Erääseen jäiden lähtöön liittyvään kommenttin viitaten, muistelen tutun tanssipaikan
jokakeväistä riesaa, joka Pyhäjärven laajalta ulapalta keväisen ensimyrskytuulen tuomana sai kokea jäämassojen vaikutuksen. Eenokki. Pyhäjärvi. Säkylä (= älykäs).
Alempana myös erään juhannus-mainoksen antamaa tietoa, tanssipaikasta jonka alue
sen lähimetsät saivat kilometrejä pitkät ja molempiin suuntiin sekä myös molemmin
puolin tietä sijaitsevat jokavuotiset laajat telttakylänsä. Muutama näistä teltoista pysyteli rannan puoleisessa, ennen tanssipaikkaa sijainneessa poukamassa koko kesän.
Väkimäärä joka tällöin juhannusaikaan paikalle saapui (tunki) ylti helposti pienehkön tai keskisuuren (nykyistenkin) kunta taajamien väkimäärään.
Rakennukset sijaitsivat hiekkaisen salskeiden mäntyjen kirjoman harjun alapuolisella
upealla hiekka rannalla, jonka takana aukeni suuri ja avara Pyhäjärven ulappa.
Tuolta tuhansien hehtaarien aukealta lähtevät, kevätmyrskyjen liikkeelle työntämät
jäämassat olivat oikukkaita.
Usein ne säästivät rakennukset, työntäen silti jäälauttojen huippujaan tuon harjun yllä
kulkevalle mutkaiselle mutta hyväkuntoiselle ja vilkkaasti iikennöidylle paikallistielle.
Likempänä järveä mutkitellessaan nuo jäämassat katkaisivat joskus tien liikenteen
tyytyen useimmiten levittäytymään vain toiselle kaistalle.
Paviljonkien kohdalla harju oli runsaan kymmenisen metriä rantaa ylempänä jäälauttojen noustessa järvestä tuulen ajamana, mutta rinteen estäessä niiden etenemisen tien korkeudelle tai ylikin vaikka tieltä oli matkaa rantaviivalle asti vajaat parisen sataa metriä.
Jäätelien massan korkeus ja laajuus oli valtava. Koko tuon avaran järven seljällinen kasaantui kerralla valtaviksi röykkiöiksi kauas kuuluvalla ryskeellä ja paukkeella joka kuului kymmenien kilometrien päähän.
Vakituisemman harmin tämä kuitenkin enimmikseen tuotti tanssipaviljongin mutta myös leirintä-alueen sekä viereisen uimarannan rakennuksille. Etenkin tanssilavojen korjaus tuotti pientä riesaa VPK:laisille mutta tuli aina kesä-avajaisiksi kuntoon.
Tanssipaikka oli suosittu aina suureen lamaan asti, eli 1980 luvun lopulle. Tanssilavan suosio oli kuuuluisa vaikka kovin moni paikalle saapuvasta yleisöstä joutui jättämään autonsa jopa useiden kilometrien päähän tanssipaviljongeista ja lavasta, suosiota tamä ei heikentänyt. Sitä pidettiin normaalina, tiedostettuna, siedettävänä haittana.
Tuolloin -80 luvun lopulla alkaneeseen alamäkeen vaikutti juuri allaolevan kaltainen tapahtuma, jossa valtavan suosion sekä myös maan kuuluisat valtavat mittasuhteet
saaneet juhannustanssit erilaisine markkinatapahtumineen alkoi hiljalleen hiipua.
Vuosikymmenen vaihteessa kesätanssien alettua VPK:n hallinto nosti juhannuksen
yhden pääsylipun hinnaksi 100 mk, per lärvi.
Tämä aiheutti sen että tanssit lopahtivat tyystin kesken kesää, lamavuonna 1991.
Tanssiperinne elvytettiin uusien aatosten myötä kevät-avajaisilla 30.4. 1994 jolloin tanssit olivat menettäneet jo perinteiset vanhat valta-asemansa.
Tanssipaikan rakennukset paloivat maantasalle 30.6.1994. Tämä oli seuraamus joka alkoi eteläisimmän suomen tassipaikkoja riivata yleisemminkin.
Ensimmäinen, tietämäni tanssihallin yöllinen (tietysti) palaminen oli Vuolteensilta joka sijaitsi Valkeakoskella vanhan 3-tien risteyksessä. Tämän jäkeen näitä, aina öiseen aikaan, paloi siellä täällä harvakseltaan mutta jakumona.
Maisemalllisesti näistä kaunein, näistä palaneista, oli sotaveteraanien ylläpitämä Ripovuori, jonka kalliolta joen polvekkeiseen maisemaan antama näköala, sen rauhoittavuus oli parasta mitä näistä paikoissa käyneenä näin äkkiseltään muistan.
Sitäpaitsi Ripovuoren paviljonki oli myös sisältä viihtyisä.
-----------
-----------
Mammuttivalvojaiset! Eenokin huvipuistossa juhannusaattona. Eenokki, Säkylä.
Ohjelmien esitysajat. Juhannusaattona 19.6.1970. Klo 19.30- 06.00
Ulkoilmalavalla.
19.30 Humppaveikot. Musiikkia eri vuosikymmen-lukujen malliin.
20.15 Kirka, suomen suosituin nuorisolaulaja. Maria Babitsin, Seppo Hovi, Islanders,
sekä Eveline Claasson, euroopan kuuluisimpia tansijattaria.
21.00 Oopperalaulaja Pentti Tuominen.
21.30 Huvipuisto seiterän vapaaohjelmaa. Kullervo Linna, akrobaatit The 2 Gagans
tanskalaiset ilma-akrobaatit. Huvipuistossa autorata, swing-o plane
avaruuskapselit, vauhtivirveli, lastenkaruselli, lapsille ilmaiset ilmapallot,
ilmaisia arvontoja.
22.00 Markku Aro. Supertähti.
22.20 Laskuvarjonäytös, taivaalta tuleen.
22.30 Tapio Rautavaara, reissumies ja kitara.
23.00 Unkarilainen 40 hengen Titza kansantanssi ja soittoryhmä.
23.40 Reijo Salminen, imitaattori.
24.00 Miss Juhannus, sytyttää juhannuskokot
Sisätilat.
Halli 1: Seppo Hovi. Timo Lindström, Ilkka Hemming, Islanders, disko
Halli 2: Lasse Mortensson, Esko Linnavalli, Frederik, Seppo Kulmala tango-orkesteri.
Vapautunutta tunnelmaa ja iloista mieltä. Hyvä ravintola, vartioitu suuri camping alue.
Pelihalleja, tivolihuveja, valtava (t) kokko.
Tervetuloa vaan, tavalla tai toisella kenkiä kuluttamaan.
Sateen sattuessa sopii sisällekin tuhansia, eli siis vallan mahdottoman paljon!
Lopuksi.
Perheet lapsineen, serpentiineineen ja palloineen pilleineen huiskineen alkoivat poistua jo ennen puoltayötä tai sen tuntumassa, ilmasta, sen lämpötilastakin johtuen
mutta markkinakojut jäivät vielä toimintaan, jotkut lavojen sulkeutumiseen asti.
Eräänä haittapuolena tuossa juhannusjuhlinnan hulinassa oli jokavuotinen vakio haitta. Vähintään yksi ihminen kuoli milloin mihinkin, useammin puukkoon, mutta myös onnettomuuteen, oksennukseen, ampumiseen.
Yleisin menehtyjien määrä oli kolme, joten pienemmät oli poikkeuksia. Vakavammin loukkaantuneita oli myös muutamia. Tämä siis näiden eri juhannuksien aikoina.
Ensimmäiset menehtyivät hyvissä ajoin ennen kuin edes telttansa kunnolla pystyyn
saivat, toiset sitten illan mittaan, kuitenkin melkeinpä ennen iltakymmentä, syystä että silloin oli aimmin nautittu taskulämmin kossu vaikutuksensa tehnyt, jopa loppunut.
