Näytetään tekstit, joissa on tunniste Joulu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Joulu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 28. joulukuuta 2012

Arkipäivä, juhlien jälkeen :)



Katselin erästä tallennetta, josta kaksi hienoa upeaa musiikkiesitystä, tosin muutama muukin, joista tämä jäi enimmäisenä niistä kahdesta mieleen, hienon hitaan sovituksen ja erityisesti upean laulajan tulkinnan ansiosta.

On hienoa saada kuulla, kun ääni tulee luonnollisesti, aidosti, helposti ponnistelmatta  niin kuin henkilön luontevan jatkeena, pehmeänä sointuvana esille.
Esittäjä, Anneli Saaristo, ei paljon muuta esittelyä kaipaa.
Valitettavasti näitä ei löytynyt youtube sivustolta, joten siitä syystä yllä oleva video.

Mikä kerran on ollut.
 - Sävel ja sanat Timo Koivusalo /  Laulu Anneli Saaristo -

Kadonneet pois on vuodet, niin kuin varkain
jos saada vois, vaikka lantinkin vain.
Joka laulusta lantin, joka laulettu on.
Määrä niiden, on lukematon.

Kadonneet pois on hetket, kuin varkain, 
jos saada vois vaikka tuokion vain.
Joka yöstä tuokion, joka valvottu on,
määrä niiden, on lukematon.
Mikä kerran on ollut, se on ollut, 
sitä mikään ei milloinkaan pois meiltä saa.
Mikä kerran on mennyt,  - se on mennyt,
on aika saada,  - aika unohtaa.

Kadonnut pois on nauru, kuin varkain,
jos saada vois, vaikka osankin vain.
Pienen osankin vain, entisestä riemustain,
joka ennen, soi mun lauluissain.
Mikä kerran on on ollut, se on ollut,
sitä mikään ei milloinkaan pois meiltä saa.
Mikä kerran on mennyt,  - se on mennyt, 
on aika saada  - aika unohtaa.


Yllä oleva sanoitus ja sävel on eräs, niitä mieleen soimaan jääneitä.
Sujuu kohtalaisesti jo korvakuulon pohjalta.

Mutta nyt.
Aikomuksena on tehdä pieni laulukeikka, pitkästä aikaa, lähes puoleen vuoteen.

Kiitos vierailuistanne.
Hyvää illan jatkoa.

maanantai 27. joulukuuta 2010

Vain lunta kaikkialla

                       

                                       

    Rauhallista talvista keliä. Lunta, niin paljon lunta on kaikkialla, hiljaista ja rauhallista.
    Kaupunki on hiljainen, lähes uinuva. Samoin on tämä uudehko moision asuinalue.

    Hiljaista tuntuu olevan muuallakin. Muutama uskollinen lukija vieraillee yölläkin.
    Monet sentään päivälläkin. Mukavaa viettää iltaa lastensa ja lastenlastensa kanssa.
    Rauhallista tapanin jälkeistä toivottellen, mikäli alennusmyynnit sen suinkin saltivat.

    Hetken vielä viivähdystä heidän luonaan, sitten, jolkutellen kotia kohti, kuin kuvassa.
   

lauantai 25. joulukuuta 2010

Mauno Kuusisto - Konstan Joululaulu

         


                                            Rauhallista joulupäivää kaikille.

                                            Hän syntyy jälleen, lapsi taivainen,
                                            taas riemukuorot korkeuden soi.
                                            Sen rinnalla on köyhää kaikki mainen,
                                            se yksin rikkahaksi tehdä voi.

                                            Kun sammuu auringot ja syntyy uudet,
                                            on raunioina vallat maailmain,
                                            Hän sama on, jos kulkee ikuisuudet. -
                                            Mun, ajanlapsen, synny rintahain!
                                                                                                                         (Immi Hellen)

perjantai 24. joulukuuta 2010

Kauan odotettu, Jouluaatto.

                          




Joulupuu, joulupuu,
metsän kaikkein kallein puu!
Kirkkaat kynttiläs kun palaa
valaisten ja lämmitellen,
kyynel nousee silmää salaa -
kempä seisois värjötellen?
Tuotpa mieleen taivaan maat,
hyväks sydämemme saat.
                                                                                          Immi Hellen


torstai 23. joulukuuta 2010

Silver Bells.

                       

                Kiirettä pitää joulupukilla. Karkaa näköjään heti, kun silmä välttää.
                Nyt on palannut. Ilmeisesti hetken viivähtääkseen. Olkaapa hyvät.
                (Aiempi hyvän joulun toivotukseni lukijoilleni, tuossa plokissa) 
                        

Joulupuu on rakennettu

                         

                                         

    Aaton aatto terveiset kaikille lukijoilleni. Rauhallista joulun odotusta kaikille.
    Kylmää -26 kraatia kertoilee kone. Pyöräretkelle keskustaan, huomenna toinen.
    Huomenna kuusen asennus koristeluineen, joka tapanina jää päivystämään
    huoneiston rauhaa. Toivottavasti liika lumisade ei haittaa matkustamista.

    Rauhallinen joulu kotona. Pidän siitä. Toinen aatto elämässä kokonaan yksin.
    On hienoa kun ei tarvi enää hössätä ja hoppuilla lahjojen ja muiden kanssa.
    Riittää kunhan saa jotakin särvintä leivälle ja kahvin seuraksi pöytäänsä.
    Siinä se meikäläisen joulu mitä luultavimmin kulunee. Pari päivää kuluu äkkiä.

    Toinen pyöräretki. Pakkasta - 23. Ja mikä ihana talvinen raikkaus ja iltahetki.
    Kuu ja tähdet piilossa, ikään kuin odottaen tulevaa aattoa. Kaunista, hämärää,
    on se kuuluis sininen hetki. Kesän helle ei koskaan tavoita, tälläista tunnelmaa.
    Nyt, palattuani hetki sitten, pakkanen on jälleen kivunnut ylös, -27 asteeseen.

    (Kas, kas. Pukki näytti nukahtaneen matkallaan hetkeksi, mutta on nyt pirteä)
   
   

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Talven sininen hämära ilta - Snowflake

                         
                               
                                 
                                     
 Valoisuus alkaa lisääntyä, ensiyönä, yö yöltä, lyhenee pimeyden hetket.                            

 Jokaisen talven sydämessä on väräjävä kevät, ja
 jokaisen yön hunnun takana on hymyilevä päivänkoitto.
                                                                                                               Kahlil Gipran

Ymmärrys ei ammenna lakejaan luonnosta, vaan säätää ne sille.
                                                                                                               Immanuel Kant

Kulkuset, kulkuset riemuin helkkäilee

                 

                                         

                                              Oi, joutuos kirkkahin joulu yö,
                                              oi, syntyös sydämihin,
                                              oi, syntyös syömehen jokaisen
                                              joka tutkivi: mistä? mihin?
                                              Oi, syntyös rauha mun rintaani
                                              kuin syntyi seimehen lapsi,
                                              sinä rauhani nuori ja naurusuu,
                                              sinä kukkani, kultahapsi.
                                                                                          
                                                                                                                                                         Eino Leino

tiistai 21. joulukuuta 2010

Sinistä talvihämärää.

                        



                                           

    Hieno ilta. Todella uhkea täysikuu. Kirkkaana, kuulaana, matalalla.
    Kohta on käännekohta. Huomenna on käänne talven pimeydelle.

    Seuraava yö on jo hieman lyhyempi. Pohjoisen pallon puoliskon
    pimeän ajan jakso alkaa kääntyä valoisampaa suuntaa kohden.

    Taitoksen ajankohta talvipäivän seisaukselle on aamulla 7.30.
    Ehkä samoin käy myös muissa asioissa. Käänne valoisampaan.

Posti kulkee, täälläkin.






Erityiskiitos joulupukille muistamisestaan :) Kiva juttu! Kova työ tehdä kaikki. Kiitos!

Täällä takahikiällä missä postikin kulkee jälkijunassa, ilmestyen yleensä vasta iltapäivällä niin sattuu joskus toisinkin päin. Esim. Joulupukki saattaa piipahtaa ennen
varsinaista sesonkiaikansa huippua. Hyvä niin, muun ruuhkansa helpottamiseksi.

Näin joulun alla tulee myös kortteja, vaikkakaan en ole niitä enää vuosikausiin (12v)
lähettänyt.  Lapset ja sisarukset, sukulaiset ja perhetutut, kaverit lähettelevät niitä.

Herttaisen kauniita, söpöjä, on nuo itse tehdyt, joita etenkin nuorimmaiseni on viljellyt
aina ylioppilaskutsujaan myöten. Kummallisen mallisia saksia nykyisin valmistetaan.

Usein näin joulu alla olen lähetellyt esikoiselleni jonkun elintarvike paketin leivontaan.
Melassi siirappi, siis tumma, jota sieltä kait ei ole kovinkaan hyvin saatavilla, erityisenä suosikkina, sekä lasten pilttiruokapurkit, kardemumma (kok), karamellivärit suosikkeja.

Hassua koko hommassa on ollut, tuo lähetys asia. Paitsi että viimeinen 3prk sekä muutaman karamelliväripötkylän lähettäminen maksoi 58,80 toisen luokan pakettina.

Aikaisemmin kun lähetti pääpostilta, sai 40€ hintaa parin - kymmenen kilon paketin.
Mikäli sen laittoi pikapakettina, perille meno kesti eurooppaan 8-10 päivän ajan.
Tavallisena postipakettina, ykkösluokassa perille perjantaina ennen kolmea lähettäen, vain neljä paivää, ja perillä.  Mikähän kumma noita pikapaketteja viivästytti.

Nyt tämä viimeiseni, juuri ennen lentolakon päättymistä, joten perille meno kestikin tuon päivää vajaat kaksi viikkoa, ennen perille saapumistaan.  Mikäli toimitus osoite
ei olisi ollut työmaalle, vaan kotiin, perillemeno olisi kenties ottanut päivän pari lisää.
Siellä kun työhön lähtöön ja paluuseen matkoineen, menee aina tuntitolkulla aikaa.

Joulukorttien selailua aamukahvin aikaan.

                         




         Huomenet taas tasapuolisesti kaikille, hyvin nukuttujen yöunien jälkeen.
         Tasaisena näkyy suden tuntien aikaan yövierailut. Valvoo, vaan ei nuku.

         Kenties työ, joka valvottaa, ehkä joku muu syy. Kenties niin kuin itselläni
         nuorempana. Kuvittelin tähtiä, niitä kahta, jotka katsoivat vastaan kirkkaina,
         loistavina, ja jotka olivat niin lähellä, kunnes ne liukuivat tavoittamattomiin
         juuri kun olin ne kiinni saamasillani.

         Ne, olisin halunnut pitää, kerran löydettyäni, en saanut, juuri siksi tahdon
         niille aina soittaa ja laulaa, yhäti vieläkin tavoittaa. Toisia, samankaltaisia
         matkallani tuskin koskaan tulen kohtaamaan.
         (Tummanpunainen. Sen värisestä autosta lauloi aikoinaan Eero ja Jussi)
         
         Enää muutama päivä,  ja joulu  ns. paremmalla puolella, uusivuosi alkaa.
         Tähdet, tähdet. Mitä onkaan tähtiin kirjoitettuna kohdalleni, ensi vuodelle.

maanantai 20. joulukuuta 2010

Aika virtaa kaihoten.

                           

                                                               

On yö niin hiljainen, lauha,
vain välkkää tähtien vyö.
Ja maassa taivainen on rauha,
kuin odottais ihmettä yö.
Ja palmujen latvat tummat
ne ääneti unelmoi,
ja sävelet uudet ja kummat
läpi ilmojen enteenä soi.
                                                              Immi Hellen