan sen,
Mihin minut suudelmas hurmio viekin
onni siellä mulle on täydellinen.
Sävel yhä soi se kauas kantaa, 
manzanilla meille helmeilee,
unelmille voi se siivet antaa,
sydämemme tuntea riemun saaa..
Paljon olen tanssinut vierellä muiden,
vielä tämän vertaista tuntenut en,
kullut olen kuisketta tyttöjen suiden,
mutta vasta nyt olen on-neelli-neen.

                                            
                                                http://youtu.be/tGL32bYaYrA

                                                                Hyvää illan jatkoa.

                                                                Kiitos vierailustasi.

Laineiden liplatusta.

                           

Tässä eräs vanha valssi elokuvasta Meidän Poikamme Merellä, vanhalta 1930 luvulta.

Tämän valssin opin tuntemaan Luvian mieskuoron esityksenä, luvialla vieraillessani.
Nyt tämä versio on poistettu youtubesta, joten jungmannien esitys saa sen korvata.

Kuoron esitykset on aika suosittuja, ja olen muutamaan kertaa ollut kutsuttuna, heidänesitystään seuraamassa.

Erkki Bergman, tenori.  Luvian mieskuoron CD-albumilta, on merellä suurella ihanaa.
Kyllä on upea ääni miehellä ja etenkin tämä miesten yhteisbasso on hyvä.

Lärvät - salo.

                

Tänään, arki iltana tarkoitus on matkustaa tuonne lärvätsalon suuntaan hetkenmatkaa.

Menneen kesän ja edellistalven aikana tuli piipahdettua eräällä kantahämäläisellä pikku paikkakunnalla. Kesäistä raittia käpsytellessä, kahvipaikkaa katsellen
iltahämyn tehdessä jo tuloaan, vastaan kadulla tassutteli hattupäinen partainen mies.

Toljottelin lähestyvää, kohdattiin, kaveri tervehti hyvätpäivät, ja kysäisin samalla olisko
mahdollisesti tuo edessä oleva baarintapainen vielä auki. 

Kaveri katsahti, mietin mitä tuttua kasvoissa on, vastasi eipä ole, mutta lähelläolevasta
melkein vastapäätä, olevasta saisi.  Kuppila olisi vielä auki, ja hänkin piipahtaisi siellä.

Jatkettiin matkaa. Perillä, ja löysimme jonkinlaisen karaokepaikan, jonne istahdimme.
Lauloin pienen lurauksen, kaverini kans, kuten pöytäseuramme, joka myös lauloi.

Kun hän palasi, kysyin ookko laulanu joskus aiemmin. Näin kertoili käyneen, sekä 
myös, että on enimmäkseen sanoitellut elämänsä aikana, jättäen laulamisen muille. 

Paikka. Niin, se oli Oitti. 

Hyvää aprillia toitotellen.

Jälkiä keväisessä lumessa

                 

Hieno, raikas, kevät-talvinen aamuhetki. Tuoksuu kostealta, vaikka pakkasta on vielä tusinan asteen verran.  Laulun sanat mielessäni, yöllä palatessani, niitänäitä kelaillen
mielessäni miettiessäni raikkaan kelin, hyvän mielen aikaansaattamana.

                              
                 

Aatos vie taas aikaan, vanhaan hyvään, aikaan jota ei enää ole, eikä saattane kokea.
Keli on juuri sellainen jollaisena sen muistan muistellen monia nuoruuden aamuhetkiä.
Parasta aamu-aikaa kokea kaikki, heti hämärän väistyttyä, auringon nousua odottaen.

Kevääntulo, mäntymetsän tuoksun, alkavan pihkan, kävyt, vielä avautumattomat.
Niiden neulasten kirjoileman pinnan, oravan kalvamat käpyrangat, jäniksen papanat, metson ja teerien jätökset, pöllön oksennuspallot, muutaman vielä hangella hiljakseen liikkuvan harmahtavan höyhenen, joskus mustemman sulan lumihangen pinnalla.

Kohta ilmeistyy mäntyjen runkojen ympärille nuo "paljaat" renkaat, paljastaen rungon ympärillä olevat kanervat ja varvut joiden oksilta saattoi nähdä sieltä täältä pilkahtavan
punertavan marjan. Keväiset kluksuttavat sekä naksuttavat äänet, närhien rääkäisyt, korppien ääntely, variksen harvat raakkunat kantautuivat korviin  

Muurahaispesien tuoksu, niiden alkava, voimistuva kuhina, pesien osilta, jotka ketun tai jonkun muun jäljiltä oli kaivettu kuopalle, alkaisivat kohta kohentua melkein silmin nähden, entiseen kokoonsa, siitä aikaisempaa suuremmaksi kasvaen. 

Pinnalla, jonka hangen pinta kantoi pitkälle päivään. Kantoi, kunnes auringon lämmön vaikutus alkoi aamunkymmenen jälkeen pehmittää niin että se alkoi pettää jalan alla.
hangen rahina hiljensi metsän lintujen äänet. Seisahdus, ja ne alkoivat uudestaan. 

Joskus lauantaisin ja varsinkin sunnuntai aamupäivä hetkinä, ilmestyi usein muutama kaveri, joiden kanssa tuli kokeiltua noita metsän rajaamia pieniä peltoalueita, niiden hankien kantavuutta. Kokeilla suurempien ojien kohdalla mitä hangen alta löytyisi.

Pääasiallisin kulkuneuvo oli polkupyörä, jolla matka joutuili sukkelammin kuin jalkaisin
yrittäen pitää mielessään sen tosiseikan, ettei kannattanut viivähtää liian kauaa tuolla
reissulla, mikäli ei mielinyt kahlata takaisin napaansa myöden lumessa kahlaillen kun hangen pinta ei enää kantanut.

Siihen aikaan kun polkeminen vielä pääasiallisesti tapahtui seisonta asennossa tämä
oli yleinen harrastus, hangen pinta kun oli sileä, kevyt polkea, kenties jossakin kohden
saattaen tuottaen yllätyksen, etupyörän äkkiä humpsahtaessa hieman syvemmälle.

Kävipä niinkin ettei aina ehtinyt ajoissa, pyörän saattaessa jäädä seuraavaan aamuun, tai yöpakkasen jatkumon pelosta, suksilla ja vesikelkalla hakea pyörät pois, talviaikaan
kun pyörää ei aivan välttämätön jokapäivälle ollut.

Joistakin pilkisti jo esiin pälvipeili, vaalea, harmaan läpikuultava, joissakin, missä virta oli lumen ja sen alla olevan jään alla voimakkaampi, oli tuo pälvi hieman ruskeampi, eikä niin helpolla rikkoutuva, hauras. kuin harmaampi. 

Tämän harmaamman peilin alta, kun sen pinnan rikkoi, löytyi usein tyhjä tila, jonka alta ei kovempaa jäänpintaa löytynyt, sulaa virtaavaa vettä kylläkin, joka kohta peitteensä, lumikorpun kannen alta alkoi nostaa itseään yhä enemmän näkysälle, veden määrän lisääntyessä, lumen ja jään sen etenemistä vastustaessa, ennen kun virtaus puhkaisi selkeän kylkuväylän juoksunsa loppuun asti, sinne lampareeksi laajentuen. 

Kevät alkoi näkyä, alkaen yhäti kiihtyvämmällä vauhdilla jatkamaan etenemistään, kenenkään voimatta sitä estää. Näin sen tulo on jälleen.

Hetken se viivyttelee, odotellen kunnes yölämpötila on lämpimän puolta jatkuvammin,
kunnes auringon haihduttama, kerääntynyt kosteus alkaa valua alas, sulattaen loput
hanget olemattomiin parin lämpimän vuorokauden aikana.

Lumi on kuivaa, ilmavaa, pakkaslunta, joten sen lähdettäminen ei vienne pitkää hetkeä
tässä, ikuisesti jatkuvassa, elämän joka keväisessä kiertokulussa.

Kesän tuottamaa keväistä sadejaksoa odotellen, aamuterveisin.

  

Krysanteemeja.

                       

                                                                   

Huomenta tasapuolisesti kaikille.  

On niin hieno kevät-talvinen, uuden lumen koreoima näkymä, aurinko paistaa, linnun pylpehtii, sirkuttaa, ja mielikin on huisin hyvä, seesteinen.  Huolimatta siitä että pannulle rikkomistani kananmunista toinen truuttasi huolimattomuudestani johtuen, hihaani sisäpuolelle täytettä.

Lukiessani erästä kukkaisjuttua, tuli mieleen sanoja hienosta venäläisestä hitaasta valssista, muistellessani tuota krysanteemi tanssiaisten sanoitusta.

Muistelen myös erästä entistä pankinjohtajaa, joka uskollisesti tilasi pankkiasuntonsa
ikkunan alle vuosittain krysanteemeja hoitotöineen kaikkineen.

Elämäni kolmas pankinjohtaja joka suhtautui meikäläiseen kuin asiakkaaseen, eikä kuten monet muut, viranhaltijain tapaan. Muistelen miestä hyvällä.

Oiskohan nämä seuraavat ne oikeat, alkuperäisenkaltaiset sanat.

Hän tanssi kanssa enkeleiden
Tanssi pienen tanssin,
Vaan tiedän, etten koskaan voi häntä unohtaa.

Palat pienet nuo eessäni nään
Joita paikoilleen en saanut milloinkaan
Sen jo tiedän miten synnytään ja miten täältä lähdetään
Vaan tärkeintä en tiedä kuitenkaan

Refrain;
Kun suljen silmät hän on täällä taas
Ja voin nähdä jokaisen askeleen
Voin nähdä, voin elää, ja voin unohtaa
Voin tuntea sen kaiken uudelleen

Refrain 2;
Kun hän vain tanssi kanssa enkeleiden
Tanssi pienen tanssin
Lähti näytöksensä jälkeen kuin tulen liekki vain
Hän tanssi kanssa enkeleiden
Vain yhden valssin
Vaan tiedän etten koskaan voi häntä unhoittaa

Suuret kellot asemien hiljaisten
Niitä ihminen ei osaa pysäyttää
Ja viimeiset tilit kun maksetaan
Mistä tietää kuinka paljon käteen jää

Refrain 2;

Refrain;
Kun hän vain tanssi kanssa enkeleiden
Tanssi pienen tanssin
Lähti näytöksensä jälkeen kuin tulen liekki vaan
Hän tanssi kanssa enkeleiden
Vain yhden valssin
Vaan tiedän etten koskaan voi nähdä kauniimpaa

Tanssi kanssa enkeleiden
Tanssi pienen tanssin
Lähti näytöksensä jälkeen kuin tulen liekki vaan
Tanssi kanssa enkeleiden
Vain yhden valssin
Vaan tiedän etten koskaan voi häntä unohtaa


Myöhemmin, herkkänä hetkenään, sain tietää, miksi hän aina krysanteemeja tahtoi, tapaellessaan sanoja..   ...krysanteemit jo kukkineet on...

Eurowiisu 1959

                

                                                                  
                   Olipa, jälleen kerran, kauan sitten, aika, jolloin suomeen muuttavia 
                   katsottiin pitkään ja kyräillen, mikäli yleensä maahan pääsisivät. 
                   Kuinka ollakkaan, naapuriimme oli muutanut, ennen meitä siinä asunut
                   pariskunta, jossa mies oli puolasta kotoisin.
                  
                   Samoihin aikoihin ilmestyi myös kolme muuta musikanttia, jopa paikallista
                   mutta naapurikuntien, kaupunkien (mm. tampere) yöelämätä piristelivät.
                   Olipa myös eräs pienyhtye, olkoonpa vaikka tyttö ja pojat, nimityksellä.
                   Esiintyivät mm. hallinnoimassani tanssipaikassa useinkin esiintymässä.
                   väkeäkin vetivät sellaiset 200- 300 parhaimpana iltanaan.

                   Humppamusiikki soi, häissä, tanssi-illoissa, tai pikkujouluissa. Vahvistusta
                   oli yhtyeeseen saatu myös eräistä näistä tulokkaista. Kaikki tulokkaat
                   olivat suomeksi kutsuttuina ravintolamuusikoita ammatiltaan.

                   Niinhän siinä kävi. Tumma, salskea mies veti pidemmän korren, jättäen tuon
                   yhtyeen, vieden mukanaan solistin, sekä, hetken kuluttua uuden ok-talon,
                   pankinjohtajan jäädessä lehdellään soittelemaan.
                   Tänä päivänäkin taitaa eräs heistä, alempana mainittu, ilmeisesti edelleen 
                   on ylen palveluksessa, vaikuttaen yhä paljon suomalaiseen musikkiin

                  
                  
                   Tyttösein tänä iltana nyt sä kotiin jää, on jo ulkona niin pimeää.
                   Äiti kulta. On  kohtaus aivan ihana, pojan saltis en mä odottaa.
                   Jos olen myöhässä yhden minuutin, pois hän lähtee heti eikä
                   tule takaisin. Äitikulta nyt en mä kotiinjää, vaik on ulkona niin pimeää.
                   Äiti, tuo, etsi kengät, hattu, rintasolkikin, kohta paikalla on Augustin.
                  

                   
                    Säv. Pekka J Mäkelä,  San. Ulla Kytöluhta, Sov. Lucjan Czaplicki. Tango. (Tähdenlento) Tempo 118
                    Pienenä tuon jostain kuulin, tähden kun näet lentävän,
                    niin toivoa silloin voisit, kauniiksi elämän.
                    Sinä onneakin saisit, onnea tähti tuo tois,
                    jos vain uskaltaisit epäilyn heittää jo pois.

                    Tunteen tuulin, sua kosketin, kun vielä luulin, mä rakastin,
                    Niin pienen hetken, kestikin vain, kun onnen retken jo päättää sain.

                    Paljon jo onnesta tiedän tullessaan ilmoita ei.
                    vain äkkiarvaamatta, pienen sydämen vei.
                    Sinne kodin se laittaa, silloin kun lämmintä on
                    ja kukkia taittaa, täytään jo voit maljakon.

                    Tähden lennon, taivaalla näin, sain toiveen hennon, pois mielestäin.
                    Ei tähden lailla, käy onni luo, on muuta vailla, onnemme tuo.

Yö -VII. Musiikkia.

                  

              
              
                            Kukat kertoo sen nyt puolestani vaan.
                            Mennyttä on mennyt taas sä uskot tulevaan,
                            kuihtuu tämä kerran muistot häviää,
                            kukkakimpun verran meidän muistoihimme jää.  
                                                              - Päivi Nieminen -      Foxi
                                 
                            Ken haaveistaan rakentaa linnan, tuonne tähtien tarhaan,
                            hän siitä saa maksaa myös hinnan, aina käydä saa harhaan.
                            Se kelle on täyttänyt rinnan, kaiken kadotti parhaan,
                            muuttui elämä, jälleen yksinjäi, alkoi loputon, täällä onni on
                            tietää kun jo sai.

                            Miks aina on niin, ei onneen voi luottaa, jos unelmiin, uskoo
                            pettymyksen saa.
                            Kun toivo ei, ei voi murhetta vuottaa, eikä voi tuottaa surua ahdistavaa.
                                                                  - Kaisa & Kumppanit -           Valssi


                            Hyvää yötä, toivotus vierailijoille sekä muillekin.

Iltanuotio - Lauluja.

                   
                
                                              Humppa - Foxi

Tämä taitaa olla ensimmäinen suomalainen kansainvälisyyteen levinnyt laulumme.
Laulu tehtiin norjassa pidettäviin, kansainvälisen partiolaisten kokoontuminen
tapahtumaan,  jossa sen ensi esitys suuremmalle yleisöjoukolle tapahtui.

                                                        Valssi iltanuotiolla - Alkuperäinen 

Onhan niitä muutama muukin, kuten Karjalan kunnailla, joka eräässä italialaisessa filmissä soi niin tutun omaisesti. Näiden lisäksi tuo meille tuttu, täällä hyvin suosittu Delta Rhytm Boys, joka tuli meille ruotsinkeikaltaan esiintymään linnanmäelle, josta ansiosta kiitos, Lasse Mortenson.  
Levyttivät mm: Isoisän olkihattu, Tula tullalaa, villiruusu  ja monia muita suosikkeja. Heistä kaksi jäi ja viihtyi täällä kauemminkin joista toinen elämänsä loppuun asti.

Nyt laulun sanoin. Sanat nuotiolaulun, vanhan, liikkuu mielessäin, kun nuotiolla istun kahvipannu seuranain... Tosin, seurassani on tälläkertaa muitakin. 
Paras ehdottomasti heistä. Porukan nuorin.
Hänessä, heti tuikahtavat, ilmeikkäät, tenhoavan lumoavat silmät. 

Suurta herkkua on tulossa odottaville vieraille. 
Grillimakkaraa, ja muuta tuhdimpaa lisuketta. 
Lisähöystönä kirkasta, kylmää huuhdejuomaa. 
Hieman tummempaakin toki.
Nuoremmille on omat juomat.

Pakkasta ulkona parikymmentä astetta, ja kodassa on kuuma, liian lämmin.  Takorautaisen keittopaikan ympärillä piisaa kuhinaa, 
seiniä kiertävillä raheilla tunnelmaa.
Hieman nuoremmat, notkeajalkaisimmat pyörii siinä välissä. 

Musiikki alkaa kuin itsekseen..
Tänne polkumme johtaa, luokse iltanuotion.
Sadun piirin ken kohtaa, tuntee metsän kaipion.
Tuli räiskyy nuotiossa, savu hiljaa leijailee,
ja nyt illan tummuessa, metsä meille kuiskailee.

Hämy hiipii ja saapuu, taikahetki leiri yön,
sävel kiirii ja kaikuu, taakse jylhän korpivyön.
Tuli räiskyy nuotiossa, savu  hiljaa leijailee,
ja nyt illan tummuessa, metsä vielä kuiskailee.

Hetki kauneinkin päättyy, tuli sammuu hiipuu pois,
retki nuoruuden säilyy, kuin se unta ollut ois.
Tuli hiipuu nuotiossa, savu vielä leijailee,
yhä illlan tummuessa, metsä vielä kuiskailee.  
- Iltanuotiolla -

---------------------------------------------------------

Meil on metsässä nuotiopiiri, 
jossa kuusten kuiske soi,
kipunat kohti tähtiä kiirii, 
lähipuutkin punervoi.
me muistain sankariaikaa, 
sadun tenhoon tunnemme taikaa,
kun laulumme yön yli kiirii,
ja kun hongat huminoi.

Tuli leiskuen nuolevi puuta, 
hämy verhoo metsän maan,
jutut kuulemme, huudot ei muuta, 
sydän syttyvi tuntemaan
Ja me muistain sankari aikaa, 
sadun tenhoon tunnemme taikaa,
kun laulumme yön yli kiirii, 
ja vain hongat huminoi.

Ja kun himmenee hiipuva hiilos, 
ja lankee lauha yö,
viime laulussa harras soi kiitos, 
pyhän yrjön kutsuu työ.
Ja me muistain sankari aikaa,
sadun tenhoon tunnemme taikaa,
kun laulumme yön yli kiirii, 
ja vain hongat huminoi.                                              
-Puolalainen nuotiolaulu-
......................................................
Tää ystävyys ei raukene, vaan kestää ainiaan,
on suuri silloin riemumme, kun jälleen kohdataan.  
-Auld lang syne-
...................................................
Lökkeöhty köik kes vaatama. 
Önnelik head ööd.

                                                                                                                    
----------------------------------------------

                 

IN SERVICE !  

Olen lisännyt tähän pari kolme leirituli aihe videota teille katsojille. 
Jostakin syystä tämä on eniten ja hyvin paljon seurattu ploki, siitä Teille kiitos.

Lisään tähän vielä muistoja takkatulen ääreltä.

Kiitos uskolliset seuraajat.   Kiitos runsaista vierailuista.   Olkaa hyvä.