keskiviikko 8. elokuuta 2012

Laskelma, yhtälö vai kohtalo...

Elämän kummallisuuksiin kuulu se, etten omaa enkä edes osaa oikein minkäänlaista kunnollista laskentataitoa.
Laskutehtävien ratkaiseminen muodostui jo kansakoulussa erittäin vaikeaksi etenkin senjälkeen, kun murtolukuja sisältävät tehtävät tulivat koulun kotitehtäviksi.

Nyt jälleen on se vaihe että elämä tuottanut eteeni lähes ylipääsemättömän vaikean yhtälön. Järkeni ei riitä tämän sattuman salliman yhtälöryppään käsittämiseksi tai pystyäkseni sen kunniallisesti edes jollakin tavalla ratkaisemaan.

                 

Ensimmäinen yhteenlaskutehtävän ollessa vielä hieman keskeneräinen, tuli uutena yllätyksenä toinen, ratkaistavakseni putkahtanut hyvin samankaltainen kotitehtävä.
Mikäli tilanne näin jatkuu saatta tulla  Matti kukkaroihin tai ehkä Käydä näin

Tehtävä 1 tiedot: 
 koko 156 cm, vaalea, kenkä 38, käsine 7, korko 7, auto punainen, koira valkea. 
Tehtävä 2 tiedot: 
 koko 157 cm, tumma, kenkä 36, käsine 6, korko 7, auto punainen, koira musta.

Juuri kun ensimmäisen laskutehtävän sain itselleni edes jotenkin selvyytettyä  suoraan nenäni eteen tupsahti toinen samantapainen, hetken askarrusta ja pätkän virtuaalimustetta blancolle jo vaatinut kotitehtävä.

Mitenkä selviän näistä yhtälöistä. Ellen onnistu muutan vaikkapa  Mexicoon
Toisaalta, onhan ;) kokonaisluku ( # ) sentään parillinen, jaollinen. 

Kiitos uskollisille vierailijoille.
Hyvää illan jatkoa.

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Elokuun kuutamoille...

Muutama levoton, lähes nukkumaton yö on takana. 
Ensiyönä on täysikuu tuoden unenlahjat tullessaan. 
Viimeyön keltaisen matalalta loistaneen kuutamon hohteen väikyessä yhä mielessä.


               


Elokuussa täydenkuun aikoja on kaksi. Vuoden aikana on kolmetoista täyttäkuuta.
Kuutamoiselle sillalle.


Me kuulumme pohjoiseen kansakuntaan, siis metsästäjäkulttuurisiin, joten tarustostamme heijastuu myös elämäntapamme. 
Tuosta karusta seudusta johtuen meilläpohjoisen kansoille ei ehkä ole syntynyt yhtä läheistä suhdetta satoon vaikuttaviin kaukaisiin taivaan jumaliin, kuin se on eteläisen puoliskon viljelykulttuuriin perustuvilla kansoilla.


Taivaan jumalat ovat siis eteläisille kansoille olleet paljonkin tärkemmässä asemassa,
koska he näin heitä lähempinä olevina antavat viljelyksille ja sadolle veden ja lämmön. 
Pohjoisten kansojen mukaan taas taivas on heistä niin kaukana että enemmistö onkin jättänyt sen jumalten ja henkien asuinsijoiksi tai taivaankanneksi.


Näin myös auringon ja kuunpalvonta ei ole saavuttanut pohjoisella seuduilla samanlaista kultillista, tai yleistä asemaa kuin se on viljelyyn perustuvilla kansoilla.


Toisaalta pohjoisen kansojen mytologiaan liittyvät uskomukset ovat laajoja ja hyvin monipuolisia, antaen näin helposti kuvan heidän ajatusmaailmasta ja uskomuksista, tietysti myös heidän elämänsä maailmasta.


Maanpäällinen elämä heijastuu siis aina tähtiin, tosin ehkä ei niin konkreettisesti kuin
tarinoiden ja myyttien mukaan saattaa helposti uskoa.


Eräs pohjoisen kansojen uskomus on että taivaalla on kansi tai peite ja tädet ovat sen reikiä.
 - Lähde: Alan kirjallisuus 
         
 
    Kiitos vierailustasi.
    Hyvää illanjatkoa.