Auringonnousu 9:40. Auringonlasku 15:19. Päivän pituus on 5 h 39 min. + 1 aste.
Eräältä keskustelu palstalta sattui osumaan eteeni seuraava teksti, jonka sisältö saattaa sopia moneen muuhun ihmiseen, kuin tämän kirjoittajaan/kirjoittajiin.
Ottamatta kantaa siihen, onko teksti yksityisen ihmisen vaiko vain toimittajan aikaan saamaa, pelkää netti keskustelun tarpeen herättämistä, vaiko pelkää totuutta, siinä on kuitenkin mun mielestäni jonkunlaista asiantynkää, mikäli ajatellaan muutamaa plokia, joissa joitakin ihmis-suhteiden monimukallisuutta ja vaikeutta on täällä kuvailtu.
Tässä tuo teksti, jonka kukin meistä lukijoista voi omalle kohdalleen koittaa soveltaa.
Luin Paul Coelhon kirjan 11 minuuttia. Tiedättekö mitä tarkoittaa se 11 minuuttia tarkoittaa? No sitä aikaa mikä kaikesta jää seksille aikaa kun seksistä maksetaan. Muuta ovat tutustuminen, hinnasta sopiminen ja jne.. miksi sitten tunnen itseni nyt prostitioiduksi?
Olen netin kautta tavannut useita miehiä. Suurin osa miehistä on ollut naimisissaolevia, ja vain harva sinkkumies. Jokaiseen olen jotenkin ihastunut ja useimpien kanssa olen mennyt sänkyyn. Minulla on myös pitempiaikaisia suhteita ukkomiehiin. Jopa 10 vuottakin on tunnettu.
Mutta jotenkin minulla jää aina jälkikäteen "tyhjää" käteen. Kirjan luettuani tuli mieleeni, että minäkin olen kuin prostitioitu.. en tiedä mitä haluan.. haluan unohtaa arjen, haluan unohtaa työn, ja kaiken mitä minun oikeassa elämässä on.. en ota rahaa...seksistä., enkä läheisyydestä...mutta.. ei paljon muutakaan.. Siihen suostun että mies tarjoaa illallisen.
Nautin hetkestä..ja sitten kun se on ohi..palaan arkeeni.. yksinäisenä.. yhtä yksinäisenä kuin aina.. miehet palaavat vaimonsa tai toisen naisen luo..jättävät minut yksinään..ja se siitä.. vaikka siellä miehellä olis millainen nainen, niin se nainen on aina parempi kuin minä.
Siitäkin huolimatta että vaikka olen koulutettu ,,hyvässä työssä.. hyvin käyttäytyvä , hyvin pukeutuva,, sivistynyt ja fiksu nainen..niin siitä huolimatta...on aina olemassa sellainen joka parempi kuin minä..
Minua pidetään hetki.. viihdyttämiseen.. ei muuta.. no jää minulle käteen ..muistot.. ei muuta
Siinä kirjassa prostitioidulla tuli raja.. ja minä olen juuri saavuttamassa itsekin sen.. tää on kyllä itsekidutusta.. luulla että joku hyväksyisi minut juuri sellaisena kuin minä olen..
minä olen kuin protitioitu.. osaan antaa miehelle nautintoa, hyvää oloa..osaan antaa hänelle hyvää seksiä ja jopa itsekin nautin siitä. Osaan jutella miesten kanssa..näen aika pian millainen mies on..Osaan sopetutua.
Mitenkähän minä vapautuisin tästä..minulle ei enää ole unelmia..Minun tulevaisuus tuntuu tyhjältä. Kirjan päähenkilölllä oli kuitenkin unelma johon kuului tulevaisuus...minulla ei.. En tajua milloin vapaudun tästä kaikesta.
Kirjan päähenkilö osasi rajata elämänsä..ja lopulta kuiten rakastui.... ja hänelle taisi käydä hyvin...mutta hän oli nuori nainen.. minä taas vanha nainen.. jo 55 v.... Ja yksinäinen lopun ikääni... harmi... minulla olisi niin paljon antaa rakkautta jollekulle..
Hyvää, runsaan sateisen päivän jatkoa kaikille. Kiitos vierailustasi.
